Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2010

Maahanmuuttajasovinismi

Yleensä sovinismi mielletään miehen tuntemana ylivertaisuutena naista kohtaan, naisten alistamisena ja se käsitetään feminismin vastakohtana. Sovinismi on kuitenkin huomattavasti laajempi käsite. Sovinismi on jonkin ryhmän tai ryhmän jäsenen äärimmäisyyksiin menevää, yksipuolista ja fanaattistakin käyttäytymistä jotakin toista ryhmää tai sen yksityisiä jäseniä kohtaan. Sovinismista käyttäytymistä voi ilmetä niin maan tai kansan kuin muunkin ryhmän puolustamisessa. Yleensä sovinismia ilmenee silloin kun toinen ryhmä koetaan viholliseksi ja uhaksi. Tämä sovinismin käsite on pyörinyt mielessäni tässä viime päivien aikana paljon, kun olen lukenut Tampereen palon johdosta syntyneitä blogi-, foorumi- ja uutiskirjoituksia.

Kertaan hieman tapahtumaa siltä kannalta miten minä asian näin. Perustan oman ajatteluni deduktiiviseen päättelyyn ja rationaaliseen ajatteluun. Deduktiivinen päättely(Sana ’deduktio’ tulee latinankielen sanasta deduco, joka tarkoittaa ”esiin johtaa”) pohjautuu tosiasioihin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Deduktiivinen päättely ei voi koskaan osua harhaan jos sen oletus on ollut totta. Esimerkki deduktiivisesta päättelystä on vaikkapa seuraava, kaikilla kaloilla on kidukset, hauki on kala, hauella on kidukset. Rationaalinen ajattelu taas perustuu ihan siihen pelkkään järjen käyttöön. Esimerkiksi näin: Suurin osa linnuista osaa lentää, joten sattumanvaraisesti valittu lintu osaa siis todennäköisesti lentää. Tämän kaltainen ajattelu ei osu aina oikeaan, koska sattumanvaraisesti valittu lintu voi olla lentokyvytön, mutta sen perusteella voi pitää todennäköisenä että kyseinen lintu osaa lentää.

Ensimmäisten palosta saatujen tietojen perusteella mieleeni tuli kaasuvuoto. Suurin osa paloista syttyy onnettomuuden tai vahingon takia, joten tämä oli vain looginen johtopäätös. Seuraavana ihmettelin ns. suvaitsevaiston reagointia tapahtumaan. Mitään parempaa tietoa tapauksesta ei ollut, mutta tämä ei estänyt mm. Päivi Lipposta ja Harri Tirrosta syyttämästä tapauksesta suomalaista miestä, hommaforumia, maahanmuuttokriitikoita, Halla-aholaisia ja tietenkin edellä mainittujen tahojen harjoittamaa rasismia. Kuoroon liittyi myös Kimmo Kiljunen joka oli saanut jostain tiedon, että tuhopoltto oli osoittautumassa viharikokseksi ja ehti tehdäkin tästä kirjallisen kysymyksen Suojelupoliisin viharikosten seurannan tehostamiseksi. Kuoroon ehti liittyä myös moni muu, kuten Lars-Erik Wilskman. Kyseiset henkilöt jättivät kokonaan päättelyketjuistaan pois ainakin kaksi vaihtoehtoa: tekijä olisi voinut olla ulkomaalainen ja räjähdys tai räjähdysääni saattaa johtua myös muista syistä, kuin pommin räjähdyksestä. Joidenkin päättelyketju oli kaikessa suppeudessaan tämän kaltainen: Ulkomaalainen pitseria palaa -> rasismi.

Tässä vaiheessa totesin, että pidin rasistisen iskun todennäköisyyttä hyvin pienenä. Hieman tätä ennen asiasta kirjoitti ensimmäinen maahanmuuttokriitikko blogiinsa. Jussi Halla-aho otti kantaa paloon, tai siis ennemminkin kummasteli Päivi Lipposen blogikirjoitusta aiheen tiimoilta. Jussi Halla-aho sai toki välittömästi palautetta Juha Airolalta. Airola mm. toteaa että ” jos Halla-aho olisi mies, hän ei olisi alkanut väistellä vastuuta heti ja syytellä muita, vaan olisi miehekkäästi pyytänyt anteeksi suomalaisuhrien omaisilta ja koko Suomen kansalta”. Airola siis jätti Jussin koko kirjoituksen pointin huomioimatta ja pyrki vaan hyökkäämään kuvittelemansa viholliskuvan kimppuun. Vähän samaan tapaan kuin jo muutkin suvaitsevaiset kirjoittavat tekivät.

Kyseiset suvaitsevaiset olivat siis tähän mennessä täysin ilman parempaa tietoa syyllistäneet suomalaiset, maahanmuuttokriitikot, hommaforumilaiset, perussuomalaiset, halla-aholaiset ja tietenkin itse Jussi Halla-ahon. Heillä ei kenelläkään käynyt edes mielessä, että palon olisi saattanut sytyttää kilpaileva yrittäjä tai ravintolan omistaja itse. Loogisesti tämä oli tietenkin minun seuraava johtopäätökseni. Kaasuvuodon tai vahingon mahdollisuus oli rajattu pois, rasistinen motiivi oli poliisin toimesta rajattu hyvin pieneksi, pidin mm. muista syistä johtuen rasistista motiivia hyvin epätodennäköisenä ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä myös muualla päin Suomea kuten Lappeenrannassa, Tampereella ja Oulussa ovat kebab-yrittäjät selvitelleet välejään ja kebab-ravintolat syttyneet spontaanisti palamaan ja jälkikäteen teon motiiviksi on paljastunut ulkomaalaiset tai omistaja itse vaikka ensin siitä on syytettykin rasismia ja suomalaista miestä.

Alkaako jo hahmottua miksi minun päässäni on pyörinyt tämä sovinismin käsite? On toki totta, että suvaitsevaiset ovat minun oma viholliskuvani, mutta tässä kirjoituksessa tarkoitan sillä edellä mainittuja henkilöitä. Poliisin tekemät tiedotteet tapauksen kulusta ja epäillyistä eivät hidasta edelleenkään niitä vakaumuksellisimpia suvaitsevaisia. Kun ulkomaalaisessa ravintolassa palaa, niin teon täytyy olla suomalaisen tekemä rasistinen rikos.

Loppukevennykseksi esitetään vielä Panu Höglundin tuottama performanssiesitys. Realistista tilannearvioita ei pyydellä anteeksi.

Lipposen on syytä pyytää anteeksi sitä, että hän ryhtyi tässä asiassa tuomariksi poliisitutkinnan ollessa vielä kesken. Sitä hänen ei kuitenkaan pidä hävetä, että hän epäili tätä äärioikeiston terroriteoksi, koska tämä epäilys perustui realistiseen tilannearvioon. Sattumalta arvio meni nyt vikaan, mutta eihän hyvin pohjustettu ja tutkittukaan prognoosi aina osu maaliin.

Ja todetaan nyt myös, että oikeudenkäyntejä ei ole vielä käyty, mutta kyllähän tämä nyt alkaa jo näyttämään aika selvältä.

Surunvalitteluni uhrien omaisille.

Advertisement

Vaaralliset (ja kalliit) turistit

Romanialaiset tekivät vuonna 2009 Suomessa 2378 omaisuusrikosta ja yhteensä heitä epäiltiin 2634 rikoslakirikoksesta. Vertailuksi samana vuonna Viron kansalaisten epäiltiin syyllistyneen 3010 omaisuusrikokseen ja Venäjän kansalaisten syyllistyneen 2225 omaisuusrikokseen. Vuonna 2009 Romanian kansalaisia oli maassamme 1183 henkilöä ja Bulgarian kansalaisia 714 henkilöä. Bulgarian kansalaiset tekivät tuolloin 739 turvapaikkahakemusta, vaikka EU:maan kansalaisina heidän hakemuksensa olivat ilmeisen perusteettomia. Vuonna 2009 käsittelyaika kaikkien hakemusten osalta oli 149 vuorokautta ja nopeutetussa menettelyssä 95 vuorokautta. Bulgarian kansalaisten hakemukset käsiteltiin käsittääkseni nopeutetusti 3 viikossa jonka jälkeen he saivat vielä kuukauden ajan toimentulotukea. Yhteensä siis bulgarialaiset olivat vastaanottokeskuksissa 15519 vuorokautta ja 22170 vuorokautta toimeentulotuella. Esimerkiksi Parikkalan vastaanottokeskuksen päivittäiset kustannukset per paikka ovat 71,26 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että bulgarialaisten perusteeton turvapaikanhaku tuli maksamaan valtiolle ainakin 1414379 euroa. Melkeen puolitoista miljoonaa euroa.

Bulgarian ja Romanian romanit maksavat meille miljoonia ja tekevät tuhansia rikoksia vuodessa vaikka heidän lukumääränsä maassamme on hyvin pieni. Tämä ei näytä vielä riittävän esimerkiksi kerjäämistä kieltävän lain aikaansaamiseksi tai romanialaisten selkeästi perusteettoman oleskelun katkaisemiseksi. Ja tottahan toki romanialaisille löytyy niitä symppaajia ja ymmärtäjiä, esimerkiksi Vapaa liikkuvuus -verkosto ylläpitää heille Helsingin Kalasatamassa romanileiriä ja vähättelee jatkuvasti heistä koituvia ongelmia vedoten mm. nimensä mukaisesti vapaaseen liikkuvuuteen EU-alueella. Euroopan unionin sisäinen liikkumisvapaus oikeuttaa oleskelemaan toisessa EU-maassa kolme kuukautta. Uskoisin että aika monella romanialaisella jo pelkästään tämä raja on tullut vastaan.

Tokihan oleskeluun vaaditaan myös riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Voidaan varmaan ihan turvallisesti olettaa ettei ainakaan niillä romanikerjäläisiltä näitä varoja löydy.. tosin ovathan he jotenkin tänne parin tuhannen kilometrin matkan kulkeneet. Viime vuonna Helsingin kaupungille koitui 74 000 euron lasku romanialaisten tilapäismajoituksesta ja nyt Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä ehdottaa, että romanialaiset majoitetaan talveksi asunnottomien asuntoloihin. Viis siis suomalaisesta asunnottomasta. Ja muistetaan nyt vielä se puolitoista miljoonaa euroa perusteettomien turvapaikkahakemusten takia.

Tokihan EU:n kansalainen tai hänen perheenjäsenensä voidaan karkottaa jäsenvaltion alueelta myös yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Tuollainen 2634 rikoslakirikosta, joka siis on reilusti yli kaksi rikosta per nuppi näyttäisi mielestäni täyttävän ainakin osalla tämänkin kriteerin. Katsoisin nyt näiden tietojen valossa, että on suhteellisen perusteltua ainakin vähän ihmetellä tai peräti kummastella, että miksei keneltäkään nykypäättäjältä löydy poliittista tahtoa täyteenpanna näitä karkoituksia, kun kerran ne olisivat lain mukaan täysin perusteltuja? Onko rasistileiman pelko todellakin näin suuri ettei tälläistä romaniongelmaa ensinnäkään nähdä saati sitten siihen puututa mitenkään muuten kuin lisää hyysäämällä?


Avoero ja omaisuuden jakaminen

Eduskunnassa pähkäillään tällä kertaa niinkin tärkeätä asiaa, kuin avoliitossa asuvien puolisoiden omaisuudenjakoa erotilanteissa. Nyt on meinaan sitten huomattu semmoista, että omaisuuden jaon yhteydessä erotilanteissa voi olla huomattavia kohtuuttomuuksia. No niin varmaan voi olla, jos mies ja nainen ovat jo lähtökohtaisesti olleet taloudellisesti täysin eri tilanteissa, kun avosuhteeseen on lähdetty. Mutta katsotaanpas vähän tarkemmin taas mitä siellä on joku neropatti visioinut.

Myös uuden lain mukaan kumpikin avopuoliso pitäisi erotilanteessa oman omaisuutensa.

Puoliso voisi kuitenkin saada hyvitystä, jos hän on auttanut toista kartuttamaan omaisuuttaan yhteisen avoliiton aikana.

Esimerkiksi kotona lapsia hoitanut avopuoliso voisi saada erossa hyvitystä panoksestaan yhteisen talouden hyväksi.

Eli näyttäisi siltä, että tasapuolistaminen koskisi lähinnä naisia. Tai siis se omaisuuden jakamisesta saatu etu. Tai siis toisin sanoen miehen omaisuuden jakamisesta.

Lähdetäänpä nyt ensimmäisenä siitä, että lapsen hankinta on tämän hetkisessä länsimaisessa yhteiskunnassa mitä suurimmissa määrin naisen päätösvallan alaisena oleva asia. Naisella on kaikki käytettävissä oleva valta lapsen hankinnan kannalta ja jopa osaksi miehen oikeuksien ylitse. Nainen voi näet esimerkiksi valehdella käyttävänsä ehkäisyä, vaikkei sitä käytä ja tulla näin raskaaksi, eikä miehellä ole tämän jälkeen minkäänlaista juridista oikeutta tai valtaa päättää raskauden etenemisestä. Jotkut päättävät tässä tilanteessa erota huomatakseen sitten hyvin pian lapsen syntymisen jälkeen, että ovat yhä velvollisia maksamaan naiselle elatusapua parinkymmenen vuoden ajan.

Seuraavaksi täytyy sitten todeta, että se nainen, joka on halunnut sitä lasta haluaa usein myös jäädä ja jää sinne kotiin hoitamaan sitä lasta. Naiselle maksetaan 4 kuukauden ajan äitiysrahaa per lapsi, sekä lapsilisää siihen asti, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Jos äiti on töissä saa hän päivärahaa 6 kuukauden ajan äitiysloman jälkeen, joka on yleensä noin 70% äidin tuloista. Äidin saamat summat eivät toki ole päätähuimaavia, mutta seisoohan äiti itse raskautensa, synnytyksensä ja kotiinjäämisensä takana.

Jossain vaiheessa tulee äiti sitten sen valinnan eteen, että jääkö hän hoitamaan lastansa kotiin ja palaa töihin, vai laitetaanko lapsi päivähoitoon. On täysin naisen oma päätös kumman vaihtoehdon hän tässä tilanteessa valitsee. Jos äiti päättää jäädä kotiin hoitamaan lastansa, niin äiti saa joitakin Kelan ja sossun tukia, mutta tämän jälkeen naisen ja lapsen elättäminen jää pitkälti avopuolison, eli miehen vastuulle. Mies siis elättää kotona olevaa puolisoaan.

Sitten päästäänkin siihen älynväläykseen, että miehen pitäisi eron tullessa antaa naiselle hyvitystä siitä, että nainen on ensinnäkin halunnut sen lapsen, seuraavaksi halunnut jäädä kotiin hoitamaan sitä lasta ja viimeiseksi elänyt yhteiskunnan tai miehensä siivellä koko tämän ajan. Näiden kolmen kohdan takia, siis ei niistä huolimatta, joku eduskunnan neropatti on sitä mieltä, että naisen pitäisi vielä saada erossa hyvitystä mieheltä.

Justiinsa joo.

Tässä on taas yksi hyvä esimerkki siitä, miten valtiovalta pyrkii kolmanneksi osapuoleksi kahden täysivaltaisen aikuisen ihmisen väliseen vapaaseen sopimukseen ja samalla mielivaltaisesti pyrkii tekemään siitä epäedullista toisen osapuolen osalta.


100 000 suomalaismiestä joutuu väkivallan uhriksi joka päivä

Noin satatuhatta suomalaismiestä kokee väkivaltaa tai sen uhkaa parisuhteessaan joka päivä. Todennäköisesti siis jokaisen suomalaisen lähipiirissä, työpaikalla, harrastuspiireissä tai suvussa, saattaa olla satoja miehiä jotka ovat joutuneet väkivallan uhriksi.

Jallu-lehden Puhu saunassa, älä vitsaile -kampanja haluaa herättää väkivaltaa kokeneen miehen läheiset puuttumaan väkivaltaan, silloin kun uhri ei itse siihen pysty. Kampanjan pohjana on käytetty Turo Partnersin tekemää tutkimusta, johon haastateltiin 15 sattumanvaraisesti valittua juoppoa ja viittä baarimikkoa eri puolilta Suomea.

Väkivalta ilmenee monella tavalla, eikä se aina ole fyysistä. Haastattelut toivat esiin kauhistuttavaa tietoa väkivallan eri muodoista.

– Väkivalta voi olla eristämistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista. Se voi ilmetä nalkuttamisena, uhkailuna, vähättelynä, pelotteluna tai pihtaamisen muodossa, kertoo tutkija Ismo Ylämäki Turo Partners Oy:stä.

Lapset ovat usein väkivallan välineenä

– Miehiä saatetaan uhkailla lasten menettämisellä. On hyvin tavallista, että uhataan sillä, että mies menettää oikeuden tavata lapsiaan. Lapsien kautta miestä voidaan myös syyllistää, Ylämäki sanoo. Hyvin usein nainen tekaisee syytteet miehen väkivaltaisesta käytöksestä lapsia kohtaan, joskus jopa seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Väkivaltaa ei tunnisteta väkivallaksi

Hyvin yleistä on, että väkivalta hiipii parisuhteeseen salaa ja peittyy rakkauden ja kauniiden kulissien taakse. Rakkaan ihmisen pahaa puolta ei haluta tunnustaa edes itselle.

– Väkivalta normalisoituu. Yhden väkivallanteon jälkeen seuraa luonnollisesti aina toinen. Uhrin kynnys väkivallan sietämiseen nousee jokaisen väkivallan kokemuksen jälkeen. Todellisuus ja ymmärrys häviävät, selittää Ismo Ylämäki väkivallan sietokyvyn kasvamista.

Monesti miehet, haluavat kieltää väkivallan olemassaolon kokonaan. Läheisiltään miehet toivovat puuttumista asiaan, mutta silloin se on vaikeaa, kun halutaan pitää kulissit yllä. Miehen vitsailuja saunanlauteella ei oteta tosissaan.

– Asia on ristiriitainen. Siinä vaiheessa, kun halutaan pitää oma miehisyys kirkkaana, kenenkään ulkopuolisen puuttumista ei toivota. Asian edettyä pahemmaksi, miehet sanoivat, että he kyllä tahtoivat jonkun läheisen puuttuvan väkivaltaan, mutta toisaalta he eivät osanneet kertoa, missä vaiheessa ja millä tavalla. Turpiinkaan ei saanut naiselle antaa.

– Kaiken kaikkiaan miehen pitää itse ymmärtää ja haluta lähteä, Ylämäki sanoo.

”Vedän akkaa turpaan jos ei oo hiljaa”

Avun hakeminen parisuhdeväkivaltaan on edelleen suomalaismiehille vaikeaa ja sitä haetaan vasta äärimmäisessä hädässä.

– Syvä epätoivo ajaa toimintaan. Silloin ollaan niin pohjalla, että apua ei edes osata hakea. Se saattaa olla väkivaltaista käyttäytymistä tai väkivaltaisen käyttäytymisen pelkoa. Miehet kertoivat hakeneensa apua vasta esimerkiksi silloin, kun heistä tuntui että tämä on se hetki, jolloin he pistävät naista turpaan niin että kiskot heiluu.

– Joskus myös lastensuojeluilmoitus, tai se että poliisi puuttuu peliin ajaa miehet hakemaan apua.

Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.

– Sitä ilmenee kaiken kokoisissa perheissä, varallisuudeltaan erilaisissa kodeissa, eri puolilla Suomea ja se voi koskettaa meistä jokaista, hyvin usein myös koskettaakin.

Suomessa tehdään noin 50 000 kotihälytystä vuodessa ja joka kolmas kotihälytys liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Poliisin tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan tapauksista vain joka neljäs menee oikeuteen, tällöinkin nainen on jotenkin saanut väännettyä syyn miehen niskoille.

—-

Yllä oleva teksti on parodiaa joka pohjautuu tositapahtumiin. Alkuperäisessä artikkelissa todetaan, että henkinen väkivalta tai henkisen väkivallan uhka on väkivaltaa siinä missä fyysinen väkivaltakin. Siis se, että koet uhkaa joutua vaimosi nalkutuksen kohteeksi on väkivaltaa. Alkuperäinen teksti tässä.


Lisää vaaliohjelmaa

Kohta 3. Yhteiskunta/sosiaaliturva

Suomessa ollaan menossa kovaa vauhtia kohti kontrolliyhteiskuntaa ja pitkälti se joiltakin osa-alueiltaan jo on sellainen. Vallassa olevat tahot tahkoavat ennätystahtiin uusia lakeja ja säädöksiä. Kaikkea pyritään kontrolloimaan ja vahtaamaan vallassa olevan eliitin mielen mukaan, eikä asiassa oteta ollenkaan huomioon kansalaisten näkökulmaa. Me emme tarvitse lisää kontrollia vaan me tarvitsemme vapauden käyttää omaa harkintaamme. Aselain kiristys, netin sensuuri ja autoilijoiden vainoaminen ovat esimerkkejä tälläisestä kontrollointihulluudesta. Aselain kiristämistä perustellaan laittomien aseiden vähentämispyrkimyksillä, kuitenkin kaikkialla maailmassa missä aselakia on kiristetty on sen vaikutukset olleet juuri päinvastaiset. Vapaimmat aselainsäädännöt omaavissa maissa aseilla tehdyt väkivaltarikokset ovat ennätysvähäisiä. Turvallisin ajanjakson Montanan valtateillä mitattiin silloin, kun valtateillä ei ollut nopeusrajoituksia tai täytäntöönpanokelpoisia nopeuslakeja päiväsaikaan. Saksan autobahnat eivät ole onnettomuushelvettejä, vaikkei niillä ole valvottuja nopeusrajoituksia. Vapaampi yhteiskunta on turvallisempi yhteiskunta.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että yhteiskunta määrittää suurpiirteiset säännöt joiden mukaan kaikkien täytyy toimia. Kansalaiset itse täyttävät tyhjät paikat yhteistyöllä ja omaa harkintaansa käyttäen. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä täytyy olla mahdollisuus solmia keskenään sopimuksia, ilman kolmannen valtiollisen osapuolen sanelemia sääntöjä. Yhteiskunta ei tarvitse poliisia valvomaan jos joku rikkoo yhteisön hyviä tapoja vaan yhteisön jäsenien on saavat itse puuttua huonosti käyttäytyvän henkilön käyttäytymiseen. Nykyisin tämä ei ole mahdollista, koska yhteiskunta on ulkoistanut kaiken järjestyksen ylläpidon kolmannelle osapuolelle, pitkälti jopa kasvatuksesta asti ja näin yhteisöllä ei ole mitään oikeuksia puuttua kenenkään toimiin, osaksi siitä on jopa tehty rikollista toimintaa. Samalla on myös menetetty oikeus puolustaa omaa koskemattomuutta. Hyvin monessa tapauksessa kun puolustat koskemattomuuttasi, olet pian syytettynä rikoksesta ja joudut maksamaan oikeudettomalle hyökkääjälle korvauksia kun menit puolustamaan itseäsi. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisen täytyy olla sallittua puolustaa itseänsä kaikilla mahdollisilla keinoilla ilman pelkoa mahdollisista rikosoikeudellisista seurauksista. Kannatan stand-your-groung periaatetta.

Suomen sosiaaliturva kuuluu Suomen kansalaiselle. Kun nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa luotiin, niin silloin ei varmaankaan kukaan ajatellut tai tarkoittanut sosiaaliturvan ja muiden hyvinvointivaltioiden etuuksien kuuluvan lähestulkoon kaikille, jotka tavalla tai toisella sattuvat rajojemme sisäpuolelle eksymään. Järjestelmä luotiin siitä syystä, että kaikilla suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet mm. koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Tämä palveli suomalaisten etua ja oli osallisena siihen, että Suomi nousi yhdeksi maailman parhaista maista. Sillä ei ole merkitystä, miten lain kirjain tuolloin kirjattiin vaan merkitystä on sillä, missä tarkoituksessa lait luotiin. Nykyinen etuuksien jakaminen kaikille ei ole lain hengen mukaista. Laissa on porsaanreikä, joka mahdollistaa etuuksien jakamisen kaikille maassamme oleskeluluvan saaneille ja tuo porsaanreikä on tukittava. Porsaanreikä tukitaan, kun kirjataan etuudet koskemaan vain Suomen kansalaisia, täten lain tarkoittama henki säilyy. Suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja terveydenhoito on Suomen kansalaiselle kuuluva etuus.

Kohta 4. Koulutus/kasvatus

Peruskoulun tarkoitus on antaa kansalaiselle tarpeellinen tietotaitopohja, jotta hänen on helppoa lähteä erikoistumaan opiskelussaan kohti haluamaansa ammattia. Samalla peruskoulutus tekee kansalaisesta toimivan ja osallistuvan yhteiskuntansa jäsenen, sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa sekä sen toimintaa. Uskonnollinen kasvatus ei kuulu peruskoulutukseen tai mihinkään valtion/kunnan tukemaan yhteiskunnan jäseneksi valmistavaan koulutukseen tai toimintaan, kuten päiväkotiin. Uskonnon opetus on korvattava esimerkiksi yhteiskuntaopilla tai uskontotiedolla. Selvää on että tätä ainetta ei pidä opettaa päiväkoti-ikäiselle tai ekaluokkalaiselle, vaan sen opettaminen on aloitettava huomattavasti myöhemmin. Lapsen vanhemmat voi halutessaan joko itse antaa lapselleen uskonnollisen kasvatuksen, tai sitten ulkoistaa tämän jollekin yksityisrahoitteiselle uskonnolliselle päiväkodille tai koululle. Uskonnollinen kasvatus ei ole yhteiskunnan tai koululaitoksen tehtävä.

Ruotsin opettaminen nykyisenkaltaisena pakollisena aineena on lopetettava. Ruotsin kielen opettamisella on toki vielä nykyisin tiettyjä perusteita, mutta ne eivät silti ole tarpeeksi päteviä, jotta sitä pitäisi opettaa nykyisenkaltaisella volyymilla pakollisesena aineena. Ehdotankin siis että ruotsia opetetaan pakollisena aineena vain seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyy aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon. Poikkeuksen valinnaisissa kielissä tekee englanti, joka on maailmankieli ja sitä on täten perusteltua opettaa ainakin yläasteen loppuun saakka pakollisena. Periaatteessa yläasteen jälkeen oppilas on joko oppinut englantia tai sitten ei. Jos oppilas ei ole katsonut englannin kielen taitoa tarpeellisena itselleen, ei hän sitä tule enempää oppimaankaan vaikka sitä kuinka hänelle pakko-opetettaisiin jatkossa. Maantietoa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, matematiikkaa yms on tarpeellista opettaa ainakin koko yläasteen ajan, jotta kansalaiselle saataisiin ulottuville tarpeellinen tieto siitä, miten ympäröivä yhteiskunta ja fyysinen maailma toimii ja käyttäytyy. Perustiedon saamisen jälkeen voidaan näitäkin aineita siirtää valinnaisiksi, jotta kansalainen saisi paremmat mahdollisuudet valita niitä aineita, joita hän kokee tarpeelliseksi oppia omaa ammattivalintaansa ja tulevaisuuttaan silmällä pitäen.

Päivittelen vaaliohjelmaani sitä mukaan kuin kohtia valmistuu. Vaaliohjelmani löytyy Sivuistani, tuolta oikealta kuvan alapuolelta. Lukekaahan sieltä myös kohdat 2 ja 5.


%d bloggaajaa tykkää tästä: