Neekeri, persu, Hakkarainen ja poliittinen korrektius

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Teuvo Hakkarainen teki sinisilmäisyyttään sen suurimman synnin, minkä Suomessa voi kansanedustaja julkisuudessa tehdä, kahdesti. Hakkarainen meni ja sanoi vaarallisen sanan, neekeri. Olen ennenkin pistänyt merkille, että Suomen median ja suvaistevasiten tiedostajien suhteellisuudentaju leijuu jossakin käsittämättömissä sfääreissä, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että se on lopettanut totaalisesti olemassaolonsa, kadonnut. On täysin absurdia esimerkiksi väittää, että kyseessä olisi vihapuhe, vihapuheen luonteista puhetta, rasismin kanssa flirttailua saati rasismia.

Wikipedian mukaan, neekeri-sanaa alettiin käyttää Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Suomeen sana on lainattu ruotsin kielestä. Ruotsin neger pohjautuu puolestaan muinaisranskan sanaan negre ja edelleen espanjan tai portugalin sanaan negro. Perustana on latinan mustaa väriä merkitsevä adjektiivi niger. Neekeri sana siis tarkoittaa mustaa ja viittaa näennäisen negridisen rodun ihonväriin. Vielä 1970-luvulla sanaa käytettiin suomen kielessä yleisesti sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa, myös hakuteoksissa ja koulukirjoissa. Ja vielä 1980-luvulle asti neekeri-sana oli nykyistä selvästi yleisemmässä käytössä eikä sitä pidetty halventavana.

Yhdysvalloissa sellaisenaan espanjasta lainattu sana negro oli käytössä 1800-luvun lopulta alkaen, jolloin se syrjäytti sanan colored. Negro-sana vastaa kaikista parhaiten juurikin Suomen sanaa neekeri ja juuri tätä sanaa mm. Martin Luther King käytti esimerkiksi kuuluisassa I have a dream-puheessaan. 1960-luvun lopulta alkaen termi korvautui nopeasti termillä black. Black-sana taas korvattiin termillä African American, joka kääntyy suomen sanaksi afroamerikkalainen. Tämä taas tapahtui juurikin samoihin aikoihin, kuin poliittinen korrektius pesiytyi yhdysvaltalaiseen kulttuuriin. Juuri samankaltainen kehitys meillä on käynnissä myös Suomessa, joskin muutaman kymmenen vuotta jälkijunassa.

Alunperin suomen sanassa neekeri ei ole ollut mitään halventavaa, eikä siinä monen mielestä ole vieläkään. Sitä kuullaan käytettävän ihan normaaleissa kahvipöytäkeskusteluissa ympäri Suomea ja saattaapa sitä käyttää jopa blogistikin ystäviensä kanssa keskustellessa ja ihan ilman mitään kielteisiä konnonaatioita. Poliittisen korrektiuden kulttuuri Suomessa on tehnyt siitä Yhdysvaltojen vasemmistolaisia sisariaan mukaillen epäkorrektin meilläkin. Seuraavaksi vuorossa on sana musta, joka näytti ainakin Jani Toivolassa herättävän ihmetystä eräässä vaalien jälkeisessä haastattelussa, kun toimittaja erehtyi kysymään jotakin tyyliin miltä tuntuu olla ensimmäinen musta kansanedustaja.

No miten se persu tähän liittyy? Esimerkiksi Sisäasiainministeriön ylläpitämän Yhdenvertaisuus.fi-verkkosivuston mukaan juuri sillä on merkitystä, pitävätkö sanan kohteeksi joutuneet itse ilmausta loukkaavana ja samankaltaiseen johtopäätökseen päätyy myöskin Suomen Journalistiliitto. Heidän mielestään on tärkeätä kysyä ihmisiltä itseltään, miten he itsensä määrittelevät. Hämeen piirin perussuomalaiset tekivät alle kuukausi sitten julkilausuman persu-sanan käytöstä ja kuinka media pyrkii halventamaan perussuomalaisia sillä. Lausuman mukaan media on lyönyt sanaan negatiivisen konnonaation, minkä pitäisi Sisäasianministeriön ja Suomen Journalistiliiton lausumien perusteella määrittää sen käyttöä julkisuudessa.

Blogisti itse ei pidä persu-sanaa, eikä neekeri-sanaakaan loukkaavana. Jos me lähdemme määrittelemään ihmisten itsensä tunteman loukkaavuuden, toisin sanoen poliittisen korrektiuden mukaan sanojen käyttöä, niin edessämme on tällöin loputon suo. Yhdysvalloissa on nyt menossa neljäs käytännössä samaa asiaa tarkoittava sana, Suomessa ainakin toinen ja hyvin pian meidän täytyisi keksiä jo kolmas. Mihin vedetään raja? Voidaanko rajaa vetää, jos perusteet sanan uudelleenmäärittämiselle pysyvät jatkuvasti samoina? Mitä sanoja korvaamme seuraavaksi ja miksi persu-sanan toteaminen halventavaksi sai osakseen vain naureskelua ja ivaa?

Meidän on siis rehellisesti todettava, että joko jokainen halventavaksi koettu sana korvataan uudella kerta toisensa jälkeen, mikä johtaa Yhdysvaltojen tapaiseen ahdistuneisuuden ja herkkähipiäisyyden poliittisen korrektiuden kulttuuriin tai sitten me emme korvaa sanoja, joilla ei ilmaista mitään halventavaa asiaa. Kyllä minun nähdäkseni nyt muutaman tiedostajan kannattaisi harjoitella hieman itsehillintää, jos kerran yhden sanan näkeminen tai kuuleminen saa aikaan tälläisen reaktion, että sen käyttäjää syytetään rikoksesta, jahdataan median toimesta, syytetään nuorison pilaamisesta, hekumoidaan ampumisella ja kaikista pahinta, sivuutetaan täysin miehen puheiden sisältö!

Näkisin, että Hakkarainen tekee erittäin tärkeätä sananvapauden työtä kenties tietämättään ja samalla kairaa koivutukin mentäviä reikiä kankeaan poliittisen korrektiuden kulttuuriimme. Ja se on hyvä se.

Tietoja Veli

Suomalaisten etua, sananvapautta ja suoraa demokratiaa ajava nuori poliitikko Hämeen vaalipiiristä. Näytä kaikki artikkelit kirjoittajalta Veli

4 responses to “Neekeri, persu, Hakkarainen ja poliittinen korrektius

  • Myrskytär

    Hyvä kirjoitus. Käsittelin itsekin blogissani tuota Hakkaraisen juttua ja ihmettelin että missä vaiheessa neekeri-sana kriminalisoitiin. Miksei sitten ”valkolainen” ole halventava sana, vaikka esim. romanien kuuluu käyttävän sitä hyvinkin paljon meistä vaaleista suomalaisista?

    Itse pidän todella huvittavana tätä nykykäytäntöä, jonka mukaan kaikki ovat ”erilaisia mutta samanarvoisia” – mutta kuitenkaan kellekään ei saa vahingossakaan sanoa, jos tämä eroaa joukosta jollain tavalla. Mustaa ei saa sanoa mustaksi, rehevää lihavaksi eikä laihaa laihaksi. Ei, vaikka sanoja ei edes tarkoittaisi sitä pahalla.

    • Mikko

      ”Valkolainen (jota en henkilökohtaisesti ikinä ole kuullut käytettävän)” ei ole mielestäni halventava sana sillä se ei minua ainakaan häiritse. Jos se taas jotain vaaleaihoista häiritsee, niin silloinhan se kuitenkin sitä on.

      ”Neekeri” on halventava sillä moni tummaihoinen on minulle suoraan sanonut että kokevat sanan halventavaksi. Mikäli he taas olisivat sanoneet ettei se heidän mielestään olisi halventava, niin sitten se ei sitä olisi.

      Kukaan muu kuin käytettävän sanan kohde ei voi määritellä mikäli sana on halventava vai ei. Sinä voit kyllä päättää mikäli ”valkolainen” sinusta on halventava (olettaen että olet vaaleaihoinen). ”Neekeri”-sanan halventavuuteen sinulla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään sanottavaa, mikäli et itse ole tummaihoinen.

      Mikäli taas olet itse tummaihoinen, saat tietysti sanoa mikäli ”neekeri” ei mielestäsi ole halventava sana. Ja muiden pitäisi sitä mielipidettä arvostaa.

  • Heikki Saarinen

    Itselleni opetettiin 80-luvun alkussa ala-asteella jo aakkosista alkaen että N niinkuin Neekeri.

    Tämmöinen taulu oli myös luokkahuoneen seinällä joka kirjaimesta oli itse kirjain piirrettynä ja selittävä kuva, esim A niinkuin Aapinen ja N kirjaimen kohdalla iso N kirjain ja alla musta henkilö.

    Aakkosia lukiessamme sanoivat kaikki yhteen ääneen N niinkuin Neekeri.

    Itse en mitenkään kokenut sitä rasistiseksi, en vieläkään pidä sitä rasistisena, enkä pidä neekeri sanaa millään tavoin rasistisena.

    Kukkahattulijat ovat vain keksineet että voi kun on paha sana, sanotaan heitä ennemmin ”mustiksi”. Tai nyttemmin ei saa sanoa edes enää ”musta”, vaan pitää sanoa ”tummaihoinen” tai vielä mielummin ”maahanmuuttaja”

    • Mikko

      Heikki, minua kummastuttaa miksi sinun mielipiteelläsi olisi mitään väliä kun puhutaan sanasta neekeri? Vai onko kukaan kutsunut sinua neekeriksi? Oletko edes tummaihoinen? Jos et ole, niin sinulla ei myöskään ole mitään sanaa asiassa.

      Argumenttisi on sama kun jos minä sanoisin että mielestäni on ihan ok kutsua homoseksuaaleja ”hinttareiksi”, sillä minusta se ei ole mikään alentava sana. Ei sinulla ole mitään oikeutta määritellä mikä on rasistista ja mikä ei, jos sanaa ei kohdisteta sinuun itseesi.

      Kysy tummaihoiselta mikäli hänestä sana neekeri on rasistinen vai ei, ja muodosta mielipiteesi sitten sen pohjalta. Jos sana heidän mielestään on rasistinen, niin sitten se on rasistinen – ja sillä siisti. Jos heitä taas se ei häiritse, niin sitten se ei ole.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s