Eilinen A2 Teema: Pakkoruotsi-ilta on herättänyt odotetusti vilkasta keskustelua ruotsinkielen tarpeellisuudesta ja asemasta maassamme. Eräät tahot arvioivat, että pakollisen ruotsinkielen puolestapuhujilla oli ohjelmassa kolminkertainen edustus sen sitä valinnaiseksi ehdottavia vastaan. Esimerkiksi paikalla oli 3 RKP:läistä, mutta vain yksi perussuomalainen ja hänkin oli siellä Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan roolissa. Tämä ei silti estänyt ruotsinkielisiä tekemästä itsestään naurunalaisia ja valuttamasta lisää ääniä pakkoruotsinvastaisten tahojen, kuten perussuomalaisten laariin. Käytännössä ohjelmassa ei tullut esille mitään uutta. Ruotsinkieliset puolustivat pakkoruotsia niillä samoilla argumenteilla joilla sitä ollaan puolustettu jo viimeiset 50 vuotta. Historialliset syyt, ruotsinkielisten asema, ruotsia saattaa ehkä joskus mahdollisesti tarvita jne. Käytännössä siis minkäänlaisia päteviä asia-argumentteja ei esitetty pakkoruotsin puolesta, mikä oli ihan oletettavissa koska eipä sillä nyt vaan taida sellaisia olla. Ainakaan minun tiedossani siis ei tälläisiä ole.
Pakkoruotsia ja ruotsin kielen asemaa vastaan taas puhuvat useat seikat. Suomalainen ei tarvitse ruotsia edes Ruotsissa, koska ruotsalainen ja suomalainen puhuvat keskenään englantia. Suomalainen ei opi ruotsia, saati muitakaan kieliä jos hän ei halua niitä oppia. Asia ei muutu vaikka häntä kuinka siihen pakotettaisiin. Ruotsin kieli yleisesti maksaa aivan älyttömästi. Miettikääpä.. kaikki viralliset tekstit kahteen kertaa, satoja ellei tuhansia täysin hukkaan heitettyjä opetustunteja joidenka aikana olisi voinut opettaa jotain muuta, kielen vaatimat AV ja ATK laitteet johon tarvitaan omat ohjelmistonta, ruotsinkielisten opettajien kouluttaminen ja palkkaus ja sitten vielä erinäiset etuudet mitä ruotsinkieliset nauttivat, kuten omat koulunsa, päiväkotinsa, televisio- ja radiokanavansa yms.. nämä kaikki kustannetaan verorahoista. Tässä näin aluksi.
Ruotsinkielisten määrä Suomessa on 5,44% väestöstä ja he sijoittautuvat suurimmaksi osaksi kapeahkolle vyöhykkeelle Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoille. Yhteensä Suomessa on 342 kuntaa, joista yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia oli 19 ja niistäkin 16 on Ahvenanmaalla. Kaksikielisiä kuntia, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä on 13 ja kaksikielisiä kuntia, joissa enemmistön kieli on suomi, on 18. Huomioidaan vielä se, että kunnan katsotaan olevan kaksikielinen, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Ruotsin kieli täytyisi esimerkiksi siis asettaa samanlaiseen vähemmistökielen asemaan kuin saamenkieli ja sen opiskelusta tehdä täysin vapaaehtoista kaikissa yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi tulisi asettaa suomi. Ja paras tapa mielestäni tästä asiasta varmuuden saamiseksi olisi sitovan kansanäänestyksen järjestäminen. Jos kansa ei halua opiskella ruotsia ja maksaa sen erityisasemasta, niin silloin sen ei pitäisi niin joutua tekemään.
Pakkoruotsin osalta olisin toki valmis tekemään myös jonkinlaiseen kompromissin. Ehdotinkin vaaliohjelmassani, että ruotsia opetettaisiin pakollisena aineena seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyisi aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon. Tämä olisi mielestäni täysin riittävä kädenojennus ruotsinkielisten suuntaan ja antaisi peruskoululaiselle potentiaalia jatkaa ruotsin kielen opiskelua jos oppilas niin haluaisi itse tehdä.
Lopuksi vielä Björn Månsson, RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri argumentoimassa.
Johdonmukaisten johtopäätösten sarja 
7 joulukuun, 2010 at 02:01
Ruotsinkielestä ei tartte tehdä kansanäänestystä. Riittää kun koko roska heivataan pellolle niin pian kuin mahdollista. Ehkäpä jo persut tekee asialle jotakin.
7 joulukuun, 2010 at 13:57
Näin tietenkin ideaalimaailmassa. Jos muiden puolueiden linja säilyy ja RKP on yhä hallituksessa ensi vuonna niin ei pelkkä persujen panos riitä näitä muutoksia tekemään. Kansanäänestyksellä tämä asia saataisiin hoidettua oikein mukavasti.
15 tammikuun, 2011 at 13:32
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Kemijokea rajaksi ja tarjosi korvaukseksi ”niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi.”
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
”Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.”
”Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.”
Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
14 helmikuun, 2011 at 15:09
Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa,
kirjoittaa TUOMAS ENBUSKE:
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uus…-ovat-oikeassa
”Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.
Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. ”
”No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää.”
SOFI OKSANEN, Keskiuusimaan haastattelussa:
lainattu sivulta: http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi- … eesta.html
”Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo.”
”En pidä täysin hyväksyttävänä sitä, että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan.” (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista – suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)
Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena,ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia. ”En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei.”
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi.
Reaktio yllätti Oksasen. ”Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah…”
”Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli”
”Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti.”
”Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus.”
”En usko pakkokieliin”
lisää aiheesta:
http://www.vapaakielivalinta.fi
http://www.kielipolitiikka.net
http://www.pakkoruotsi.net
http://www.saunalahti.fi/eiry/
14 huhtikuun, 2011 at 11:18
Hesarin versio vähintäänkin omituisesta uutisoinnista: (Ylen pikku-uutinen nostetiin verkko HS aloitussivulle)
Otsikko: Yle: Euroopan neuvosto huolissaan ruotsin kielen asemasta Suomessa
Todellisuus: Raportti on jo 6 kuukautta vanha. Raportin päähuolenaihe on saamenkielen asema Suomessa – ei ruotsin.
Roskalehtien ajautuminen kohti eurooppalaisten kumppaniensa pahimpia esimerkkejä ei ole varmaan suuri yllätys, vaikkakin valitettavaa. Paljon vaarallisempaa on että arvostetut ja vakavastiotettavat mediat kuten Yle ja Helsingin Sanomat tekevät jatkuvasti vähintään värittynytttä, välillä täysin virheellistä uutisointia.
Suomi on siis vähiten korruptoituneiden maiden listalla ja silti tämän päivän YLEN uutisointi vähemmistökielistä on lähellä DDR:n tiedotusta.
18 huhtikuun, 2011 at 21:06
YLE:n tehtävä on toimia Kokoomuksen äänitorvena ja Kokoomus ajaa pakkoruotsia..
..itse en kyllä tosin pidä sitten YLE:ä tai Hesaria mitenkään vakavastiotettavina. Kummatkin ovat poliittisesti sitoutuneita propagandalehtiä, joiden totuusarvo on usein hyvin vähäinen.