Päivittäinen arkisto: 12.1.2011

Sano ei uudelle kansalaisuuslaille!

Vielä toistaiseksi Suomen kansalaisilla on todella hyvä maine ympäri maapalloa. Tulevaisuudessa näin ei välttämättä ole. Kansalaisuuttamme kaavaillaan jaettavaksi lähes kaikille jotka sitä vaan kehtaavat pyytää. Lakialoitteen takana on tietenkin taas se sama vihervasemmistolainen veijariryhmä joka hitaasti, mutta vääjäämättömästi on koko vaalikauden ajan kääntänyt Suomi-laivan nokkaa kohti taivaanrannassa häämöttävää vesiputouksen pauhua. Pääkunnian tästä fiaskosta ottavat ainakin Holmlund, Thors ja Viljanen.

Lakiuudistuksen jälkeen mm. pitkäkään ehdoton vankeusrangaistus ei olisi este Suomen kansalaisuuden saamiselle, vuosi maassa oleskelua tilapäisellä oleskeluluvalla laskettaisiin myös puoleksi vuodeksi asumisajassa, Suomi käytännössä myöntäisi kansalaisuuksia ulkomaalaisille lyhyemmän oleskeluajan jälkeen kuin valtaosa muista EU-maista ja ulkomaalaiselta ei välttämättä vaadittaisi minkäänlaista kielitaitoa jos hänellä on kielitaidottomuudelleen erityinen painava syy! Uudistus mahdollistaisi myöskin sen, että kansalaisuuden voisi saada vieläkin nopeammin jos hakija on oppinut hyvin ruotsin tai suomen kielen.

Ja tätä uudistusta todellakin perustellaan yleisesti esimerkiksi sillä, että se toimisi eräänlaisena porkkanana integraation parantamiseksi. Saanen epäillä että tässä tulisi käymään juuri päin vastoin. Mitä hyötyä paremmasta integraatiosta enää olisi jos kaikki mahdolliset edut on jo saavutettu ilman sitä? Mikähän mahtaa olla uudistusta ajavien henkilöiden todellinen motiivi? Kansalaisuus ei saa olla mikään porkkana, vaan sen pitää olla lopullinen tavoite johon päästään määrätietoisella työllä ja integraatiolla. Suomen kansalaisuuden pitää kertoa jotakin. Vaaliohjelmassani esitän kansalaisuuden saamiseksi seuraavaa:

Maahanmuuttaja voi hakea Suomen kansalaisuutta ensimmäistä kertaa esimerkiksi 5 vuotta maassa oleskeltuaan. Hänen on kansalaisuuden myöntämistä varten omattava tarvittavan puhdas rikosrekisteri(esimerkiksi paria ylinopeus- ja parkkisakkoa ei katsota esteeksi kansalaisuuden myöntämiseksi), hänellä on tarvittava toimeentulo itsensä elättämiseksi, tai häntä elättää Suomen kansalainen, hänen on omattava tarpeellinen kielitaito pystyäkseen kommunikoimaan esteettömästä suomen kielellä töissä ja vapaa-ajalla, hänen on tunnettava Suomen ja sen lähialueiden historia ja hän ymmärtää miten Suomen yhteiskunnallinen- ja poliittinen koneisto toimii.

Kansalaisuutta ei myönnetä heti edellä mainittujen kohtien täyttymisen jälkeen, vaan hakijalle myönnetään esimerkiksi 5 vuoden koeaika, jolloin hän nauttii kaikkia kansalaisten saamia etuja. Jos hakija syyllistyy koeaikana vakaviin rikoksiin, tai hän omasta tahdostaan ja vaikutuksestaan päätyy täysin suomalaisen sosiaaliturvan elättämäksi peruutetaan häneltä tällöin koeajan suomat edut ja hänen karkoittamisprosessinsa aloitetaan.

Puolueeni Muutos 2011(silloin vielä yhdistys) lähetti noin vuosi sitten tämän lain valmistelijoille virallisen lausunnon kansalaisuuslain uudistamisesta. Tässä on yhteenveto kyseisestä lausunnosta. Lue myös koko lausuntoyhteenveto.

Muutos 2011 ry huomauttaa, että kansalaisuudessa ei ole kyse pelkästään siitä, kuka saa asua ja työskennellä Suomessa tai nauttia suomalaisesta sosiaaliturvasta, vaan myös siitä, kuka saa osallistua poliittisten päättäjiemme valintaan. Yhdistyksen mukaan ehdotuksessa uudeksi kansalaisuuslaiksi virallistetaan olemassa olevia käytäntöjä, jotka perustuvat yksittäisten virkamiesten tekemiin päätöksiin, mutta aidosti demokraattisissa valtioissa menettelyjärjestys olisi luonnollisesti päinvastainen. Muutos 2011 ry:n mukaan ehdotus uudeksi kansalaisuuslaiksi ei myöskään sen perustelujen vastaisesti motivoisi ulkomaalaisia opiskelijoita opiskelemaan suomea, sillä useimmat heistä tulevat maahamme vain ilmaisen koulutuksen vuoksi ja poistuvat maasta välittömästi valmistuttuaan.

Yhdistys esittää myös, että nuhteettomuusedellytystä tulkitaan liian väljästi, henkilötiedot pitäisi pystyä todistamaan luotettavasti, asumisaikaedellytys on liian lyhyt, kielitaitoedellytys on liian vaatimaton, kielitaitoedellytykseen esitetyt poikkeukset ovat liian tulkinnanvaraisia eivätkä kannusta lukutaidottomia tai monilapsisten perheiden äitejä kouluttautumaan. Asianmukaisella testillä pitäisi myös todistaa, että kansalaisuutta hakeva henkilö on omaksunut keskeiset Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet.

Yhteenvetona Muutos 2011 ry lausuu, että lakiesityksen tavoite on virallistaa erilaisia joustoja ja poikkeuksia sekä lyhentää kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa. Mitään kestäviä perusteita näille tavoitteille ei esitetä. Samalla tärkeimmät sopeutumista edistävät vaatimukset sivuutetaan täysin. Lakiuudistuksen konkreettisia vaikutuksia olisivat muun muassa perheen-yhdistämisten merkittävä kasvu, humanitaaristen maahanmuuttajien kielitaitovaatimusten de facto–poistuminen sekä suomalaisille vieraiden patriarkaalisten kulttuurien aseman vahvistuminen. Lakiesitys ei sisällä yhtäkään perusteltua syytä olettaa, että suunnitellut muutokset kannustaisivat ylipäätään mitään maahanmuuttajaryhmää panostamaan suomen kielen opiskeluun sekä suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan sopeutumiseen.

Päinvastoin lakiesitys vähentää sopeutumisen tarvetta entisestään. Kansalaisuuden saamista tulisi helpottamisen sijaan tiukentaa huomattavasti muiden kuin aidosti työperäisten maahanmuuttajien osalta. Sosiaaliturvapaikkaa hakevien elintasopakolaisten pääsy maahan on estettävä kokonaan. Yhdistyksen mukaan perusteluissa on perusteetonta, puhtaaksi viljeltyä monikulttuurisuus-propagandaa, jonka paikka ei ole lakiesityksessä.

Silloinen puheenjohtaja Juha Mäki-Ketelä aloitti myöskin adressin, jossa vaaditaan että uudesta kansalaisuuslaista järjestetään sitova kansanäänestys. Allekirjoita adressi tästä.

Meikäläinen tosin vähän veikkaa, että mikään ei tässä vaiheessa enää auta jos olisi auttanut aikaisemminkaan. Uusi kansalaisuuslaki tulee menemään läpi murskaavin äänin, aivan samoin kuin uusi ulkomaalaislaki tai aselaki aikoinaan. Lain läpimeno on jo päätetty ja eduskunnan tehtävä on toimia ryhmäkurin voimalla toimivana kumileimasimena.. ellei nyt jostain ihmeen kumman syystä(joka on hieman yli kolmen kuukauden päästä) poliitikot löydä jotakin syytä lukea niitä lakitekstejä ja ymmärtää mitä tämäkin uudistus tulee aiheuttamaan.


Puolustusbudjettia ei saa leikata!

Muutama päivä sitten A-studiossa keskusteltiin puolustusbudjetin leikkaustavoitteista. Tarkoituksena olisi kuulemma päästä satojen miljoonien säästöihin vuositasolla. Tämähän tarkoittaa melkein kymmentä prosenttia puolustusvoimien budjetista! Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino osaa kertoa, että koska materiaalihankkeista ja palvelusopimuksista ei voida säästää niin leikkaukset kohdistuisivat pääsääntöisesti asevelvollisten koulutukseen ja henkilöstöön.

Suomeksi ja suoraan sanottuna tuon suuruusluokan leikkaukset tarkoitavat erittäin rajua rauhan ajan toimintojen supistuksia. Näihin lukuihin ei päästä pelkästään viiden tai kuuden varuskunnan lakkauttamisella, vaan se tarkoittaa myös henkilöstökunnan määrän vähentämistä.

Siitä lähtien kun itse suoritin palveluksen vuosina 2005-2006 tai jo tämän aikana muistan kuinka puolustusvoimien budjettia leikattiin ja varuskuntia lopetettiin. Tämä ei siis ole mikään laman aiheuttama pakollinen leikkaustarve vaan leikkauksilla on ollut jo pitkään ihan selvä trendi, joka tulee jatkumaan siihen pisteeseen asti kunnes puolustusvoimat on ajettu muutaman kymmenen tuhannen miehen kokoiseksi ammattiarmeijaksi. Samaa mieltä näyttää olevan Leinokin.

Pelkään, että Suomen puolustusvoimille tapahtuu tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla sama, mikä tapahtui Ruotsin Försvarsmaktenille 2000-luvun alkupuolella.

Eikö kansalaisilla pitäisi olla tähän väliin jotain sanottavaa? Kyse on kuitenkin ensisijaisesti meidän valtakunnallisen puolustuksemme kyvystä ja uskottavuudesta ja sitä ollaan nyt hallituspuolueiden johdolla hiljakseen ja hiljaisesti ajamassa alas. Eikö meiltä pitäisi kysyä minkälaisen puolustuksen me maallemme haluamme?

Leikkauksia budjettiin täytyy toden totta tehdä, se nyt on selvää, mutta näyttäisi siltä että aina leikataan kaikista tärkeimmistä eli koulutuksesta, vanhustenhoidosta, lastenhoidosta, puolustusvoimista, poliisista, terveydenhuollosta jne. Uskoisin että jo virkakoneistosta ja byrokratiasta voitais leikata suorilta puolet pois, eikä se näkyisi mitenkään tavallisen kansalaisen arkeen, mutta eihän tuo koneisto nyt omaa oksaansa rupea sahaamaan.

Mihinkä puolustusvoimia ollaan kehittämässä vai ollaanko sitä kehittämässä mihinkään? Onko tavoitteena tosiaankin tuo Ruotsin malli, mistä kyllä puhutaan muttei myönnetä että sitä kohti ollaan menossa? Joko siis puolustusvoimilta puuttuu selkeä tavoite tai sitten tosiaankin sitä tavoitetta ei uskalleta myöntää! Ei tämmöinen peli vetele. Aivan törkeätä piittaamattomuutta sotilaspoliittisen johdon ja hallituspuolueiden taholta maamme kansalaisten turvallisuutta kohtaan. Jotenkin valitettavasti tuntuu ettei tämä ole ainoa asia missä tämä näkyy!


%d bloggaajaa tykkää tästä: