Kuukausittainen arkisto:elokuu 2011

Jääkiekkoa ja humalahakuista juomista

Tässä on nyt muutamaan otteeseen uutisoitu siitä, kuinka Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen haluaa laittaa kaljahanat kiinni lätkämatseissa tai olutta halutaan lähteä laimentamaan. Kokkosen huolenaiheena on se, kun Suomi voitti lätkän maailmanmestaruuden ja ajatelkaapa tätä, ihmiset joivat silloin alkoholia! Ilmeisesti myöskin alkoholi aiheuttaa Kokkosen mielestä liikaa kustannuksia yhteiskunnallemme. Oluen ja siiderin laimentamista taas ehdottaa peruspalveluministerimme Maria Guzenina-Richardson(SDP). Hän on ennen kaikkea huolissaan lasten ja nuorten juomavalinnoista. Noh tehdäänpä nyt sitten lyhyt katsaus nuorison alkoholinkäyttöön Suomessa.

Peruspalveluministerimme tietää kertoa, että nuorten alkoholinkulutuksesta yli puolet on olutta ja siideriä. Ilmeisesti siis hän on katsellut samanlaisia tilastoraportteja, kuin meikäläinen katsoo juuri nyt tätä kirjoittaessani. Näistä selviää esimerkiksi se, että juurikin oluen ja siiderin juomisen suosio on laskenut reilusti sekä tytöillä ja pojilla. Vuonna 1999 poikien suosikkijuomista 51% oli olutta ja 42% siideriä. Vuonna 2007 poikien vastaavat luvut olivat taas 43% ja 22%. Tyttöjen vastaavat luvut samalta aikajaksolta ovat olut 34% -> 33% ja siideri 59% -> 38%. Väkevien alkoholijuomien osalta luvut ovat pojilla 44% -> 29% ja tytöillä 41% -> 32%.

Minusta on melkosen hyvä asia, että tytöillä siideri ja pojilla olut ovat ohittaneet väkevien juomien suosion reilusti. Myös viinin suosio on laskenut huimasti näihin kahteen selkeään suosikkijuomaan verrattuna molemmilla ryhmillä. Kyseinen taulukko kertoo meille myöskin sen, että kaikkien alkoholijuomien suosio on laskenut jonkin verran. Ainoana poikkeuksena salakuljetettu väkevä viina, jonka suosio on tyttöjen kohdalla noussut kahdesta prosentista neljään prosenttiin. Pistää ainakin meikäläisen miettimään miten kävisi väkevien suosion verrattuna siideriin ja olueen, jos näitä kahta ruvettaisiin laimentamaan. Tämän asian miettimiseen myös arvon ministerin kannattaisi viettää useampi täyspitkä työpäivä.

Nuorten raittius näyttää olevan kasvussa pienen 90-luvun notkahduksen jälkeen. Oikeastaan 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaiden poikien ja tyttöjen kohdalla raittius on pysynyt viimeisen 30 vuoden aikana lähes samoissa lukemissa viime vuosien kasvuun saakka. Suurinta vaihtelua on esiintynyt 16-vuotiaiden raittiudessa. Vertaillaan vaikka kolmea ajankohtaa keskenään. 16-vuotiasta pojista vuonna 1977 noin 47% oli raittiita. Vuonna 1999 taas noin 36% ja vuonna 2007 noin 65%. Tyttöjen vastaavat lukemat olivat vuonna 1977 noin 44%, vuonna 1999 noin 31% ja vuonna 2007 noin 55%. Voidaankin siis sanoa, että tuo 90-luvun aikana tapahtunut notkahdus on taittunut ja lähtenyt nousuun ja jokaisessa ikäluokassa on tällä hetkellä enemmän raittiita nuoria, kuin koko muuna 30 vuotisena tarkastelujaksona.

Sama ilmiö näkyy käänteisenä alkoholin käytössä. Pojilla vain 18-vuotiaiden alkoholin käyttö on 90-luvun hypyn jälkeen nyt yleisempää kuin vuonna 1977. Tytöillä käyttö on taas kasvanut vuodesta 1977 sekä 18- että 16-vuotiaiden ryhmissä vuoteen 2007 verrattuna. Kuitenkin muuten tyttöjen alkoholin käyttö on laskenut tuon 90-luvulla nähtävän hypyn jälkeen. Kokonaisuudessa siis tälläkin saralla ollaan menossa varsin hyvään suuntaan. Puolestaan humalahakuinen juominen on taas kasvanut. Näyttäisi siltä, että nykyinen taso on saavutettu jo vuosien 1985, 1987, 1989 ja 1991 aikana. Vuonna 1995 nuorison humalahakuisessa juomisessa on tapahtunut selkeä kymmenisen prosentin notkahdus, mutta määrät ovat palanneet nykyisiksi muutaman vuoden aikana. Onkin peräti mielenkiintoista spekuloida onko vuonna 1995 voitetulla ensimmäisellä jääkiekon maailmanmestaruudella ollut tekemistä tämän asian kanssa.

Koko väestön käsittävissä tilastoissa alkoholin käyttö on kasvanut vuoden 1968 lukuihin verrattuna roimasti, mutta vuoden 1976 ja 1984 lukuihin verrattuna taas sitten kasvu on ollut muutaman prosenttiyksikön luokkaa, joskin naisilla selvästi suuremmissa määrin. Käytetään taas kolmea tarkasteluvuotta. Vähintään kerran viikossa alkoholia käytti koko ikäryhmän miehistä vuonna 1976 noin 51%, vuonna 1992 noin 59% ja vuonna 2000 noin 56%. Naisten vastaavat luvut ovat vuonna 1976 noin 24%, vuonna 1992 noin 35% ja vuonna 2000 noin 35%. Todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa miehistä oli vuonna 1984 noin 26%, vuonna 1992 noin 27% ja vuonna 2000 noin 29%. Naisten vastaavat luvut ovat vuonna 1984 noin 4%, vuonna 1992 noin 8% ja vuonna 2000 noin 8%.

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina 1965–2008 on kasvanut tasaisesti sitten vuoden 1974 jolloin se oli noin 8,5 sataprosenttista alkoholilitraa asukasta kohden ja vuonna 2008 noin 11,5% sataprosenttista alkoholilitraa. Suurin kasvu on tapahtunut ehdottomasti vuosien 1965 ja 1974 välillä, jolloin kulutus pomppasi noin kolmesta litrasta tuonne edellä mainittuun noin 8,5 litraan.

Euroopan muihin maihin verrattuna Suomen nuoriso ei ole mikään kummajainen alkoholinkäytöllään. 15–16-vuotiaista koululaisista 15% ei ollut käyttänyt alkoholia koskaan ja 23% ei ollut käyttänyt alkoholia kuluneen vuoden aikana. Suomea enemmän raittiita nuoria oli vain Portugalissa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Kaikkien näiden maiden vähittäismyynnin ja anniskelun ikärajat poikkeavat toisistaan, esimerkiksi Islannissa vähittäismyynti ja anniskeluraja kaikille juomille on 20 vuotta, mutta Portugalissa kaikkia alkoholijuomia taas vähittäismyydään ja anniskellaan jo 16 vuotta täyttäneille. Suomen anniskelurajat ovat yhteneväisiä muiden Euroopan maiden kanssa, mutta sen vähittäismyyntirajat ovat hieman tiukemmat juurikin 20 vuoden ikärajalla väkevien myynnissä.

15–16-vuotiaista koululaisista taas 19% kertoi olleensa humalassa ennen 14 ikävuottaan. Tämä oli selkeästi Euroopan kärkipäästä, vain Viro, Tanska, Englanti, Latvia ja Slovakia ylsivät Suomea suurempiin lukemiin. Kuitenkin väkeviä juoneiden osuus kyseisestä ryhmästä oli neljänneksi alhaisin koko Euroopasta, viiniä juoneiden osuus viidenneksi alhaisin, limuviinaa juoneiden osuus kuudenneksi alhaisin ja olutta juoneiden osuus neljänneksi alhaisin. Alkoholia viimeisten 30 päivän aikana käyttäneiden 15-16-vuotiaiden osuudet muihin Euroopan maihin verrattuina olivat kolmanneksi alhaisimmat, mutta humalassa viimeisten 30 päivän aikana olleiden osuudet taas neljänneksi suurimmat.

Kokonaisuudessaan alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 670–900 miljoonan euron kustannukset, joista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osuus on lähes puolet. Alkoholista saatavat verotulot ovat olleet noin miljardin euron luokkaa sitten vuoden 2003 tuontirajoitusten poiston ja veron laskun. Alkoholi siis tuottanee valtion kassaan muutaman sata miljoonaa euroa vuodessa.

Näyttäisi siltä, että nuorison alkoholinkulutus ja -käyttö Suomessa on varsin maltillista muihin Euroopan maihin verrattuna, joskin hieman enemmän humalahakuisempaa. Hyviä puolia myöskin ovat nimen omaan se, että nuoriso juo juurikin olutta ja siideriä, eikä esimerkiksi väkeviä niin kuin vielä aikaisempina vuosikymmeninä. Lisäksi nuorisoraittius on kasvussa, mikä tarkoittaa suoraan alkoholin kokonaiskäytön vähentymistä tulevinakin vuosina, toivottavasti.

Ainoat asiat mitkä tämän kehityksen voisivat estää ovat esimerkiksi oluen ja siiderin laimentaminen, jolloin nuoret, niin kuin kaikki muutkin ikäryhmät siirtyisivät väkevimpiin juomiin. Tämän lisäksi selkeästi 90-luvun lama vaikutti alkoholinkäyttöön sitä lisäten. Toivoisinkin nykyiseltä hallitukselta Suomen kannalta oikeasti vastuullista talouspolitiikkaa tämänkin asian takia.

Mainokset

Marginaali-ilmiöitä

Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun Norjan pääkaupungin Oslon hallintokorttelissa räjähti pommi. Viimeisimmät laajaa mediahuomiota saaneet pommi-iskut Euroopassa olivat Lontoon metroiskut, Madridin junaisku ja Tukholman pommi-iskun yritys. Kaikki islamistien tekosia. Norjan suojelupoliisi oli korottanut terroristi-iskujen osalta valmiuttaan alkuvuodesta 2010. Se oli tehnyt viime kesänä runsaasti pidätyksiä liittyen terroristiuhkiin. Norjalaiset terrorismiasiantuntijat uskoivat nopeasti iskun takana olevan ääri-islamistit.

Iskua yhdistettiin medioissa myöskin Libyaan ja Gaddafiin, joka oli uhannut iskeä Eurooppaan. Islamistinen terroristiryhmä ilmoittautui pommi-iskun tekijäksi. Näiden alkutietojen valossa kaikki näyttivät tekevän sen päätelmän, että iskun takana oli islamistinen terroristijärjestö. Kuka oikeasti ihan rehellisesti ei pitänyt tätä vaihtoehtoa kaikista todennäköisimpänä? Jos vastasit ”minä” niin valehtelet tai olet älyllisesti vajavainen.

Noh. Ei siinä vielä mitään, että tämä johtopäätös oli kaikista todennäköisin, mutta kun se tehtiin kaikkien medioiden, lehtien, foorumien, kahvipöytien ja uutislähetysten joukossa myöskin Suomen pahamaineisimmalla foorumilla, Hommaforumilla, niin tästäkös eräät tahot vasta riemastuivatkin. Ympäri nettiä lähti leviämään kirjoituksia joissa lainattiin miten hommarasistit syyttävät iskusta muslimeja. Samalla nämä kirjoitukset sivuuttivat täysin sen, että Hommassa myöskin spekuloitiin kantisvaihtoehtoa ensimmäisen kerran alle 30 minuuttia tapahtumasta.

Eräässäkin poiminnassa ensimmäisen neljän sivun kommenteista oli poimittu 10 islamisteja tekijöiksi spekuloivaa kommenttia, mutta jätettiin kertomatta että niiltä neljältä ensimmäiseltä sivulta löytyi myöskin 10 tekijää kantikseksi spekuloivaa kommenttia. Tämä riemu oli kuitenkin vielä pientä siihen verrattuna mitä oli tuleman. Kun selvisikin iskun tehneen kantanorjalaisen kirjoitelleen maahanmuutto- ja islamkriittisillä keskustelupalstoilla ja että hänen 1500 sivun copy-pastella kokoomassaan manifestissa mainittiin suomalaisen maahanmuuttokritiikin kuumin keihäänkärki Jussi Halla-aho. Siitä se taisi varsinaisesti vasta alkaa.

Se absurdin ällistyttävä sosiaalipornonäytelmä, kun Suomen silmäätekevät suvaitsevaiset herrat, rouvat, nuorisojärjestöt ja yhdistykset käyttivät Utøyan saaren kaislikossa makaavia verisiä ruumiita lyödäkseen säälimättä poliittisia vastustajiaan. Ajatelkaapa tätä. Halla-aho kirjoittaa vuonna 2006 blogikirjoittajan asemassa Ruotsin sosiaalidemokraattien epärehellisyydestä ja kutsuu näitä alhaisiksi matelijoiksi. Vuonna 2011 norjalainen sekopää iskee Norjan sosiaalidemokraatteja vastaan ja viimein Suomen sosiaalidemokraatit vaativat nyt hallintovaliokunnan puheenjohtaja Halla-ahoa eroamaan. Loogista, eikö!

Suomen koko mediakenttä valjastettiin muutamaksi viikoksi suvaitsevaisten ritariensa tueksi syyttelemään tapahtuneesta perussuomalaisia, maahanmuuttokriitikoita, Hommaforumia ja varsinkin Halla-ahoa. Halla-ahon mainitseminen manifestissa oli ilmeisesti varsin raskauttava todiste, tosin manifestista löytyvä lainaus oli itse asiassa norjalaisen bloggarin Fjordmanin kirjoituksesta poimittu kohta, jossa Fjordman kertoo tulleensa samoihin johtopäätöksiin kuin Halla-aho.

Mutta palataan tässä vaiheessa siihen kuinka alkutietojen valossa islamistiterrorismin todennäköisyys oli kaikista suurin. Tätä selvää todennäköisyyttä on nyt pyritty kumoamaan ja ollaan esitetty, että spekulaatiot johtuivatkin pelkästään rasistisista asenteista muslimeja kohtaan, mitkä meihin kaikkiin ympäri maapalloa on aivopesty jonkun näkymättömän koneiston avulla. Todisteena tästä ollaan heiluteltu Europolin vuoden 2010 terrorismiraporttia, jossa islamistien syyksi on tilastoitu vain kolme iskua. Nämä kolme iskua pitävät sisällään vuonna 2010 suoritetut, epäonnistuneet ja estetyt iskut. Raportista selviää myöskin pidätysten määrä, joista islamisteille on merkitty 179 kappaletta. Seuraavaksi tuomioiden ja syytteiden määrä, joista islamisteille on merkitty 84 kappaletta.

Islamisteja sekä pidätetään, syytetään, että tuomitaan toiseksi eniten kaikista ryhmistä, iskuja he tekevät kolmanneksi eniten. Ryhmät ovat separatistit, vasemmistolaiset, oikeistolaiset, yksittäiset ja ei luokitellut. Separatistit tekevät selvästi eniten terrori-iskuja Euroopassa ja heitä myöskin pidätetään, syytetään sekä tuomitaan eniten. Vasemmistolaiset tekevät toiseksi eniten iskuja ja heitä pidätetään, syytetään ja tuomitaan kolmanneksi eniten. Norjalla ei ole päällänsä separatistisen tai vasemmistolaisen terrorismin uhkaa, mutta Norja taas oli varautunut islamistiterroristien iskuun. No mites sitten sen oikeistoterrorismin todennäköisyyden kanssa? Pyöreät nolla iskua, nolla pidätystä, nolla syytöstä ja nolla tuomiota koko Euroopassa vuonna 2010.

Tämän samaisen raportin mukaan siis jolla suvaitsevaiset pyrkivät osoittamaan islamistiterrorismin marginaalisuuden voidaan osoittaa, että oikeistoterrorismi ja sen uhka on täysin olematonta.

Demari- ja Vasemmistonuoret päätyivät iskun jälkeen huolestumaan oikein kovasti oikeistoterrorismin kasvusta. Heidän mukaansa äärioikeistolaiset hyökkäykset ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana. Esimerkkeinä näistä esitetään hyökkäystä seksuaalivähemmistöjen Pride-kulkueeseen, netissä leviävää ”vihapuhetta” sekä äärioikeistolaisten toimijoiden uhkauksia tasavertaisuuden puolesta työskenteleviä tahoja vastaan. Erityisen huolestuneita kyseiset nuorisojärjestöt ovat nimen omaan rasismista ja ”vihapuheesta”. Viranomaisten tulisi kuulemma asettaa äärioikeistolaisten ryhmien toiminnan lopettaminen prioriteetikseen.

POLAMKin tekemän vuosiselvityksen mukaan poliisille tehtiin vuonna 2009 yhteensä 1007 rikosilmoitusta viharikoksista. Määrä on enemmän kuin edellisenä vuotena jolloin ilmoituksia tehtiin 859. Toisaalta taas tänä vuonna rasistisia rikoksia on kirjattu tammi–kesäkuussa 141 kappaletta, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Poliisin tuoreessa tilastoraportissa arvioidaankin alkuvuoden tietojen perusteella, että rasistisia rikoksia kirjataan tänä vuonna yhteensä 271 kappaletta, mikä on vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2005.

Tietyt suvaitsevaiset tahot ovat vuosien saatossa esittäneet, että Suomen maahanmuuttopolitiikan ongelmakohdat, maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset, maahanmuuttajien rikollisuus ja itse maahanmuutto on marginaali-ilmiö ja maahanmuuttokritiikki taas täysin marginaalitouhua. Tällä verukkeella iso osa kritiikistä onkin pyritty sivuuttamaan ja se loput sitten aktiivisella rasistiksi haukkumisella. Meidän kuulemma pitäisi keskittyä isompiin ja merkittävämpiin asioihin. Kuten vihapuheeseen, kysyy blogisti?

Pelkästään romanialaiset yksin tekivät vuonna 2009 Suomessa 2378 omaisuusrikosta ja yhteensä heitä epäiltiin 2634 rikoslakirikoksesta. Pelkästään vuonna 2009 Romanian kansalaisia oli maassamme 1183 henkilöä ja Bulgarian kansalaisia 714 henkilöä. Bulgarian kansalaiset tekivät tuolloin 739 turvapaikkahakemusta, vaikka EU:maan kansalaisina heidän hakemuksensa olivat ilmeisen perusteettomia.

Siis pelkästään yksi ainoa maahanmuuttopolitiikan pikkuinen yksityiskohta näyttäisi jo lukumäärällisesti olevan monin verroin merkittävämpi, kuin koko rasismikysymys Suomessa. Uusin kulovalkean tavoin levinnyt termimme vihapuhe taas vastaisi virtuaalipoliisi ylikonstaapeli Marko Forssin mukaan kiihottamista kansanryhmää vastaan, julkista kehottamista rikokseen, uskonrauhan rikkomista, laitonta uhkausta ja kunnianloukkausta. Edellä mainitun POLAMKin raportin mukaan näitä piirteitä vastaavia rikosilmoituksia tehtiin 312 kappaletta vuonna 2008 ja 377 kappaletta vuonna 2009.

Vaarallinen vihapuheilmiömme jää siis lukumäärällisesti jalkoihin jo tuolle Bulgarian romanien samana vuonna harjoittamalle turvapaikanhakutehtailulle. Turvapaikanhakutehtailu oli vielä todellakin aivan todellinen todettavissa oleva ilmiö, kun taas viharikosten kohdalla puhumme rikosilmoituksista. Tuomioita kovennetaan rasistisen motiivin takia vain muutamassa tapauksessa vuodessa. Muutamassa tapauksessa vuodessa!

Kuvitelkaa tässä vaiheessa että katsotte elokuvaa, jossa tarinankerronta on nykyajasta ja tästä hetkestä viety menneisyyteen. Olemme Vantaan Rekolan juna-aseman lähellä sijaitsevan turvalaiteyksikön luona, on sunnuntain aamuyön hämärät viimeiset hetket. Turvalaiteyksikön luona häärii joukko epäilyttävän tuntuisia henkilöitä. Tarinankerronta liikkuu toiseen paikkaan. On maanantai 6. kesäkuuta. Samainen epäilyttävien henkilöiden joukko liikkuu ympäri Helsingin katuja. Kuva vaihtuu, turvalaiteyksikkö palaa, Tapaninvainion kylmäasemalle on heitetty polttopullo, Helsingin poliisi eristää Esterinportin tienoota Pasilassa räjähdysuhan takia. Paikalta löytyy räjähtämätön pommi. Hyppäys viime viikkoon. Viron puolustusministeriöön on isketty räjähteiden ja aseen kanssa. Laukauksia vaihdetaan ja hyökkääjä menehtyy.

Suomen iskujen tekijöiksi ilmoittautui anarkistiryhmä, joka kertoo tehneensä iskut solidaarisuuden vuoksi Sosiaalikeskus Satamaa tukeakseen. Sosiaalikeskus Satama ei irtisanoudu iskuista. Viron iskun takana oli äärivasemmistolainen juristi. Kukaan ei ole syyttelemässä vasemmistoa ympäri Eurooppaa. Kukaan ei ole vaatimassa vasemmistopoliitikoiden eroa. Kukaan ei ole varsinkaan kauhistelemassa vasemmistoterrorismin nousua, vaikka todistettavasti jo edellä mainitun Europolin terrorismiraportin mukaan vasemmistoterrori on yleisempää kuin marginaalinen islamistiterrorismi ja olematon oikeistoterrorismi.

Mitä me nyt sitten tästä kaikesta opimme? Me opimme sen, että kaikki maahanmuuttokriitikot ovat vastuussa norjalaisen sekopään tekemästä terrori-iskusta kärkipään poliitikkoja myöten, vaikka se tuomittaisiin ankarasti, mutta vasemmistopoliitikot eivät ole vastuussa edes omassa maassamme tehdyistä anarkistien iskuista, vaikka eivät edes sanoutuisi niistä irti. Me opimme sen, että olematon oikeistoterrorismi on vakava uhka Suomessa, mutta maassammekin iskuja tekevät vasemmistoterroristit, jotka ovat samalla toiseksi eniten terrori-iskuja tekevä ryhmä Euroopassa eivät.

Ja viimeisenä muttei vähäisinpänä me opimme sen, että vihapuhe ja rasismi ovat vakavia ja todellisia uhkia maassamme. Maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat puolestaan ovat marginaali-ilmiöitä, vaikka ne jopa pieniin osa-alueisiin jaettuina olisivat lukumäärällisesti merkittävämpiä ongelmia, kuin rasismi ja vihapuhe yhdessä.


Onko Somaliassa nälänhätä?

Tässä on nyt taas parin viime viikon aikana mediassa ja erinäisissä huolestuneissa bloggauksissa toitotettu Somaliassa olevaa tai sitä uhkaavaa nälänhätää. Lyhyen elämänhistoriani aikana olen havainnut Somaliassa olevan aina nälänhätä. Tai tälläisen kuvan ainakin media on meikäläiselle antanut, mitään todisteitahan tästä nälänhädästä en ole nähnyt, jos kuvia kärpäsensyömistä lapsista ei sellaisiksi lasketa.

Nälänhätä. Suomessa vuosina 1866–1868 tapahtunut nälänhätä, suuret nälkävuodet, olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä. Se oli järkyttävän tuhoisa väestökatastrofi, jonka aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet ylittävät nälkävuosien aikaisen katastrofin laajuuden. On arviotu, että neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin.

Miten on Somalian laita? CIAn laatiman The World Factbookin mukaan Somalian väestö kasvaa 1,603% vuoden 2011 aikana. Niin, kasvaa. Miten Somalian väestö voi kasvaa, jos se kärsii jatkuvasta nälänhädästä? Miksi nälänhätää kärsivä kansa pumppaa jatkuvalla syötöllä uusia kansalaisia kärsimään nälänhätää, joka ei tapa? Somaliassa on lisäksi käytännössä sotatila ja Somalia lähettää maailmalle satoja tuhansia pakolaisia vuosittain. Ja mitä tekee Somalian väestö. Se kasvaa. Niin, kasvaa.

Miksi Somalian väestö kasvaa jatkuvasta nälänhädästä, sisällissodasta ja pakolaisuudesta huolimatta? Mikä ihmeen nälänhätä se semmoinen on, joka ei tapa?

Lisäys.

Tässä on Suomen väestönkehitys, jossa näkyy suurten nälkävuosien aiheuttama väestönmenetys.

Tässä on Somalian väestönkehitys kolmella eri kuvalla.

Kaikista kolmesta ilmenee Somalian sisällissodan alkamisen aikainen notkahdus, jolloin Somalia lähetti kaikista eniten pakolaisia maailmalle. Muuten kehitys on tämän jälkeen ollut melkoisen tasaista.

Lisäys2.

WHO:n vuonna 2006 julkaiseman Mortality Country Fact Sheetin mukaan Somalian kuolleisuus on pysynyt suhteellisen samana viimeiset 30 vuotta. Tosin tämä voidaan varmasti sanoa vain alle 5 vuotiasta, koska muista ikäryhmistä ei ole kausittaista tietoa tarjolla. Alle 5 vuotiaita kuolee 225 tuhatta henkeä kohden. Aikuisia kuolee 476 tuhatta henkeä kohden.

Alle 5 vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt ovat..

  • 24% keuhkokuume
  • 23% vastasyntyneiden kuolleisuus
  • 19% ripulitaudit
  • 7% tuhkarokko
  • 5% malaria
  • 3% vammat
  • 1% HIV/AIDS
  • 19% muut syyt
  • Somalia esittäytyy edukseen varsinkin pienellä vastasyntyneiden kuolleisuudella verrattuna muihin Somaliankaltaisiin maihin, joissa vastasyntyneiden kuolleisuus on 43% luokkaa.

    Kaikkien ikäluokkien kuolinsyyt ovat..

  • 11% vastasyntyneiden kuolleisuus
  • 11% alempien hengitysteiden infektiot
  • 9% ripulitaudit
  • 7% tuhkarokko
  • 6% tuberkuloosi
  • 4% sota
  • 4% sepelvaltimotauti
  • 3% HIV/AIDS
  • 3% jäykkäkouristus
  • 3% malaria
  • Huomatkaamme, että nälänhätää ei luetella ollenkaan. Se saattaa tosin olla mukana tuossa alle 5 vuotiaiden muut syyt kohdassa, mutta ilmeisesti määrällisesti se ei ole mitenkään merkittävä kuolinsyy, koska sitä ei mainita erikseen. HIV/AIDS mainitaan 1% osuudella.

    Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä.