Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2010

Lupauksia

Uusi Vuosihan se jo kolkuttelee pian ovella ja nythän on siis perinteisesti se aika vuodesta kun tehdään lupauksia tulevaa vuotta silmällä pitäen. Toiset tekevät näitä huomenna, mutta meikäläinen aatteli tehdä jo tänään. Tinaa en aatellut kuitenkaan valaa. Ainakaan siinä perinteisessä mielessä!

Ensimmäisenä se tärkein mikä tulee tehtyä melkeen joka vuosi. Liikun enemmän. Tämän olen jotensakin saanut joka vuosi toteutettua siinä vaiheessa, kun lumet rupeaa sulamaan ja kelit lämpenemään pyöräilylle. Viime vuonna pyöräilin normaalina kesäkuukautena 500-600 kilometriä ja tähän päälle sitten vielä kotona suoritettu lihaskunnon ylläpitäminen. Ainakin samaan on pyrittävä tänä vuonna!

Nyt ajattelin aloittaa heti tammikuun ensimmäisellä viikolla.. tämä ihan siitä syystä, että sain ensimmäisen kertauskutsuni ja olis hyvä päästä sairasloman ja sen jälkeisen yleisen passiivisuuden jälkeen eroon muutamasta ylimääräisestä kilosta ja muutenkin saada lihas- ja aerobinen kunto kohdilleen. Kuntoilu on kuulkaa tärkeätä! Se tekee hyvää aivoille ja ruumiille.

Ensi viikolla siis rupean lenkkeilemään ja suorittamaan lihaskuntoharjoituksia, jahka uuden vuoden juhlinnasta johtuvalta.. hmm.. pahalta ololta kykenen. Aikaa kertausharjoituksiin on tällä hetkellä 4 kuukautta ja 12 päivää. Osuvat pahasti juuri viikolle ennen eduskuntavaaleja, mutta eiköhän tuohon mennessä ole jo hyvin merkittävä osa vaalityöstä tehtynä.

Seuraavaksi lupaan kuluttaa itseeni vähintään 50 euroa kuukaudessa. Raha on ollut tiukalla ja talous mennyt vähän niin ja näin, mutta toivottavasti ensi vuonna sitten paremmin ja jää sitä ylimääräistäkin. Ensimmäisenä hommaan näillä rahoilla kolmannen lävistyksen tai sitten jonkun pienen tatuoinnin. Mulla oli aikoinaan lävistys sekä kielessä, että huulessa mutta ne nyt sitten kasvoivat umpeen kun en jaksanut pitää koruja.

Kolmas lupaus koskee tulevia vaaleja. Lupaan, että jos pääsen eduskuntaan niin teen heti ensitöikseni siellä nämä kaksi asiaa.
Teen aloitteen perustus- ja kuntalain muuttamisesta siten, että se mahdollistaa sitovien valtiollisten- ja kunnallisten kansanäänestysten järjestämisen.
– Jos ensimmäinen aloite ei mene läpi, niin teen toisen aloitteen jossa toivon eduskunnan järjestävän jokaisen kansanäänestyksen jota varten kerätään tarvittava määrä nimiä ja että eduskunta sitoutuu äänestysten lopputuloksiin riippumatta siitä, mitä ne ovat.
– Ja kolmantena sitten kun kerkiän niin vien kummityttöni tutustumaan eduskuntataloon.

Ja näin. Nyt kun nämä on ihan julkisesti tultu kaikille luvattua, niin on varmasti helpompaakin pitää nämä lupaukset. Ne jotensakin nyt konkretisoituu ihan eri tavalla kuin vaan oman pään sisällä olevina aatoksina.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!


Suhteetonta ja mielivaltaista!

Yksilöllä on kaikki vapaus yhteiskunnassa jossa ei ole lakeja, yhteiskunta jossa ei ole lakeja on täysin vapaa yhteiskunta. Tälläistä yhteiskuntaa kutsutaan myöskin anarkiaksi. Kaikki lait rajoittavat tätä yksilön ”oikeutta” tehdä vapaasti mitä yksilö haluaa. Yksilönvapautta ei saa rajoittaa perusteetomasti tai mielivaltaisesti. Hyväksyttyjä syitä yksilönvapauden rajoittamiseksi ovat yksilön turvallisuuden lisääminen ja yksilön tahdon mukainen edun ajaminen. Jos yksilönvapautta rajoitetaan yksilön kuvitellun edun mukaan niin tämä on holhousta. Vain yksilö tietää mikä on hänen etunsa.

Yksilönvapautta ei saa myöskään rajoittaa suhteettomasti. Kaikki rajoitukset täytyy suhteuttaa rajoitettavan asian yhteiskunnalle aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja siis ennen kaikkea yksilölle aiheutuviin haittavaikutuksiin. Suhteettomat rajoitukset ovat perusteettomia tai mielivaltaisia, usein molempia. Jos asia ei aiheuta mitenkään merkittävää yhteiskunnallista haittaa, ei tätä asiaa pidä lähteä rajoittamaan mitenkään.

Muutama tälläinen asia.
– Kaikki nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet
– Kannabiksen kotikasvatuksen/käytön rajoitukset
– Nopeuden kameravalvonta
– Huomattava osa nopeudenvalvonnasta ylipäätään
– Nopeudenrajoitin joka autoon
– Alkolukko joka autoon
– Promillerajan laskeminen
– Suuri osa tupakoinnin rajoittamisesta(ei kuitenkaan kaikki)
– Itsepuolustuksen rajoittaminen
– Paskalaki
– Pakkoruotsi
– Kaksikielisyys ylipäätään
– Uusi aselainsäädäntö

Nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet ovat ilmeisen perusteettomia. Minkälaista yhteiskunnallista haittaa nuuska aiheuttaa tällä hetkellä Suomessa? Nuuskaa tuodaan jatkuvasti maamme rajojen sisään yksityishenkilöiden toimesta ja henkilö joka haluaa sitä käyttää tulee sitä käyttämään riippumatta siitä onko sitä kohtaan asetettu rajoituksia vai ei. Nuuskaa siis käytetään koko ajan, muttei se aiheuta yhteiskunnalle mitään merkittävää haittaa. Minkälaista haittaa nuuska aiheuttaa Ruotsissa? Ruotsissa nuuskaa käytetään moninkymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet ovat puhtaasti mielivaltaisia ja täysin suhteettomia.

Vuonna 2009 Suomessa oli Suomen kannabisyhdistyksen arvion mukaan 20 000 kannabiksen kotikasvattajaa. Minkälaista yhteiskunnallista haittaa nämä kotikasvattajat aiheuttavat? Onko maassamme meneillään kannabiksen kotikasvattajien aiheuttama rikosaalto ja ovatko sairaalat täynnä kallista hoitoa tarvitsevia kannabiksen kotikasvattajia? Kannabis on turvallisempi huumausaine kuin alkoholi tai tupakka. Viimeksi kannabista vastaan asetetut rajoitteet saivat naurettavia piirteitä kun Poliisi tuhlasi satoja tuhansia euroja rahojaan, korjaan veronmaksajien rahoja, rikostutkimuksiin ja oikeudenkäynteihin selvittääkseen onko huumausaineiden viljelyyn soveltuvien laitteiden myynti rikollista. 20 kansalaista joutui syytteeseen ja lopputulos oli, että seitsemälle annettiin sakkoja kannabiksen hallussapidosta. Suhteetonta ja mielivaltaista.

Nopeuden automaattivalvonnan tarkoitus ei ole mikään muu, kuin lypsää rahaa autoilevalta kansalta. Ylinopeus on syynä muutamassa prosentissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa Suomessa ja näissäkin ylinopeus on ollut merkittävää. Miten tällä voidaan perustella nollatoleranssit nopeuksissa, muutamasta ylinopeuskilometristä sakottaminen, jatkuva kameravalvonnan lisääminen, kalliiden nopeudenrajoittimien asentaminen jokaiseen autoon, nuorten autoilijoiden satelliittiseuranta ja nyt uusimpana liikkuvat nopeudenvalvontakamerat? Vielä kun on olemassa rutkasti todisteita siitä, että itse kameravalvonta ja nopeusrajoitusten pilkuntarkka valvonta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia kuin ne ehkäisevät. Nykyisenkaltainen nopeusvalvonta on täysin suhteetonta sen aiheuttamiin haittoihin nähden ja sillä ei ole mitään tekemistä liikenteen turvallisuuden lisäämisen kanssa.

Alkolukon asentaminen jokaiseen autoon ja promillerajan lasku painii ihan samassa sarjassa. Alkolukko maksaa tuhansia euroja vuodessa asennus ja huoltokuluina ja promillerajan lasku tuottaisi todella paljon lisärahaa poliisille sakkojen muodossa. Liikenneturvallisuuteen näillä ei sitten olisikaan mitään vaikutusta, paitsi sillä alkolukolla toki, mutta se on täysin suhteeton ratkaisu ongelman mittasuhteisiin nähden.

Neljäsosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista johtuu alkoholista, totta. Mutta näissä onnettomuuksissa 95% uhreista on joko rattijuoppoja itse tai rattijuopon kyytiin menneitä. Tämä tarkoittaa siis että sivullisia näissä onnettomuuksissa kuolee 3-5 henkilöä. Promillerajan lasku taas ei tule vaikuttamaan näihin kuolemiin tai alkoholionnettomuuksiin juuri mitenkään, koska noista kuolleista rattijupoista yli 90% ajoi yli 1,2 promillen humalassa ja yleisesti yli 70% alkoholionnettomuuksista ajettiin yli tämän törkeän rajan ylittävässä humalassa ja yli 70% alkoholionnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia. Jos rattijuoppoja haluttaisiin oikeasti saada kuriin niin heidän ajoneuvonsa haltuunotettaisiin valtion toimesta.

Tupakoinnin rajoitusten kanssa taas mennään koko ajan yhä suhteettomampaan suuntaan. On ihan hyvä että tupakoinnin alaikärajana pidetään 18 vuotta, koska tätä ikävuotta ennen ihminen on juridisesti vajaavaltainen, koska hänen ei katsota pystyvän tekemään omalta kannaltaan parhaita päätöksiä. Tämä este kuitenkin poistuu kun ihmisen katsotaan pystyvän päättämään omasta elämästään. Parveketupakoinnin ja ravintolatupakoinnin kieltäminen on vielä jokseenkin suhteellista, koska parvekkeella tupakointi haittaa talon muita asukkaita ja ravintolassa tupakointi haittaa nyt ainakin ravintolan työntekijöiden terveyttä. Mutta sitten mennään esimerkiksi johonkin yleisellä paikalla tupakoinnin kieltämiseen tai vaaditaan kauppoja piilottamaan tupakkatuotteet kaupasta. Nämä ovat suhteettomia rajoituksia, koska yleisellä paikalla tupakointi ei aiheuta merkittävää haittaa kenellekään ja vielä vähemmän haittaa aiheuttaa tupakkatuotteiden esilläpito kaupassa. Yksilön pitää saada vaarantaa terveyttään jos yksilö haluaa niin tehdä, mutta yksilön ei pitäisi saada aiheuttaa toiminnallaan haittaa muille.

Itsepuolustuksen rajoittamisen suhteettomat seuraukset ovat ihan ilmeisiä. Tämä tarkoittaa henkeänsä puolustavan henkilön rikosoikeudellista sanktioimista. En ymmärrä miksi henkilö, joka joutuu laittoman hyökkäyksen kohteeksi ei saisi puolustaa henkeänsä kaikilla mahdollisilla keinoilla hyökkääjää vastaan. Mitä helvettiä tarkoittaa liiallisen voiman käyttö itsepuolustustilanteessa ja kuka tämän määrittelee? Jos henkeäsi uhataan, niin pitääkö sinun siinä vielä miettiä että mitähän mä nyt saisin tehdä, että henki tai terveys säästyisi ja minua ei tuomittaisi rikollisesta itsepuolustuksesta. Hyökkääjän hengen vieminen on toki äärimmäinen keino, jota saattaa puolustustilanteessa joskus tapahtua, mutta riskin pitää aina olla hyökkääjällä eikä koskaan itseäänsä puolustavalla henkilöllä. Tärkeää on myös muistaa, että itsepuolustuksen suoja loppuu silloin kun laiton hyökkääjä on saatu pakenemaan, hän ei enään aktiivisesti pyri hyökkäämään tai hänet on saatettu toimintakyvyttömäksi.

Paskalain suhteettomuus nyt on täysin selvää. Samaan aikaan pupujussit paskoo metsiin ja maanviljelijät ruiskuttaa tonneittain sianpaskaa pelloilleen, mutta sitten ne mökkiläisten pissit täytyy kerätä parhaimmillaan 10 000 euroa maksavaan käsittelylaitokseen, joka ei edes toimi ja yhteensä tämä rulianssi maksaisi kansalaisille suoraan miljardi euroa. Malliesimerkki mielivallasta ja suhteettomuudesta.

Pakkoruotsi ja kaksikielisyys taas on ihan silkkaa mielivaltaa. 95% kansasta laitetaan opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä, koska tämä jo muutenkin etuoikeutettu eliitti haluaa saada omalla kielellään palvelua joka ikisessä pitäjässä ympäri Suomea ja vastapainoksi ruotsinkielisissä rannikkokunnissa ei sitten sillä suomenkielellä taas saa palvelua, Ahvenanmaasta puhumattakaan. Itse tosin olisin valmis kompromissiin, jossa pakollista ruotsia olisi yhden kurssin verran koko peruskoulun aikana. Tämäkin tosin olisi vielä hieman suhteetonta, mutta jonkinlainen kädenojennus täytyy tehdä.

Uusi aselainsäädäntö taas on samalla tavalla suhteeton, kuin alkolukot tai nopeudenrajoittimet. Luvallisilla pistooleilla ammutaan 2 henkilöä vuodessa ja tämän takia lautakunnat ja kukkahatut olisivat takavarikoimassa joka ikisen laillisen pistoolin kansalaisiltamme. Siitäkin huolimatta aselupien saantia on vaikeutettu ja hankaloitettu vaikka 99,8% aselupien haltijoista todettiin poliisin ylimääräisessä tarkastuksessa nuhteettomiksi kansalaisiksi. Aseluvan haltijat ovat siis nuhteettomampia, kuin aseluvattomat kansalaiset ja tuosta luvusta voidaan päätellä että aselupia on siis myönnetty todella hyvällä tarkkuudella! Tämä laki epäonnistuu myös siinä, että ympäri maailmaa rikokset ovat lisääntyneet kun aseita kohtaan asetettuja rajoitteita on lisätty ja vastapainoksi nämä rikokset ovat vähentyneet kun aseita kohtaan asetettuja rajoitteita on avattu.

Kaikki kaikessa, rajoitteita ei tule asettaa mielivaltaisesti tai perusteettomasti vaan ne pitää aina suhteuttaa rajoitettavan asian aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin haittoihin. On älyllisesti epärehellistä keskustella siitä, miksi jokin pitäisi sallia kun meidän pitäisi keskustella siitä, miksi jokin pitäisi kieltää.

Mielivaltaa on se, kun rajoitetaan jotain koska se ei ole jonkun mielestä kivaa ja suhteettomuutta on se, kun rajoitukset eivät vastaa rajoitettavan asian aiheuttamia yhteiskunnallisia haittoja.


Lammicase

Kuntalaki 4 luku 27 §

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

Vastaanottoinfo – Hämeenlinna

Talvella aie vastaanottokeskuksen perustamisesta nosti vastustusta muun muassa lammilaisille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. 27 kuntalaisen allekirjoittamassa kansalaisaloitteessa ja 236 nimen nettiadressissa torjuttiin keskuksen perustaminen alueen palveluihin ja asukkaiden turvallisuuteen vedoten. Vastustuksesta huolimatta Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg ja kaupunginjohtaja Tapani Hellstén saivat ajamalleen hankkeelle myönteisen päätöksen kaupunginhallituksessa 16.2.2009. Kaupunki sitoutui tarvittavien palvelujen järjestämiseen yhdessä SPR:n kanssa ja rauhoitteli kyläläisten huolia.

Lammilla muutamassa viikossa kerättyjen nimien määrä olisi riittänyt kuntalain mukaiseen aloitteeseen kunnallisesta kansanäänestyksestä, jos Lammi ei olisi alkuvuonna 2009 liittynyt Hämeenlinnaan. Tämän takia onkin omituista, että vastustuksesta huolimatta kaupunginhallitus ei järjestänyt asiasta kunnallista kansanäänestystä vaan päätti päinvastoin perustaa vastaanottokeskuksen.

Kävin itse ensimmäistä kertaa Lammilla VOKin perustamisen jälkeen toukokuussa 2009. Tarkoitukseni oli kerätä kannattajakortteja Muutos 2011 -puoluetta varten muutaman muun muutoslaisen kanssa. Sattumalta Lammilla oli silloin samaan aikaan Laidunkaudenavajaiset ja paikalla oli täten paljon väkeä. Korttien keräämisen yhteydessä keskustelimme paljon itse VOKista lammilaisten kanssa. Heidän viestinsä oli selvä ja päädyin kirjoittamaan tästä kirjoituksen nimeltä Asenteiden kovenemisesta. Tulin siihen johtopäätökseen, että Lammin vastaanottokeskuksesta olisi pitänyt järjestää kunnallinen kansanäänestys.

Seuraavaksi kirjoittelin tästä kirjoituksia paikallisiin lehtiin ja aloitin kaksi eri projektia kansanäänestyksen järjestämiseksi. Ensimmäinen oli kunnallisaloite, jossa vaadittiin kansanäänestystä ja tämä pistettiin menemään erään hämeenlinnalaisen muutosaktiivin nimissä kaupunginvaltuustolle. Toinen projekti oli aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä, jota varten rupesimme keräämään nimiä. Ensimmäistä kertaa keräsimme Lammin Pellavamarkkinoilla. Keräsimme nimiä niin kaksistaan hämeenlinnalaisen muutosaktiivin kanssa, kuin usean muun muualta Suomea kotoisin olevan muutoslaisen avustuksella. Yhteensä nimiä kerättiin noin 400 kpl mm. erinäisissä tapahtumissa kuten Ämyrockissa ja Elomessuilla ja myös ihan työpäivän päätteeksi puistossa, kadulla ja kuppiloissa. Lopetimme nimien keräämisen kun saimme vastauksen ensimmäiseen aloitteeseen. Kerätyt nimet on jo tähän mennessä tuhottu polttamalla.

Vastaus aloitteeseen oli tyly. Kaupunginhallitus käytännössä vetosi lakitekstiin kunnallisesta kansanäänestämisestä. Se ei ottanut mitenkään kantaa siihen aikooko se ensinnäkin järjestää äänestyksen jos nimet kerätään tai aikooko se sitoutua äänestyksen tulokseen. Vastauksessa kerrottiin myöskin, kuinka VOKin kohtalo ei ole kaupunginhallituksen käsissä vaan SPRn päätettävissä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus siis oli käytännössä ulkoistanut päätöksentekonsa asiasta, joka koskettaa merkittävästi sen kuntalaisten hyvinvointia, asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus ei siis ensinnäkään kuunnellut omia kuntalaisiaan. Seuraavaksi se teki kuntalaisten vastustuksesta huolimatta myönteisen päätöksen VOKin perustamisesta ja nämä kaksi asiaa vielä hyvin pikaisesti heti kuntaliittymän jälkeen. Ja viimeiseksi se kertoi ettei se voi vaikuttaa tekemiinsä päätöksiin.

Sillä lailla, Hämeenlinnan kaupunginhallitus.


Mihin menet Suomi-neito?

Minua huolestuttaa.

Mihin meitä oikein ollaan viemässä. Mitä siellä määränpäässä on. Kukaan ei oikein tiedä mihin suuntaan me olemme menossa ja mitä sinne mentäessä tulee vastaan. Meitä ollaan viemässä jonnekin sellaisten tahojen toimesta, joille tärkeätä näyttää olevan se että juuri he pääsevät määräämään sen suunnan ja vauhdin, kuin että heitä oikeastaan kiinnostaisi mitä siellä määränpäässä on ja mitä meille siellä oikein tapahtuu.

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään suunnitteilla olevasta peruskoulu-uudistuksesta. Tämä uudistus on valtava. Uudistus tulee koskemaan joka ikistä peruskoulua nyt tai tulevaisuudessa käyvää suomalaista. Uudistus olisi merkittävämpi kuin ulkomaalaislain uudistus, se tulisi maksamaan enemmän kuin paskalaki ja se kirjaimellisesti tulisi muokkaamaan tulevia sukupolviamme. Siksi onkin merkillistä kuinka vähän uudistuksesta on keskusteltu ja kuinka vähän tietoa siitä on saatavilla.

Onko peruskoulu rikki? Tarvitseeko peruskoulu korjata?

Peruskoulu-uudistus toisi yhden uuden oppiaineen, etiikan. Sen tavoitteena olisi vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen ja eri katsomusryhmille yhteisten arvostusten pohdintaa Yksilö, yritys ja yhteiskunta -oppiainekokonaisuudessa. Mitähän tämä käytännössä tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä että oppilaille opetetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja eri etnisyyksien arvostamista? Onko kyseessä aivopesuaine, jota pyritään opettamaan jokaiselle tulevalle suomalaiselle? Googletin tuon oppiainekokonaisuuden nimen ja ensimmäinen haku toi työministeriön julkaisun ”Monimuotoisuus – Yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan etu”. Tuskimpa tuo ainakaan isänmaallisuuden ja suomalaisuuden opettamista tarkoittaa.

Kieliohjelma ja valinnaisia

Uudistus toisi myös uuden kieliohjelman, jonka keskeisinä tavoitteina ovat yhteiskunnan kielivarannon rikastaminen, kielten opiskelun monipuolistaminen ja varhentaminen sekä kansalliskielten aseman turvaaminen. Käytännössä uudistus tarkoittaa seuraavaa.
– Kakkosluokkalaisille pakollinen toinen kieli. Vaihtoehtoina on tarjottava kolmea eri kieltä, joista pelkästään ruotsia olisi tarjottava jokaiselle.
– Kolmannen kielen opiskelua on tarjottava viimeistään viidennellä luokalla.
– Viimeistään kuudennella luokalla kaikkien pitää aloittaa ruotsin kielen opiskelu.

Se näyttää juuri silti mitä se on.

Uudistus toisi myös lisää valinnaisuutta oppilaille. Minun näkökulmastani valinnaisuuden lisääminen olisi hyvä asia ainakin yläasteella. Ala-asteen valinnaisista en osaa juuri sanoa mitään. Olisin kuitenkin hyvin varovainen ala-asteelaisten valinnaisuuksien lisäämisen kanssa. Asiaan pitäisi perehtyä huolella.. puhummehan me nyt tulevista sukupolvista jotka määräävät Suomen tulevaisuun. Vaikka minä itsekin ehdotan valinnaisuuksien lisäämistä ylä-asteella, niin en siltikään suhtaudu edes omaan ehdotukseeni kritiikittömästi. Jos osoittautuu että valinnaisuuden lisääminen on huono asia, niin silloin niitä ei pidä tietenkään lisätä.

Edes eduskunnassa uudistusta ei puolustella

Pari kolme viikkoa sitten eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun perusopetuksen tavoitteista. Uudistusta ajavan työryhmän esitys syntyi ristiriitaisin tuloksin. Työryhmä lausui esityksestä poikkeuksellisen monta risteävää mielipidettä. Ei siis mikään ihme, että eduskunta kävi kiivasta keskustelua asiasta. Ainut esityksen puolustaja oli työryhmän asettanut opetusministeri Virkkunen ja hänen puolueensa Kokoomus. Sanoipa ministeri Virkkunen jopa, että uudistus viedään läpi tällä hallituskaudella, vaikka väkisin.

Jotenkin tämä on suorastaan paistanut läpi viime aikoina päätöksenteossa. Lapsipornolain, lex Nokian, lex Braxin, paskalain, aselain, ulkomaalaislain ja nyt lex Soininvaaran kanssa aivan sama juttu. Laki on susi, työryhmän tunnelmat ovat ristiriitaisia, kukaan ei tiedä mitä päätöksestä seuraa eikä ketään kiinnosta kysyä niiltä tahoilta jotka asioista tietäisivät ja joita tehdyt päätökset koskettaisivat. Uudistukset on vain saatava runnottua läpi, vaikka väkisin! Oman oikeassaolemisen tarpeen takia ollaan valmiita uhraamaan sananvapaus, perustuslaki, turvallisuus, opiskelijat ja jopa omat lapset.

Mihin vittuun olet menossa Suomi-neito.


Ruotsin kielen asemasta täytyy järjestää kansanäänestys

Eilinen A2 Teema: Pakkoruotsi-ilta on herättänyt odotetusti vilkasta keskustelua ruotsinkielen tarpeellisuudesta ja asemasta maassamme. Eräät tahot arvioivat, että pakollisen ruotsinkielen puolestapuhujilla oli ohjelmassa kolminkertainen edustus sen sitä valinnaiseksi ehdottavia vastaan. Esimerkiksi paikalla oli 3 RKP:läistä, mutta vain yksi perussuomalainen ja hänkin oli siellä Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan roolissa. Tämä ei silti estänyt ruotsinkielisiä tekemästä itsestään naurunalaisia ja valuttamasta lisää ääniä pakkoruotsinvastaisten tahojen, kuten perussuomalaisten laariin. Käytännössä ohjelmassa ei tullut esille mitään uutta. Ruotsinkieliset puolustivat pakkoruotsia niillä samoilla argumenteilla joilla sitä ollaan puolustettu jo viimeiset 50 vuotta. Historialliset syyt, ruotsinkielisten asema, ruotsia saattaa ehkä joskus mahdollisesti tarvita jne. Käytännössä siis minkäänlaisia päteviä asia-argumentteja ei esitetty pakkoruotsin puolesta, mikä oli ihan oletettavissa koska eipä sillä nyt vaan taida sellaisia olla. Ainakaan minun tiedossani siis ei tälläisiä ole.

Pakkoruotsia ja ruotsin kielen asemaa vastaan taas puhuvat useat seikat. Suomalainen ei tarvitse ruotsia edes Ruotsissa, koska ruotsalainen ja suomalainen puhuvat keskenään englantia. Suomalainen ei opi ruotsia, saati muitakaan kieliä jos hän ei halua niitä oppia. Asia ei muutu vaikka häntä kuinka siihen pakotettaisiin. Ruotsin kieli yleisesti maksaa aivan älyttömästi. Miettikääpä.. kaikki viralliset tekstit kahteen kertaa, satoja ellei tuhansia täysin hukkaan heitettyjä opetustunteja joidenka aikana olisi voinut opettaa jotain muuta, kielen vaatimat AV ja ATK laitteet johon tarvitaan omat ohjelmistonta, ruotsinkielisten opettajien kouluttaminen ja palkkaus ja sitten vielä erinäiset etuudet mitä ruotsinkieliset nauttivat, kuten omat koulunsa, päiväkotinsa, televisio- ja radiokanavansa yms.. nämä kaikki kustannetaan verorahoista. Tässä näin aluksi.

Ruotsinkielisten määrä Suomessa on 5,44% väestöstä ja he sijoittautuvat suurimmaksi osaksi kapeahkolle vyöhykkeelle Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoille. Yhteensä Suomessa on 342 kuntaa, joista yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia oli 19 ja niistäkin 16 on Ahvenanmaalla. Kaksikielisiä kuntia, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä on 13 ja kaksikielisiä kuntia, joissa enemmistön kieli on suomi, on 18. Huomioidaan vielä se, että kunnan katsotaan olevan kaksikielinen, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.

Ruotsin kieli täytyisi esimerkiksi siis asettaa samanlaiseen vähemmistökielen asemaan kuin saamenkieli ja sen opiskelusta tehdä täysin vapaaehtoista kaikissa yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi tulisi asettaa suomi. Ja paras tapa mielestäni tästä asiasta varmuuden saamiseksi olisi sitovan kansanäänestyksen järjestäminen. Jos kansa ei halua opiskella ruotsia ja maksaa sen erityisasemasta, niin silloin sen ei pitäisi niin joutua tekemään.

Pakkoruotsin osalta olisin toki valmis tekemään myös jonkinlaiseen kompromissin. Ehdotinkin vaaliohjelmassani, että ruotsia opetettaisiin pakollisena aineena seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyisi aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon. Tämä olisi mielestäni täysin riittävä kädenojennus ruotsinkielisten suuntaan ja antaisi peruskoululaiselle potentiaalia jatkaa ruotsin kielen opiskelua jos oppilas niin haluaisi itse tehdä.

Lopuksi vielä Björn Månsson, RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri argumentoimassa.
Björn Månsson argumentoi pakkoruotsi-illassa