Onko Somaliassa nälänhätä?

Tässä on nyt taas parin viime viikon aikana mediassa ja erinäisissä huolestuneissa bloggauksissa toitotettu Somaliassa olevaa tai sitä uhkaavaa nälänhätää. Lyhyen elämänhistoriani aikana olen havainnut Somaliassa olevan aina nälänhätä. Tai tälläisen kuvan ainakin media on meikäläiselle antanut, mitään todisteitahan tästä nälänhädästä en ole nähnyt, jos kuvia kärpäsensyömistä lapsista ei sellaisiksi lasketa.

Nälänhätä. Suomessa vuosina 1866–1868 tapahtunut nälänhätä, suuret nälkävuodet, olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä. Se oli järkyttävän tuhoisa väestökatastrofi, jonka aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet ylittävät nälkävuosien aikaisen katastrofin laajuuden. On arviotu, että neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin.

Miten on Somalian laita? CIAn laatiman The World Factbookin mukaan Somalian väestö kasvaa 1,603% vuoden 2011 aikana. Niin, kasvaa. Miten Somalian väestö voi kasvaa, jos se kärsii jatkuvasta nälänhädästä? Miksi nälänhätää kärsivä kansa pumppaa jatkuvalla syötöllä uusia kansalaisia kärsimään nälänhätää, joka ei tapa? Somaliassa on lisäksi käytännössä sotatila ja Somalia lähettää maailmalle satoja tuhansia pakolaisia vuosittain. Ja mitä tekee Somalian väestö. Se kasvaa. Niin, kasvaa.

Miksi Somalian väestö kasvaa jatkuvasta nälänhädästä, sisällissodasta ja pakolaisuudesta huolimatta? Mikä ihmeen nälänhätä se semmoinen on, joka ei tapa?

Lisäys.

Tässä on Suomen väestönkehitys, jossa näkyy suurten nälkävuosien aiheuttama väestönmenetys.

Tässä on Somalian väestönkehitys kolmella eri kuvalla.

Kaikista kolmesta ilmenee Somalian sisällissodan alkamisen aikainen notkahdus, jolloin Somalia lähetti kaikista eniten pakolaisia maailmalle. Muuten kehitys on tämän jälkeen ollut melkoisen tasaista.

Lisäys2.

WHO:n vuonna 2006 julkaiseman Mortality Country Fact Sheetin mukaan Somalian kuolleisuus on pysynyt suhteellisen samana viimeiset 30 vuotta. Tosin tämä voidaan varmasti sanoa vain alle 5 vuotiasta, koska muista ikäryhmistä ei ole kausittaista tietoa tarjolla. Alle 5 vuotiaita kuolee 225 tuhatta henkeä kohden. Aikuisia kuolee 476 tuhatta henkeä kohden.

Alle 5 vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt ovat..

  • 24% keuhkokuume
  • 23% vastasyntyneiden kuolleisuus
  • 19% ripulitaudit
  • 7% tuhkarokko
  • 5% malaria
  • 3% vammat
  • 1% HIV/AIDS
  • 19% muut syyt
  • Somalia esittäytyy edukseen varsinkin pienellä vastasyntyneiden kuolleisuudella verrattuna muihin Somaliankaltaisiin maihin, joissa vastasyntyneiden kuolleisuus on 43% luokkaa.

    Kaikkien ikäluokkien kuolinsyyt ovat..

  • 11% vastasyntyneiden kuolleisuus
  • 11% alempien hengitysteiden infektiot
  • 9% ripulitaudit
  • 7% tuhkarokko
  • 6% tuberkuloosi
  • 4% sota
  • 4% sepelvaltimotauti
  • 3% HIV/AIDS
  • 3% jäykkäkouristus
  • 3% malaria
  • Huomatkaamme, että nälänhätää ei luetella ollenkaan. Se saattaa tosin olla mukana tuossa alle 5 vuotiaiden muut syyt kohdassa, mutta ilmeisesti määrällisesti se ei ole mitenkään merkittävä kuolinsyy, koska sitä ei mainita erikseen. HIV/AIDS mainitaan 1% osuudella.

    Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä.

    Tietoja Veli

    Suomalaisten etua, sananvapautta ja suoraa demokratiaa ajava nuori poliitikko Hämeen vaalipiiristä. Näytä kaikki artikkelit kirjoittajalta Veli

    48 responses to “Onko Somaliassa nälänhätä?

    • heidi

      Hyviä kysymyksiä, itse samoja miettinyt.

      • Veli

        Niin. Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä. Joka tapauksessa siitä riippuen tai riippumatta kovin merkillisesti se käyttäytyy muihin nälänhätiin verrattuna.

    • hamppis

      Ai mediako tuon nälänhädän on sitten ikään kuin keksinyt? Vai syöttääkö YK kenties pajunköyttä?

      => UN declares famine in two regions of southern Somalia. (http://preview.tinyurl.com/3n4v25l)

      Pohdiskelet, että Somaliassa on aina ollut havaintosi mukaan nälänhätä.
      Ruoasta voi olla pulaa – kovastikin pulaa – mutta nälänhädän YK määrittelee näin:

      ”A famine can be declared only when certain measures of mortality, malnutrition and hunger are met. They are: at least 20 per cent of households in an area face extreme food shortages with a limited ability to cope; acute malnutrition rates exceed 30 per cent; and the death rate exceeds two persons per day per 10,000 persons.”
      (When a food security crisis becomes a famine.
      http://preview.tinyurl.com/3cznofm)

      Edellisen kerran Somaliassa oli YK:n mukaan nälänhätä 1991-92.

      ”Miksi nälänhätää kärsivä kansa pumppaa jatkuvalla syötöllä uusia kansalaisia kärsimään nälänhätää, joka ei tapa?”

      Ei kansa ikään kuin yhtenä massana tietenkään yhtään mitään ”pumppaa” – eikä varsinkaan millään tavalla tietoisena massana.

      Syitä Somalian väestönkasvulle on varmasti monia. Yleisesti ottaenhan kehitysmaissa väestönkasvu on pitkälle teollistuneita maita nopeampaa ja esimerkiksi tieto ehkäisystä puutteellista. World Fact Bookin mukaan Somaliassa nainen synnyttää keskimäärin 6,35 lasta (Suomessa luku on kai reilusti alle 2 lasta/nainen). Maa on tässä neljän ”kärjessä”. Useinhan kehitysmaissa lapset ovat vanhempien vanhuuden turva – se lienee eräs selitys väestönkasvulle. Tähän voisi vielä todeta, että CIA World Factbookin mukaan Somalian lapsikuolleisuus on: ”105.56 deaths/1,000 live births.” Maa on näin ollen lapsikuolleisuudessa viiden ”kärjessä” maailmassa. Ikäjakauma on seuraavanlainen: väestöstä noin 45 % on 0 – 15-vuotiaita (Suomessa 16 %), 53 % on 15 – 64-vuotiaita (Suomessa 66 %), ja yli 65-vuotiaita on 2,4 % (Suomessa lähes 18 %). Somaliassa ei siis ikä paina. Elinajanodote on noin 50 vuotta.

      Lisäksi, jos otetaan mukaan UNICEFIN sivuilta löytyvää dataa (http://preview.tinyurl.com/3p2u9np) saadaan ainakin jonkinlainen käsitys väestönkasvusta ja sen muutoksista pidemmällä aikavälillä:

      Population annual growth rate (%), 1970-1990: 3 %
      Population annual growth rate (%), 1990-2000: 1.1 %
      Population annual growth rate (%), 2000-2009: 2.6 %
      + CIA Factbook (2011 est.): 1,6 %

      Näetkös?

      On myös todella harhaanjohtavaa rinnastaa Suomen 1800-luvun nälkävuosia (saati sitten 1600-luvun lopun kurjuutta) ja Somalian nykytilannetta. Maailma on tyystin erilainen: Somalia saa apua, ja varmasti Suomikin saisi, mikäli nälänhätä iskisi. Järkevä vertailukohta olisi vaikkapa Irlannin nälkävuodet 1800-luvun puolivälissä, mutta tämä rinnastushan ei tietenkään palvelisi millään tavalla retorisia tavoitteitasi.

      • Veli

        Meikäläisen mielestä on harhaanjohtavaa puhua nälänhädästä jos se ei todellisesti sitä ole. Nuo Suomen nälänhädät olivat sitä, Somalian nälänhätä ei.

    • Kärpänen

      ”Syitä Somalian väestönkasvulle on varmasti monia. Yleisesti ottaenhan kehitysmaissa väestönkasvu on pitkälle teollistuneita maita nopeampaa ja esimerkiksi tieto ehkäisystä puutteellista.”

      Syy on uskonto jonka takia tietoa ei oteta vastaan ja kun ruokaa saa ilman ponnisteluja niin jaksaahan sitä sisällisotaakin näköjään harrastaa. Kyllä ne sodat on yleensä siinä vaiheessa sodittu kun ruoka loppuu.

    • Ato

      Jos nainen synnyttää keskimäärin 6 lasta ja väestö kasvaa vain 1,6% vuodessa, niin kyllä silloin ihmiset kuolevat ennenaikojaan.

      Joten jos haluat kysymykseesi vastauksen, niin kyllä sen nälänhätä on todellinen.

      • Veli

        Unohdit myöskin sadat tuhat pakolaiset, jota Somalia lähettää sekä sodassa kuolevat. 1,6% on siis aivan järkyttävän suuri väestönkasvu, eikä vain ”vain”. Suomen väestönkasvu on 3.7%. Meillä ei ole sotaa, me emme lähetä pakolaisia, meillä ei ole lapsikuolleisuutta ja me otamme pakolaisia, sekä muita maahanmuuttajia vastaan.

        Pelkästään jo sillä, että lähettäisimme satoja tuhansia pakolaisia maailmalle vuodessa väestönkasvumme olisi -10% luokkaa.

    • soma

      Somaliassa on noin 10 miljoonaa ihmistä jotenka arvioitu väestökasvu on noin 160 000 ihmistä kuluvalle vuodelle, ottaen tosiaan huomioon pakolaiset ja kuolevat ni sanoisin että hyvää tahtia nälänhätä kansaksi kasvattavat väkilukuaan.

    • ihmettelijä

      Siis nyt… unohdetaan hetkeks kaikki poliittiset mielipiteet, agendat, suhtautumiset maahanmuuttajiin/ulkomaalaisiin jne. ja pohditaan hetki tätä tilannetta.
      Ilmeisesti et ole tutustunut Somalialaiseen elämäntapaan / kulttuuriin (niinkuin itsekkin jo tekstissäsi sitä sivusit). Siellä tehdään paljon lapsia yksinkertaisesta syystä. Köyhyys.
      Nyt voi nopeasti miettiä että mitä järkeä on tehdä paljon lapsia jos on köyhä?
      Toivo tulevaisuudesta, jos lapset selviytyvät nälkäkuolemasta heidän kuuluu heidän velvollisuuksiin elättää muita perheen jäseniä (vanhempia, siskoja, veljiä jne.
      Niin ja kondoomit. Jotka monessa Afrikan maassa on todettu aidsia levittäviksi kapistuksiksi kristillisien pappien toimesta.
      Siksi Somalian väestö kasvaa.

      Tutustu vaikka yhteen Somaliin tai ota asioista selvää ennenkuin alat kirjoituksia julkaisemaan asioista josta et selvästikkään ole perillä.

      • Veli

        Miksi minun tarvitsisi tutustua yhteenkään somaliin, ennen kuin voin sanoa jotakin Somalian väestönkehityksestä? Annatkos nyt kirjoituksessasi ymmärtää, että somalien elämäntapa olisi köyhyys?

        Ilmeisesti et ole tutustunut Somalialaiseen elämäntapaan / kulttuuriin (niinkuin itsekkin jo tekstissäsi sitä sivusit). Siellä tehdään paljon lapsia yksinkertaisesta syystä. Köyhyys.

        No sato sen tosiaan aivan suoraan. On se melkosta.🙂 Toisin kuin myöskin väität, se että tehdään paljon lapsia ei johdu siitä että toivotaan edes joidenkin niistä selviävän nälkäkuolemasta, vaan tilanne on juuri päinvastainen. Kun tehdään paljon lapsia niin ruuan määrä henkilöä kohti vähenee jolloin nälkäkuoleman todennäköisyys kasvaa. Somalian ongelmat johtuvat monesta syystä. Yksi on ylikansoitus, toinen kulttuuri, kolmas uskonto ja neljäs geneettinen.

        • ihmettelijä

          Ei, tätä juuri tarkoitan! OTA ASIOISTA SELVÄÄ, ennenkuin teet niistä faktoja intterwebin ihmeelliseen maailmaan.
          Sano yksi syy miksi sun ei kannattaisi tutustua Somaliin, kuitenkin tykkäät kirjoitella niitten asioista.
          Miksi myöskin koetat ohjailla sanomisiani? – ”Annatkos nyt kirjoituksessasi ymmärtää, että somalien elämäntapa olisi köyhyys?”.

          Alkaa sun meininki olemaan turhan provokatiivista, jopa sinun ikäiseksesi. Ei aina voi olla oikeassa vaikka siltä tuntuisikin.

        • Veli

          Niin siis tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Somaliasta tai somaleista ja siinä on todellakin otettu selvää tarvittavista faktoista, eli juurikin nälänhädistä Suomessa ja Somaliassa ja verrattu niitä väestönkasvuun, tämä täyttää kaikki tieteelliset kriteerit. Kerro toki jos sinusta ei täytä ja miksi ei.

          En koita ohjailla sanomisiasi, vaan koita ymmärtää mitä sinä tarkoitat. Nyt sanomisesi ovat kovin sekavia ja tulkitsen niitä juuri sen mukaan. Jos haluat että sinusta saadaan selvää niin ilmaise itseäsi selvemmin.

    • moromies

      Eikös sitä sinun mielestäsi voi kutsua nälänhädäksi, että 90% ihmisistä on somaliassa alipainoisia?

    • sillywalk

      Perheessä synnytetään kymmenen lasta. Yhdeksän kuolee nälkään. Kasvu on 10%.

      ZOMG MITEN VOI KASVAA EI TÄMÄ OLE MIKÄÄN NÄLÄNHÄTÄ

      • Veli

        Kasvu ei ole 10% vaan yli -50%. Jotta väestö kasvaa niin yhden naisen täytyy synnyttää vähintään kolme lasta elinaikanaan. Jos nainen synnyttää kaksi lasta niin väestö pienenee hieman, koska väestöä kuolee tauteihin ja tapaturmiin ennen kuin he ehtivät lisääntymisikään, sekä osa naisista ei lisäänny ollenkaan. Yhdellä lapsella väestö pienenee yli -50%, koska kahta lisääntyjää kohti syntyy vain yksi lapsi. Tämän lisäksi otetaan huomioon nuo tapaturmissa ja tauteihin kuolleet ja se etteivät jotkut lisäänny ollenkaan.

    • sillywalk

      Perheeseen syntyy 10 lasta. 9 kuolee nälkään.

      Zomg, väestöhän kasvoi yhdellä! Niin, kasvoi! Ei tämä ole mikään nälänhätä!

      • Veli

        Jos noin olisi käynyt niin silloin väestö ei olisi kasvanut vaan vähintään puolittunut. Esimerkiksi Suomessa yhden parin pitää tehdä kolme lisääntymään pääsevää lasta, jotta väestö kasvaisi.

        En myöskää ole väittänyt, etteikö Somaliassa olisi nälänhätää. Olen esittänyt kysymyksen onko Somaliassa nälänhätä ja esittänyt miten nälänhätä on vaikuttanut aikoinaan esimerkiksi Suomen väestönkasvuun.

        Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä, hyvin kummallisesti se joka tapauksessa juurikin väestönkasvuun vaikuttaa, kun otamme vielä huomioon muut mainitsemani seikat kuten sisällissodan ja pakolaisuuden.

    • hamppis

      Veli: ”…siinä on todellakin otettu selvää tarvittavista faktoista, eli juurikin nälänhädistä Suomessa ja Somaliassa ja verrattu niitä väestönkasvuun, tämä täyttää kaikki tieteelliset kriteerit. Kerro toki jos sinusta ei täytä ja miksi ei.”

      Tilastokeskuksen sivuilta olisit löytänyt oheisen käppyrän:
      Väestönkehitys vuosina 1749-2050
      (http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/vaestonkehitys.html)

      Hyvin on nousuvoittoinen tuo käyrä. Nälkävuosien kohdalla on kuoppa, mutta sitten taas pian nousua. Kun kerran tieteellisesti pätevistä kriteereistä puhut, niin olisit voinut edes tuohon Tilastokeskuksen käppyrään viitata. Sitten olisit kenties voinut verrata näitä tilastoja esim. CIA:n Factbookin dataan, joka muuten on ennuste – ei toteuma – vuodelle 2011. Väität selvitelleesi faktoja, mutta olisit kyllä Somalian kohdalla voinut lisäksi hahmottaa trendiä jo esimerkiksi aiemmin esittämäni UNICEFin antaman datan avulla:

      Population annual growth rate (%), 1970-1990: 3 %
      Population annual growth rate (%), 1990-2000: 1.1 %
      Population annual growth rate (%), 2000-2009: 2.6 %
      + CIA Factbook (2011 est.): 1,6 %

      Tuossa siis näyttää olevan humpsahdus 90-luvun jälkeen ja nyt uusi humpsahdus (vrt. Suomen nälkävuodet).

      Tai kun puhut taustoista, niin Wikipediasta olisit löytänyt tällaisen artikkelin: Suomen väestö

      Tuolta löytyy oheinen tieto (artikkelin sivussa oleva laatikko):
      Vuosi Väestö Prosentti +/-
      1860 1 746 700 6.7%
      1870 1 768 800 1.3%

      Tämän datan lähteenä on Wikin mukaan koulukirja:
      Aunesluoma, Heikkonen, Ojakoski (2006) Lukiolaisen yhteiskuntatieto.

      Vuosilta 1866-1868 tuossa nyt ei ole tietoa, mutta siis tuon mukaan väestö kasvoi vuonna 1870 1,3 %:a. Olikohan Suomessakaan sittenkään mitään hätää tuolloin? Aika samalta vaikuttaa kuin Somalian nykytilanne.

      Toisaalta myönnät olevasi median kautta tekemiesi havaintojen varassa Somalian suhteen, mutta silti puhut tieteellisesti pätevästä päättelystä. Toisaalta sinulle ei tunnu kelpaavan YK:n määritelmä nälänhädästä ja Somalian tilanteesta. Sanotaan nyt tässä vielä sekin, että yhtäältä toteat, ettet ole nähnyt todisteita Somalian nälänhädästä, mutta samaan hengenvetoon puhut vaivatta Suomen 1800-luvun tapahtumista varsin varmanoloisesti.

      ————————————————————–
      Myönnetään, että tämä menee jo saivarteluksi, mutta:

      Veli (vastaus Sillywalkille): ”En myöskää ole väittänyt, etteikö Somaliassa olisi nälänhätää.”

      Veli (vastaus minun aiempaan viestiini): ”Meikäläisen mielestä on harhaanjohtavaa puhua nälänhädästä jos se ei todellisesti sitä ole. Nuo Suomen nälänhädät olivat sitä, Somalian nälänhätä ei.”

      • Veli

        Suuret nälkävuodet olivat 1866–1868. Nälänhätä kesti siis 2 vuotta. Onkin siis harhaanjohtavaa esittää todisteena 10 vuoden jaksoa, koska tuon jakson aikana oli 8 vuotta, eli 80% jolloin nälänhätää ei ollut. Toisaalta taas sitte tuossa tilastokeskuksen käyrässäkin näkee, kuinka väestön määrä laski nälkävuosien aikana. Somalian väestönkasvusta oletkin sitten napannut 20 vuoden, 10 vuoden ja 9 vuoden pätkät. Alkujaankin siis vertailusi on ontuvaa.

        Mutta joo. Somalian sisällissota alkoi tosiaankin vuonna 1991 ja on jatkunut tähän päivään asti. Suomessa tuo sisällissota näkyy tuon antamasi käyrän perusteella tasanneen väestönkasvun kokonaan. Somaliassa kasvu näytti kuitenkin säilyvän jonkinlaisella tasolla, vaikea sanoa kun antamasi tarkastelujaksot ovat noin suuria jolloin vuosikohtaisia muutoksia ei voi nähdä, jotka kertoisivat jotain todellisesta väestönkehityksestä. Sisällissodan alkamisesta lähtien Somalia on myöskin lähettänyt miljoonia pakolaisia maailmalle, mutta väestönkasvu on yli tuplaantunut.

        Kyllä minä nyt tästä löysin siis jo monta muuta selittävää tekijää tuolle väestönkasvun ”humpsahtamiselle”. Yhdytkö havaintoihini?

        Todellisella nälänhädällä tarkoitan sitä, että väestönkasvu tosiaankin lähtee laskuun, niin kuin Suomessakin kävi. Tämä ei silti tarkoita sitä, että kieltäisin ettei Somaliassa olisi nälänhätää, niin kuin jo aikaisemminkin kommenteissa totesin. Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä. Somalian nälänhätä voi sitten vaikka olla seminälänhätää niin pysyt sinäkin tyytyväisenä.

        EDIT: Tässä on esimerkiksi viimeisen 10 vuoden ajalta Somalian väestönkehitys. Täysin tasaista settiä näyttäs olevan.
        http://www.indexmundi.com/g/g.aspx?v=21&c=so&l=en

        Pois lukien tuo tämän vuoden kohdalle merkitty notkahdus, joka niin kuin sanoit ei ole vielä toteutunut. Olisi mielenkiintoista tietää millä perusteella tuo notkahdus on muuten edes tuonne määritelty? No kohtahan se vuosi loppuu ja saadaan nähdä toteutuma. Sitten asiaa voi analysoida vähän paremmin.

        Somaliassa on siis sisällissota, nälänhätä ja se lähettää pakolaisia satoja tuhansia vuodessa, mutta sen väestö kasvaa tasaisesti. Mitä tähän nyt sitten sanois.

        Tässä Somalian väestönkehitys.

        Eipä näy kuin notkahduksia tuolla enne 2000 lukuakin. Tänä aikana siis kuitenkin edelleen sisällissota tappoi jengiä, sekä Somalia lähetti satoja tuhansia pakolaisia.

        Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä.

        Tässäpä vielä tarkempi sivusto:
        http://www.tititudorancea.com/z/ies_somalia_population_millions.htm

        Jolta tälläinen graafi.

        Aika mielenkiintoinen tämäkin. Tuo väestönnotkahdus näyttäisi kaikesta huolimatta tapahtuneen ja juuri silloin kuin Somalian sisällissota oli suurimmillaan ja se lähetti eniten pakolaisia maailmalle.

        Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä.

        Mitä mieltä olet?

    • Malthus

      Toisin kuin kirjoituksessasi annetaan ymmärtää ”Somalian väestö” ei ole toimija. ”Somalian väestö” tee ei sitä eikä tätä. Yksittäiset ihmiset (olkoon he sitten somaliaisia tai suomalaisia) sen sijaan tekevät lapsia ja kuolevat nälkää.

      Se, että Somaliassa oli kärsitty nälänhädästä viimeiset 20 vuotta on oman mielikuvituksesi tuotetta. Viimeksi, kuten täällä jo kirjoitettiin toisen kommentoijan toimesta, alueella oli nälänhätä 1990-luvun alussa.

      Myöskin se, että väestönkasvu ja nälänhätä liittyisivät suoraan toisiinsa on myös sinun omaa sepitettäsi. Esimerkiksi YK:n määritelmä nälänhädälle ei sano mitään väestönkasvusta. Se, että Somalian väestömäärä on kasvanut viimeiset 20 vuotta ei liity mitenkään alueella nyt olevaan nälänhätään. Nyt käsillä olevan, heinäkuussa julistetun nälänhädän vaikutukset Somalian väestökehitykselle selviävät vasta tulevaisuudessa.

      Kuten varmasti tiedätkin, nälänhädät ovat tyypillisesti alueellisia kriisejä, joiden seuraukset voivat vaihdella alueellisesti hyvinkin paljon. Näin oli esimerkiksi myös Suomessa 1866-68, jolloin ”suuret nälkävuodet” näyttäytyivät Etelä-Suomessa korkeintaan hieman tavallista huonompina satovuosina kun taas toisaalla kokonaiset kylät autioituivat. Myös Itä-Afrikan nälänhädän kohdalla kyse on alueellista kriisistä.

      Ylipäätään alkuperäisessä blogikirjoituksessa käytetty väittelytekniikka tuo mieleeni ilmastonmuutosskeptikot ja kreationistit, jotka pyrkivät tekemään selvistä, tieteellisesti todennettavista ilmiöstä mielipiteenvaraisia. Ei, Somaliassa (siis viidellä alueella Somaliassa, kuten YK on julistanut) ei siis voi olla tai olla olematta nälänhätä, vaan siellä on nälänhätä – eikä viimeisen 20 vuoden väestökehitys liity siihen mitenkään.

      • Veli

        Tilastollisessa tarkastelussa väestö on toimija. Esimerkiksi suomalaiset kuolevat auto-onnettomuuksissa ja somalialaiset vaikkapa astumalla miinaan.

        Se, että Somaliassa oli kärsitty nälänhädästä viimeiset 20 vuotta on oman mielikuvituksesi tuotetta. Viimeksi, kuten täällä jo kirjoitettiin toisen kommentoijan toimesta, alueella oli nälänhätä 1990-luvun alussa.

        Tälläisen kuvan olen lehdistöltä saanut. Havaintojeni mukaan Somalian nälänhädästä varoitellaan ellei vuosittain niin muutaman vuoden välein. Tämä ilmenee bloggauksestani.

        Myöskin se, että väestönkasvu ja nälänhätä liittyisivät suoraan toisiinsa on myös sinun omaa sepitettäsi. Esimerkiksi YK:n määritelmä nälänhädälle ei sano mitään väestönkasvusta. Se, että Somalian väestömäärä on kasvanut viimeiset 20 vuotta ei liity mitenkään alueella nyt olevaan nälänhätään. Nyt käsillä olevan, heinäkuussa julistetun nälänhädän vaikutukset Somalian väestökehitykselle selviävät vasta tulevaisuudessa.

        Se että YK:n määritelmä ei sano siitä mitään ei tarkoita sitä, etteikö asiaa voisi siltä kannalta tarkastella. Selvästikin voi. Suomen kohdalla on nähtävissä selvä väestömäärän romahdus. Suomi muuten sai tuolloin ruoka-apuakin. Lisäksi en ota kantaa tämänhetkiseen tilanteeseen. Kuten jo aiemmissa kommenteissani sanoin, niin sen näemme tulevaisuudessa onko Somaliassa tällä hetkellä nälänhätä. Somalian väestönkasvu on muuten viimeisen 20 vuoden aikana ollut kuusinkertainen siihen verrattuna, mitä vaikkapa Suomen väestönkasvu on nyt. Tuo 1,6% joka kirjoituksessani on tämän vuoden, jonka itsekin sanoit olevan vain arvio. Aiemmin tuo kasvu on ollut yli 3%. Katsotaan toteutuuko tuo.

        Kuten varmasti tiedätkin, nälänhädät ovat tyypillisesti alueellisia kriisejä, joiden seuraukset voivat vaihdella alueellisesti hyvinkin paljon. Näin oli esimerkiksi myös Suomessa 1866-68, jolloin “suuret nälkävuodet” näyttäytyivät Etelä-Suomessa korkeintaan hieman tavallista huonompina satovuosina kun taas toisaalla kokonaiset kylät autioituivat. Myös Itä-Afrikan nälänhädän kohdalla kyse on alueellista kriisistä.

        Tuo kyseinen nälänhätä oli sekä Suomessa ja Ruotsissa. Suuret kuolonvuodet taas olivat globaali pienestä jääkaudesta johtuva nälänhätä.

        Ylipäätään alkuperäisessä blogikirjoituksessa käytetty väittelytekniikka tuo mieleeni ilmastonmuutosskeptikot ja kreationistit, jotka pyrkivät tekemään selvistä, tieteellisesti todennettavista ilmiöstä mielipiteenvaraisia. Ei, Somaliassa (siis viidellä alueella Somaliassa, kuten YK on julistanut) ei siis voi olla tai olla olematta nälänhätä, vaan siellä on nälänhätä – eikä viimeisen 20 vuoden väestökehitys liity siihen mitenkään.

        Sinä voit ottaa sitten yhteyttä Suomen Punaiseen Ristiin, joka kertoo että Somaliassa on nälänhätä. Siis koko Somaliassa.

        • West cost

          Somalia ei koko maa nää nälkä. vain kun sota alkaa jossain peini kaupungissa, silloin kanssa joutu lähtemään pois siitä aluelta missä on sota. Ja ihiin ne mene niin siinä on ei oo mitä kaupa tai vetä se on rauha paikka mut se on vaikea saada ruoka sinne siks ne näkee nälkä olen asunut somaliassa 15 vuotta en kertaka nähnyt nälkä. Muuten mene ja sinne ja selvitä mikä oikeasti tilane on siellä.

    • Malthus

      ”Huomatkaamme, että nälänhätää ei luetella ollenkaan. Se saattaa tosin olla mukana tuossa alle 5 vuotiaiden muut syyt kohdassa, mutta ilmeisesti määrällisesti se ei ole mitenkään merkittävä kuolinsyy, koska sitä ei mainita erikseen. HIV/AIDS mainitaan 1% osuudella.”

      Nälkä ei ole kuolinsyy, vähän samaan tapaan kuin ei ole vanhuuskaan. Nälänhädästä kärsivät ihmiset kuolevatkin useimmiten sydämmen vajaatoimintaan ja tartuntatauteihin. Myös malaria on merkittävä kuolinsyy nälänhädästä kärsiville. Esimerkiksi Suomessa 1866-1868 nälkävuosina kuolleista 150 000 ihmisestä suurimman osan tappoivat kulkutaudit, kuten pilkkukuume. Tämä siitä syystä, että nälänhädän heikentämien ihmisten vastuskyky on huonontunut ja nälästä kärsivät ihmiset lähtevät yleensä vaeltaamaan ruuan perässä ja kerääntyvät yhteen oloissa, joissa hygientaso on lähes olematon.

      • Veli

        Mielenkiintoista. Ensin vahvistat päätelmäni, ettei Somaliassa ole ollut nälänhätää 20 vuoteen, mutta nyt kerrot että kuolinsyyt jotka siellä ovat yleisiä johtuvat nälänhädästä.

        • Malhus

          En kerro. Onko luetunymmärtämisessäsi jotain vikaa?

          Kerroinpahan vain, että nälänhädässä ihmisiä kuolee tyypillisesti tauteihin – ei nälkään. Toki samoihin tauteihin voi kuolla vaikka nälänhätää ei olisikaan.

        • Veli

          Öö.. oletko ymmärrykseltäsi vajavainen? Selkeästi kerrot.

    • Malthus

      Mitä mieltä olen? Olen yrittänyt kertoa sen useita kertoja, mutta et ole julkaissut tekstejäni. Tämä on mielestäni erikoista, erityisesti kun väität kannattavasi suoraa kansanvaltaa. Samaan aikaan olet kuitenkin valmis vaientamaan itsesi kannalta kiusallisen kirjoittelun, vaikka se olisi kuinka asiallista tahansa. Miten eroat esimerkiksi kritisoimistasi kunnanisistä, jotka eivät myönny kansanäänestyksiin kuntalaisten kannalta tärkeissä asioissa?

      Tässä tilanteessa oli suoraselkäisäintä ja miehekkäintä jos vain myöntäisit, että tämän kirjoituksen osalta menit metsään – ja pahasti. Asenteellinen ja ennakkoluuloinen tekstisi paljastaa, että et ilmiselvästikään tunne nälänhädän(famine) määritelmää, etkä sen eroa (krooniseen) nälkään(hunger) ja aliravitsemukseen(malnutrition). Aiheesta (nälänhätä/aliravitsemus/nälkä) löytyy kasoittain tieteellistä tutkimusta (blogikirjoituksessasi ei muuten ole mitään tieteellistä, ei niin että blogikirjoituksen tieteellinen pitäisikään olla) joten kipin kapin googlettelemaan – tai vielä mieluummin tervemenoa paikalliseen kirjastoon.

      Myös nälänhädän ja väestönkasvun dynaamiikka näyttäisi olevan sinulle täysin vierasta. Kuten olen jo kirjoittanut, nälänhätä on tyypillisesti paikallinen ilmiö, joka kohtelee ihmisiä hyvin eri tavoin. Somaliassa nälänhätä on julistettu viidelle eri alueelle ja esimerkiksi Suomessa 1866-68 maa oli jakautunut kahtia ainakin kahdella eri tavalla: maantieteellisesti(vauras etelä vs. köyhä pohjoinen) ja sosiaalisesti(talolliset vs. rahvas). Tästä syystä kuolleisuus saattaa olla hyvinkin korkea samaan aikaan kun napuriläänissä mikään ei näytä viittaavan poikkeusoloihin, saati nälänhätään. Osaltaan juuri tästä syystä väestönkasvu ei liitykään nälänhädän määritelmiin – sen sijaan väestön yleinen kuolleisuusluku, käytettävissä oleva kalorimäärä ja aliravitsumuksen osuus väestöstä liittyvät.

      Puutteellisista tiedoistasi johtuen kirjoituksessasi onkin joukko puhtaita asiavirheitä:
      1.) Somaliassa ei ole ollut nälänhätää viimeiset 25 vuotta, vaan viimeksi 1991–1993 (jolloin kuoli noin 250 000, ihmistä eli 100 000 enemmän kuin Suomessa 1866–1868) ja seuraavaksi alueella on todettu olevan nälänhätä heinäkuussa 2011.
      2.) Somalian väestönkasvu ei kumoa sitä tosiasiaa, että alueella on ollut nälänhätä 1990-luvun alussa ja heinäkuusta 2011 alkaen. Nälänhätä ja väestönkasvu eivät nimittäin määritelmällisesti liity toisiinsa, kuten olen jo selittänyt.
      3.) Nälänhädässä yleisimmät tappajat ovat sydämmen vajaatoiminto sekä suolisto- ja kulkutaudit (esim. ripuli oli merkittävä tappaja Suomen nälkävuosina ja se on sitä myös tämän päivän Somaliassa). Nälkä itsessään ei ole akuutti kuolinsyy eikä se siksi päädy tilastoihin (joskus kuolinsyyn ollessa epäselvä, syyksi voidaan tilastoida epämääräisesti ”nälkä”). Tautikuolemien tosiasiallinen aiheuttaja on kuitenkin nälänhätä; sen aiheuttama yleiskunnon heikentyminen ja vastustuskyvyn aleneminen, sen aikaansaamat muuttoliikkeet ja puutteellinen hygienia.
      4.) Nälänhätä on kaikkea muuta kuin demokraattinen: se tappaa ihmisiä hyvin epätasaisesti riippuen maantiteestä, sosiaalisesta asemasta, vauraudesta, iästä ja sukupuolesta. Nälänhädissähän kuolleisuus on tyypillisesti suurintaa lapsien ja vanhusten kohdalla – hedelmälliset ikäluokat selviävät nälänhädistä parhaiten.
      5.) Osittain edellisestä johtuen väestö voi kasvaa siitäkin huolimatta, että keskimääräinen hedelmällisyysluku olisi vain väestön uusiutumistasolla 2,1. Googlaa hyviksesi ”population momentum”.
      6.) Ylipäätään malhuslainen väite västönkasvun ja köyhyyden/nälänhädän yhteydestä on hutera ja kiistanalainen. Ilmeisesti et tätäkään keskustelua tunne edes vähää alusta? On myös nimittäin niin, että väestönkasvun ja talouskasvun yhteys ns. take-off -maiden tapauksessa on ilmeinen. Historiallisesti tarkasteltuna valtion teollistuminen ja vaurastuminen edellyttää nopeasti kasvavaa (ja nuorta) väestöä (halvaksi) työvoimaksi ja kuluttajiksi kotimarkkinoille.

      Jos lähtöolettamukset ovat näin pahasti hukassa, ei lopputulos voi olla mitään muuta kuin puppua. Jatkossa voisitkin paikkailla puuttelisia tietoja perehtymällä ainakin näihin äkkiä mieleenki juolahteisiin teksteihin:
      – Eino Jutikkala: Kuolemalla on aina syynsä. Maailman väestöhistorian ääriviivoja.
      – Tim Allen (toim.): Poverty and Development – Into the 21st Century.
      – Amartya Sen: Poverty and Famines: An Essay on Entitlement and Deprivation.
      – Johdatus väestötieteeseen: http://www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/index.html (Jos et jaksa lukea koko rotlaa, nii hyppää suoraan kohtaan VIII ja lue silteä myös Kari Pitkäsen artikkeli ”Maailman väestönkehitys: pitkän ajan kehityslinjat”)

      —————–
      Tämä kirjoitus oli osoitettu suoraan sinulla, arvon blogisti, joten tätä ei tarvitse enää julkaista. Toivon kuitenkin, että jatkossa perustaisit kirjoittelusi edes jonkinlaisille pohjatiedoille ja johdonmukaiselle argumentoinnille pinttyneiden ennakkoluulojen pohjalta tehtyjen kehäpäätelmien sijaan – ja tietysti toivon, että jatkossa olisit avoin myös kirjoitustesi herättämälle, jokus erimielisellekin, keskustelulle.

      • Veli

        Tuota tuota.. kommentoimatta mitään muuta juuri nyt niin täytyy sanoa että tasan yhtä kommenttia en ole blogini kommentointiosioille hyväksynyt koko sen olemassaolon aikana(puolitoistavuotta), joten väitteesi etten ole julkaissut tekstejäsi on valheellinen ja siis väärä. Ei muuta tällä hetkellä koska en ehdi juuri nyt kommenttiisi pitemmin vastata.

      • Veli

        Vastasinkin pitkälti näihin jo aikaisemmin, mutta tehdään se nyt nopeasti uudestaan.

        1. Somaliassa ei ole ollut nälänhätää 20 vuoteen. Vahvistaa kirjoitukseni väittämän. Nykyiseen nälänhätään en ole ottanut kantaa, muuten kuin johdatuksessa ”no taas siel on semmonen”. Kirjoituksella pyrin osoittamaan, ettei Somaliassa ole ollut nälänhätää piiiiitkään aikaan, vaikka tämmöisen kuvan olen medialta saanut.
        2. Vahvistat siis että väestönkasvusta vetämäni johtopäätökset tukevat väitettä, ettei Somaliassa ole ollut nälänhätää? Se että YK ei määrittele nälänhätää näin ei tarkoita sitä etteikö nälänhätää voisi tarkastella näin.
        3. Somaliassa ei ole ollut nälänhätää, mutta Somalian yleisimmät kuolinsyyt johtuvat nälänhädän aiheuttamista taudeista ja vaivoista? Okei..
        4. SPR puhuu että koko Afrikan sarvessa on tällä hetkellä nälänhätä. Suuret nälkävuodet osuivat myöskin Ruotsin alueelle ja Suuret kuolonvuodet olivat globaali pienestä jääkaudesta johtuva nälänhätä.
        5. Suomen väestönkasvu on tällä hetkellä 0,51%(2009). Meille syntyy alle 2 lasta/nainen. Somalian väestönkasvu on tällä hetkellä 1,6%(kymmenenä aiempana vuotena yli 3%). Muistelisin että Somaliassa nainen synnyttää 6 lasta. Näiden(kuten itsekin sanoit, toteutumattomien) tietojen perusteella Somalian väestönkasvu on kolminkertainen Suomeen verrattuna ja aiempina vuosina se on ollut kuusinkertainen.
        6. Okei.

        Puhut vuosina 1991–1993 Somaliassa olleesta nälänhädästä. Linkitätkö minulle tietoa tästä? Minun käsitykseni mukaan Somalian sisäsällissota oli tuolloin aktiivisimmillaan, jolloin Somalia myöskin sekä siis menetti väestöä sotimiseen, sekä pakolaisuuteen.

        • Malthus

          1.) Itse ainakin ymmärsin, että toteamus ”Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä” viittaa nimenomaan nykytilanteeseen?

          Somaliassa ei tosiaan ole ollut nälänhätää lähes 20 vuoteen eikä sen todistamiseen mitään blogitekstejä tarvita – sehän on ihan yleisesti tunnettu fakta. Sille minkälaisen kuvan sinä olet asiasta saanut ei kukaan voi mitään. Maailma näyttää foliohatun alta tarkasteltuna kovin erilaiselta.

          2.) Väitän, että Somaliassa on ollut nälänhätä 1991-1993 ja nyt heinäkuusta alkaen. Samaan aikaan Somalian väestö on kuitenkin kasvanut. Tämä on mahdollista siksi, että ko. ilmiöt eivät liity määritelmällisesti toisiinsa ja ne voivat ilmetä samaan aikaan.

          Voi nälänhätää tarkastella niin kuin sinä olet tehnyt – siinä vain ei ole mitään järkeä. Ei kyse ole pelkästään YK:n määritelmästä. Nlänhädästä ja sen määritelmistä löytyy kasoittain akateemista tutkimusta. Toki määritelmissä on pieniä eroja, mutta tuo YK:n määritelmä kuvaa hyvin valtavirtaa, jossa keskeisenä tekijänä pidetään yleistä kuolleisuuslukua. Muita yleisesti käytettyjä määreitä ovat mm. aliravittujen määrä väestössä ja käytettävissä olevien kilokaloreiden määrä. Missään en muista kuitenkaan (tätä ennen) törmänneeni tapaukseen, jossa nälänhätä määriltäisiin väestönkasvun perusteella. Kuten olen jo selittänyt, tähän on olemassa hyvät syynsä.

          3.) Yritin vain valistaa sinua siitä, että tilastoista et missään oloissa tule todennäköisesti löytämään kuolinsyytä nimeltä ”nälkä”. Nälänhädissä kun yleisimmät kuolinsyyt liittyvät kulkutauteihin, kuten jo totesin. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö samoihin tauteihin voisi kuolla myös vaikka nälänhätää ei olisikaan, kuten esimerkiksi Somaliassa 1993-2011.

          4.) En ymmärrä mitä tarkoitat? Olemmeko siis samaa mieltä siitä, että nälkä ei kunnioita valtiollisia rajoja? Olemmeko yhtämieltä siitä, että Somalian tai Suomen joissakin osissa voidaan kärsiä nälähädästä samaan aikaan kun toisissa osissa nälänhätää ei ole? Tai joskus jopa samalla alueella toiset kärsivät nälähädästä samaan kun toiset eivät (kuten Suomessa 1866-68)?

          5.) Jep, mutta se ei kai liity mitenkään siihen mitä minä kirjoitin? Tarjosin ”population momentumin” esimerkiksi ilmiöstä, jossa väestö voi kasvaa siitäkin huolimatta, että väestönuusuitumisluku olisikin alle 2,1.

          Linnkkien sijaan suosittelen sinua lainaamaan ja lukemaan jo mainitsemani ”Poverty and Development – Into the 21st Century” – siinä muistaakseni on ainakin jotain juttua Somalian edellisestä nälänhädästä.

          ——-

          Tekstien kommentoiminen menikin hankalaksi nyt kun vanhat kirjoitukset löytyivät roskatynnyristä.

        • Veli

          1. Hmm olen mm. vaalikeskusteluissa eduskuntavaalien aikana kuullut moneen otteeseen, että mm. Somaliassa on nälänhätä ja sen takia kehitysapuun ei pitäisi koskea. Näyttäisi olevan ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että Somalaissa ajatellaan olevan nälänhätä jatkuvasti. Tämä mm. siitä syystä että SPR kerää rahaa Somalian nälänhätää varten lähes vuosittain. Ymmärsit oikein että ”“Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä.” viittaa nykytilanteeseen ja siinä se tarkoittaakin sitä, etten tiedä nykyhetkestä joten en ota siihen kantaa. Oliko siinä vielä muuta epäselvää sulle?
          2. Linkitäppä tietoihin joidenka mukaan Somaliassa olisi ollut nälänhätä 1991-1993. Linkitäppä myöskin tietoihin joidenka mukaan Somalian väestö olisi tuolloin kasvanut, kun kaikkien tilastojen mukaan mitä minulla on niin väestö on tuolloin pienentynyt. Tällöin siis Somalian sisällissota oli aktiivisimmillaan. Nuo graafithan minä jo postasinkin tänne ja niistä tämä näkyy aivan selvästi. Selitätkös tätä ristiriitaa hieman?
          3. Veikkaat siis etten löydä termejä ”starvation” tai ”malnutrition” jos tarpeeksi kauan kaivelen? No sinäänsähän todistustaakka on sinulla. Lisäksi se että myönnät, ettei Somaliassa ole esimerkiksi 20 vuoden aikana ollut nälänhätää, mutta silti sinun mielestäsi nuo kuolinsyyt johtuvat juuri nälänhädästä ei ainakaan teikäläisen teorian kannalta esittäydy hyvässä valossa.
          4. Niin mitä sinä edes kyseisellä pointilla yrität sanoa ja miten se liittyy kirjoitukseeni? Pyrit käyttämään argumenttina jotakin esittämääni vastaan, että ei se nälänhätä ole sielä Somaliassa kuin paikallisesti, mutta kuitenkin esim SPR puhuu vain Somaliasta, niin kuin minäkin. Joten mikä on pointtisi? Miksi otat tämän esiin?
          5. Tottakai voi ja laskeakin. Katsos kun meillä on semmoinen juttu kuin maahan- ja maastamuutto.

    • Malthus

      Okei. Ilmeisesti syy tekstien julkaisematta jättämiseen ei olekaan arvon blogistin, vaan arvaamattoman tietotekniikan, joka on kadottanut bittiavaruuteen kolme aiempaa kirjoitustani. Jos olisin tiennyt, että tämä teksti julkaistaan (kuten lopussa kirjoitin, ei olisi tarvinnut), olisin tehnyt siitä hieman huolitellumman version – nyt tekstini on hieman turhan kärkäs (koska luulin, että aiemmat tekstini oli sensuroitu) sekä epäselvä (koska se viittaa aiempiin, kadonneisiin teksteihini).

      Aiemmissa teksteissäni kirjoitin jotenkin näin:

      Olettamusten ollessa epätosia, voivat johtopäätökset olla ainoastaan epätosia. Tässä blogitekstissä näitä virheellisiä lähtöolettamuksia on kaksi:
      se, että Somaliassa olisi ollut nälänhätä viimeiset 25 vuotta sekä se, että nälänhätä ja väestönkasvu liittyisivät määritelmällisesti toisiinsa. Näistä virheellisistä johtopäätösten perusteella kirjoittaja onkin sitten virheellisesti kyseenalaistanut Somaliassa nyt vallitsevan nälänhädän todellisuuden.

      Kun korjaamme lähtöolettamukset tosiksi – Somaliassa on ollut viimeksi nälänhätä 1991–1993 ja nälänhätä määritellään yleensä yleisen kuolleisuusluvun perusteella – meillä ei ole mitään syytä epäillä Somalian nykyisen nälänhädän olemassaoloa.

      • Veli

        Kommenttisi olivat joutuneet automaattifiltteröinnin kynsiin ja päätyneet roskakoriin. Olisi mielenkiintoista tietää onko näin käynyt ennenkin, tosin kukaan ei ole ennen ilmaissut viestiensä hävinneen.

    • Malhus

      1.) Miten niin et tiedä nykyhetkestä? YK on julistanut alueella nälänhädän heinäkuussa. Mitä epäselvää siinä enää on?

      Nyt kaipaisinkin sinulta jotain (kirjallisia) lähteitä siitä, että Somaliassa olisi nälänhätä koko ajan tai SPR keräisi sinne rahaa. Niitä median juttuja voisi pistää myös tulemaan – Hesarin nettiarkistosta ei ainakaan nopealla etsimisellä löytynyt.

      Mutta kuten jot todettua, se minkälaisen käsityksen sinä olet saanut, on oma ongelmasi. Itse en ainakaan ole törmännyt mihinkään uskottavaan lähteeseen, tutkimukseen ja artikkeliin, jossa olisi väitetty Somalian kärsivän jatkuvasta nälänhädästä – nälkä onkin kokonaan eri juttu. Ehkä olet sekoittanut nälän ja nälänhädän?

      2.) http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Provide_Relief Siinä yksi linkki Somalian edelliseen nälänhätään. enempää en jaksa alkaa kaivelemaan, mene sen sijaan kirjastoon ja lue vaikkapa jo mainitsemani ”Poverty and Development – Into the 21st Century”. Siinä muistaakseni on juttu mm. Somalian nälänhädästä (kirjassa myöskin puhutaan vuosista 1991-1993 kun taas wikiartikkelissa 1991-1992).

      Ja tosiaan, tarkoitin, että Somalian väestö on kasvanut aikavälillä 1991–2011. Sisällissodan ja nälänhädän vuosina 1991–1993 väestö sen sijaan pieneni, aivan kuten sanoit. Pointtini on sen sijaan ollut se, että väestönkasvu ja nälänhätä eivät määritelmällisesti liity toisiinsa, joskin on yleistä, että nälänhädän aiheuttamasra korkeasta kuolleisuudesta seuraa myös (ainakin jollain viiveellä) väestön pieneminen.

      3.) En ole väittänyt, että nuo kolemansyyt johtuisivat nälänhädästä. Kunhan vain valistin sinua – kun et näyttänyt asiaa tietävän – että nälänhädässä ihmiset eivät yleensä kuole nälkään vaan esim. kulkutauteihin. Tästä syystä tilastoista on vaikea löytää nimenomaisesti nälkään kuolleita – siis jos alueella olisi nälänhätä. Esimerkiksi Suomessa vuosien 1866-68 nälänhädässä kuoli noin 150 000 ihmistä, joista noin 2000 kuoli papinkirjojen mukaan nälkään. Loput kuolivatkin sitten pääasiassa tauteihin kuten tyyfukseen ja pilkkukuumeseen. Vaikka Suomen kohdalla tilastoihin päätyikin pääasiassa kulkutauteihin kuolleita, oli nälkä ko. tautitartuntojen tosiasiallinen syy ja korkea kuolleisuus siis nälänhädän aiheuttamaa.

      Miksi minulla ylipäätään olisi minkäänlaista todistustaakkaa? Kaikki kirjoittamani (se, että nälänhädässä suurin osa ihmisistä kuolee tauteihin ja että samoihin tauteihin voi kuolla myös vaikka ei olisikaan nälänhätää) ovat aivan perusasioita? Eikö todistustaakka ole yleensä sillä, joka pyrkii kumoamaan jo olemassa olevan paradigman?

      4.) Yritin yksinkertaisella esimerkillä osoittaa sinulle miksi väestönkasvua ei tyypillisesti käytä nälänhädän määritelmänä. Tämä siis siitä syystä, että nälkä kohtelee ihmisiä kovin epätasa-arvoisesti: samaan aikaa, saman valtion rajojen sisäpuolella voi olla ja olematta nälänhätä. Kaikki riippuu maantieteestä, varallisuudesta, sosiaalisesta asemasta jne. Esimerkiksi Suomen nälänhätä ei koskettanut millään tavalla Ahvenanmaata tai etelän rikkaita talollisia. Tästä syystä paikallisesti esiintyvän nälänhädän korkea kuolleisuus ei välttämättä riitä vetämään koko maan väestönkasvua laskuun.

      5.) Et sitten googlannut? Ei ”poluation momentum” liity mitenkään maahan- tai maastamuuttoon, vaan luonnolliseen väestönkasvuun.

      • Veli

        1. En pidä tahoja tai arvioita mitenkään luotettavina. En rupea myöskään etsimään sinulle mitään uutisia tai tiedotteita viimeisen 20 vuoden ajalta. Saat tyytyä kuvaani, jonka olen saanut.
        2. Olemme molemmat oikeassa. Boldaus minun.

        …mission beginning in 1991 in light of a severe famine, initiated and exacerbated by the ongoing Somali civil war

        3. Olethan. Miksi valehtelet? Sinä:

        Nälänhädästä kärsivät ihmiset kuolevatkin useimmiten sydämmen vajaatoimintaan ja tartuntatauteihin. Myös malaria on merkittävä kuolinsyy nälänhädästä kärsiville.

        Kyllä se sinulla se todistustaakka on, koska teet positiivisen väitteen. Positiivinen väite pitää todistaa. Vertaa ”Jumala on olemassa” <- positiivinen väite. "Jumalaa ei ole olemassa" <- negatiivinen väite.
        4. Miksi pyrit todistelemaan tälläistä? Tuot keskusteluun mukaan sellaisia argumentteja mitkä eivät siihen kuulu, eli yrität viedä sitä niin sanotusti sivuraiteelle. Se, että nälänhätää ei määritellä väestönkasvun perusteella ei edelleenkään estä sitä, etteikö asiaa voitaisi tarkastella siltä kantilta. Selkeästi korrelaatio löytyi näissä kahdessa tapauksessa, olet sen jo itsekin myöntänyt.
        5. En ole väittänyt että maahan- tai maastamuutto liittyisi “poluation momentumiin" mitenkään, vaan esitin että nekin asiat vaikuttavat väestönkasvuun. Keksit siis väitteen, että olisin näin sanonut omasta päästäsi.

    • Malhus

      ”Niin siis tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Somaliasta tai somaleista ja siinä on todellakin otettu selvää tarvittavista faktoista, eli juurikin nälänhädistä Suomessa ja Somaliassa ja verrattu niitä väestönkasvuun, tämä täyttää kaikki tieteelliset kriteerit. Kerro toki jos sinusta ei täytä ja miksi ei.”

      Eihän tekstissäsi ole mitään tieteellistä. Ei blogitekstin tietenkään tarvikaan olla tieteellinen, mutta miksi väittää sitä joksikin mitä se ei selvästikään ole? Suosittelenkin sinua tutustumaan edes joihinkin tieteellisiin artikkeleihin tai yliopiston opinnäytetöihin ja pohtimaan miten ne eroavat tekstistäsi.

      Jos mitään ei tule mieleen, niin näistä voi olla apua:
      – Perustele lähtöolettamuksesi siitä, että Somaliassa olisi ollut nälänhätä viimeiset 25 vuotta asiaankuuluvin lähdeviittauksin; kuka on väittänyt, mitä on väittänyt ja missä on väittänyt?
      – Määrittele käyttämäsi käsitteet, nälänhätä nyt aluksi. Samalla perehdy aiempaan nälänhätää käsittelevään tutkimukseen/keskusteluun ja perustele miksi aiemmin esitetyt määritelmät (esim. YK:n käyttämä) eivät ole mielestäsi valideja?
      – Seuraavaksi osoitat, että olet perehtynyt vertailevaan tutkimukseen (vertaileva historia/ historiallinen sosiologia) ja erityisesti makrovertailun kritiikkiin. Miksi Somalia ja Suomi ovat vertailtavissa keskenään? Miten erilainen historiallinen ja yhteiskunnallinen viitekehys vaikuttavat vertailuun?

      • Veli

        Tottakai siinä on. Olen verrannut kahden eri maan tilanteita ja niiden sen aikaista väestönkasvuja ja tehnyt huomion, että väestönkasvu korreloi molemmissa tapauksissa nälänhädän tai -hädättömyyden kanssa. Toisin sanoen siis olen verrannut nälänhädän vaikutusta väestönkasvuun. Kerrotko MIKÄ tässä ei täytä tieteellisiä kriteerejä???

        Jos mitään ei tule mieleen, niin näistä voi olla apua:
        – Perustele lähtöolettamuksesi siitä, että Somaliassa olisi ollut nälänhätä viimeiset 25 vuotta asiaankuuluvin lähdeviittauksin; kuka on väittänyt, mitä on väittänyt ja missä on väittänyt?

        Ei liity tarkasteltavaan asiaan.

        – Määrittele käyttämäsi käsitteet, nälänhätä nyt aluksi. Samalla perehdy aiempaan nälänhätää käsittelevään tutkimukseen/keskusteluun ja perustele miksi aiemmin esitetyt määritelmät (esim. YK:n käyttämä) eivät ole mielestäsi valideja?

        Käsitteet ovat yleisiä. En ole väittänyt ettei YK:n määritelmät olisi valideja.

        – Seuraavaksi osoitat, että olet perehtynyt vertailevaan tutkimukseen (vertaileva historia/ historiallinen sosiologia) ja erityisesti makrovertailun kritiikkiin. Miksi Somalia ja Suomi ovat vertailtavissa keskenään? Miten erilainen historiallinen ja yhteiskunnallinen viitekehys vaikuttavat vertailuun?

        Ei liity tarkasteltavaan asiaan.

        • Malthus

          ”En rupea myöskään etsimään sinulle mitään uutisia tai tiedotteita viimeisen 20 vuoden ajalta. Saat tyytyä kuvaani, jonka olen saanut.”
          Totta kai sinun pitää perustella väitteesi johon perustat koko tekstisi, eli sen että Somaliassa olisi ollut jatkuva nälänhätä viimeiset 25 vuotta. Kuka on väittänyt näin? Missä? Koska?
          ” Öö.. oletko ymmärrykseltäsi vajavainen? Selkeästi kerrot.”
          En ole edelleenkään väittänyt, että juuri mainitut kuomantapaukset johtuisivat nälänhädästä. Kerroin vain, että nälänhädässä kuoleva ihminen kuolee tyypillisesti kulkutauteihin. Toki kulkutauteihin, sydämen vajaatoimintaan tai malariaan voi kuolla ilman nälänhätääkin.
          Sinä kirjoitit: “Huomatkaamme, että nälänhätää ei luetella ollenkaan. Se saattaa tosin olla mukana tuossa alle 5 vuotiaiden muut syyt kohdassa, mutta ilmeisesti määrällisesti se ei ole mitenkään merkittävä kuolinsyy, koska sitä ei mainita erikseen. HIV/AIDS mainitaan 1% osuudella.” Minä vastasin tähän toteamalla, että nälänhätä tappaa yleensä tautien muodossa. Tästä syystä se, että nälänhätää ei mainita erillisenä kuolinsyynä on huono todiste, siitä onko paikassa X nälänhätä vai ei.
          ”Kyllä se sinulla se todistustaakka on, koska teet positiivisen väitteen.”
          Todistamisen taakka on yleensä sillä, joka esittää vallitsevan paradigman vastaisen väitteen. Ei minun tarvitse erikseen perustella, että maapallo on pyöreä. Sen sijaan sillä, joka väittää sitä litteäksi – tai vaikkapa kuutioksi – on velvollisuus todistaa väitteensä oikeaksi. Muutenhan kaikkinainen keskustelu on mahdotonta, jos jokainen itsestäänselvyys pitää erikseen perustella. Tästäkin huolimatta:
          ” Diseases such as measles, malaria, pneumonia, and diarrhea are the most common causes of death during famine.” http://www.enotes.com/public-health-encyclopedia/famine
          ”Kun ihminen kuolee nälkään, hän kuolee yleensä sydämen vajaatoimintaan. Kuolemaan liittyy usein myös hermoston toimintahäiriöitä ja keuhkopöhöä, kertoo lääkäri ja SPR:n kansainvälisen avun ohjelmien päällikkö Päivi Laurila.” HS 19.8.2011
          Oiva Turpeisen teoksessa ”Nälkä vai tauti tappoi? Kauhunvuodet 1866–1868” kerrotaan, että suomalaisten kirkonkirjojen mukaan vuosina 1866–1868 kuolleesta 150 000 ihmisestä nälkään kuoli n. 2000 ihmistä kun taas esim. tyyfus tappoi n. 60 000 ihmistä. Sivunumeroa en muista ulkoa.

          ”Ei liity tarkasteltavaan asiaan.”
          Hetkinen, väität siis, että alkuperäisen väittämän ¬ – sen mihin koko kirjoituksesi perustuu – todistaminen ei mielestäsi liity asiaan? Kirjoitat kokonaisen blogitekstin kumotaksesi väitteen, josta ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä. Mielestäni tämä on aika melko erikoinen lähtökohta. Sanomattakin on selvää, että se myös täysin epätieteellistä.

          ”Käsitteet ovat yleisiä. En ole väittänyt ettei YK:n määritelmät olisi valideja.”
          Jos kyse on tieteellisestä tekstistä, niin silloin käsitteet eivät ole yleisiä. Toisaalta, jos YK:n käyttämä määritelmä on validi, miten voit asettaa nykyisen – YK:n julistaman – nälänhädän olemassaolon kyseenalaiseksi? Vääristeleekö joku YK:n käyttämiä lukuja? Onko sinulla tästä todisteita? Siis jotain sellaisia todisteita, jotka ovat nähtävissä myös ilman foliohattua.

          ”Ei liity tarkasteltavaan asiaan.”
          Totta kai teoreettiseen viitekehykseen määritteleminen ja aikaisempaan tutkimukseen tutustuminen kuuluu tieteelliseen tekstiin. Lisäksi sen tekemättä jättäminen on typerää.
          Tietysti lukemisella ja asioista selvän ottamisella on myös omat huonot puolensa – kuten se, että oma mustavalkoinen maailmakuva voikin saada äkkiarvaamatta harmaan sävyjä, kun selviää, että asiat eivät olekaan aivan niin yksioikoisia kuin on aiemmin luullut.

        • Veli

          Totta kai sinun pitää perustella väitteesi johon perustat koko tekstisi, eli sen että Somaliassa olisi ollut jatkuva nälänhätä viimeiset 25 vuotta. Kuka on väittänyt näin? Missä? Koska?

          Niin kuin sanoin, en rupea kaivelemaan viimeisen 20 vuoden takaisia uutisointeja. Se on aivan liian suuri urakka jotta voisin todistaa yksittäiselle väittelijälle, mistä olen mielikuvani saanut. Kuitenkin mielikuva on todellinen ja sen jakaa moni muukin.

          En ole edelleenkään väittänyt, että juuri mainitut kuomantapaukset johtuisivat nälänhädästä. Kerroin vain, että nälänhädässä kuoleva ihminen kuolee tyypillisesti kulkutauteihin. Toki kulkutauteihin, sydämen vajaatoimintaan tai malariaan voi kuolla ilman nälänhätääkin.

          Saivartelua.

          Todistamisen taakka on yleensä sillä, joka esittää vallitsevan paradigman vastaisen väitteen. Ei minun tarvitse erikseen perustella, että maapallo on pyöreä. Sen sijaan sillä, joka väittää sitä litteäksi – tai vaikkapa kuutioksi – on velvollisuus todistaa väitteensä oikeaksi. Muutenhan kaikkinainen keskustelu on mahdotonta, jos jokainen itsestäänselvyys pitää erikseen perustella. Tästäkin huolimatta:
          ” Diseases such as measles, malaria, pneumonia, and diarrhea are the most common causes of death during famine.” http://www.enotes.com/public-health-encyclopedia/famine
          ”Kun ihminen kuolee nälkään, hän kuolee yleensä sydämen vajaatoimintaan. Kuolemaan liittyy usein myös hermoston toimintahäiriöitä ja keuhkopöhöä, kertoo lääkäri ja SPR:n kansainvälisen avun ohjelmien päällikkö Päivi Laurila.” HS 19.8.2011
          Oiva Turpeisen teoksessa ”Nälkä vai tauti tappoi? Kauhunvuodet 1866–1868” kerrotaan, että suomalaisten kirkonkirjojen mukaan vuosina 1866–1868 kuolleesta 150 000 ihmisestä nälkään kuoli n. 2000 ihmistä kun taas esim. tyyfus tappoi n. 60 000 ihmistä. Sivunumeroa en muista ulkoa.

          Noniin nyt sinä todistit väitteesi. Se on siis toteen näytetty positiivinen väite. Oliko se niin vaikeata? Jotta voisin todistaa sen vääräksi pitäisi minun nyt esittää aineistoa joka esittäisi toisin. Uskon kuitenkin että olet oikeassa, mikä ei poista sitä ongelmaa, että kerrot Somalian 20 vuoden aikana ilmenneiden kuolinsyiden johtuvan nälänhädästä, vaikka myönnät ettei siellä ole nälänhätää viimeisen 20 vuoden aikana ollut.

          Hetkinen, väität siis, että alkuperäisen väittämän ¬ – sen mihin koko kirjoituksesi perustuu – todistaminen ei mielestäsi liity asiaan? Kirjoitat kokonaisen blogitekstin kumotaksesi väitteen, josta ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä. Mielestäni tämä on aika melko erikoinen lähtökohta. Sanomattakin on selvää, että se myös täysin epätieteellistä.

          Bloginitekstini perustuu nälänhädän korrelaatioon väestönkehityksen ja syntyvyyden kanssa. Toisin kuin siis väität se ei perustu mielikuvaani Somalian 20 vuoden aikaisesta tilanteesta. Mielikuvan syntymisen todistaminen todelliseksi ei siis liity nälänhädän korrelaatioon syntyvyyden kanssa, niin, mitenkään.

          Jos kyse on tieteellisestä tekstistä, niin silloin käsitteet eivät ole yleisiä. Toisaalta, jos YK:n käyttämä määritelmä on validi, miten voit asettaa nykyisen – YK:n julistaman – nälänhädän olemassaolon kyseenalaiseksi? Vääristeleekö joku YK:n käyttämiä lukuja? Onko sinulla tästä todisteita? Siis jotain sellaisia todisteita, jotka ovat nähtävissä myös ilman foliohattua.

          Teksti ei ole tieteellinen vaan metodit ovat tieteellisiä. Näillä on vissi ero jonka sinunkin pitäisi tunnistaa. Itse näytät pitävän totuutena sitä, mitä YK milloinkin ilmoittaa ilman mitään kritiikkiä. Minä vaadin asialle todisteita, jotka me näemme sitten tulevaisuudessa. Arvioin YK:n luotettavuutta uudelleen siis silloin, mutta tällä hetkellä minulla ei ole syytä olettaa YK:n sanomisien olevan totta, vaikka sen määritelmät olisivatkin päteviä. Huomannet kai itse ajatusvirheesi tässä tilanteessa.

          Totta kai teoreettiseen viitekehykseen määritteleminen ja aikaisempaan tutkimukseen tutustuminen kuuluu tieteelliseen tekstiin. Lisäksi sen tekemättä jättäminen on typerää.

          Lue ylhäältä miksi ei liity.

          Tietysti lukemisella ja asioista selvän ottamisella on myös omat huonot puolensa – kuten se, että oma mustavalkoinen maailmakuva voikin saada äkkiarvaamatta harmaan sävyjä, kun selviää, että asiat eivät olekaan aivan niin yksioikoisia kuin on aiemmin luullut.

          Noooh vaikka samat sanat sitten.

          Kerrotko muuten minulle nyt sitten lopulta miksi vielä hengaat kommenttiosiollani? Olen ampunut alas jo monet aiemmissa viesteissäsi tekemäsi väitteet, joilla pyrit osoittamaan blogitekstini olleen väärässä. Kuten esimerkiksi sen että tarkastelit syntyvyyttä 10, 19 ja 20 vuoden jaksoissa, mutta nyt jaksat paasata minulle tieteellisestä kestävyydestä, kun en todista sinulle mistä olen mielikuvani saanut?

          Sivuutat samalla myöskin useita kirjoituksessani tekemiä ja kommenttiosiolla vahvistamiani pointteja, kuten Somalian väestönkasvu joka on 3-6 kertaista Suomeen verrattuna, vaikka sen maastamuutto on maailman top kympissä?

          Näyttääkin siltä, että ainut mitä sinulla on jäljellä on tarttua lillukanvarsiin, kuten juurikin siihen miten olen mielikuvani saanut, jonka todistamiseen pyydät minulta aivan naurettavaa työurakkaa suhteessa hyötyyn, elikkä siihen että voisit lopullisesti ampua alas mielikuvani, että Somaliassa olisi ollut viimeisen 20 vuoden aikana kokoajan nälänhätä? Sovitaanko suoraan vaikka niin, että se miten olen mielikuvani saanut on ollut täysin virheellisten johtopäätösten tulosta. Mitä sitten? Miten se muuttaa tekstini sisältöä ja sitä, että pyrin tekstilläni todistamaan, että mielikuvani on väärä?

          Mitä virheellistä tekstin johtopäätöksessä tällä hetkellä on, eli siinä ettei Somaliassa ole ollut nälänhätää viimeisen 20 vuoden aikana? Siis tässä samassa johtopäätöksessä, jonka olet jo itsekin vahvistanut?

          Kerrotkos?

    • Samppa

      Voitko lyhyesti kertoa, mikä CIA:n vuodelle 2011 esittämien Somalian väestöennusteiden (jotka on todennäköisesti tehty aikoja sitten ennen nälänhädän alkua) pointti oikein on? Ne, eivätkä oikeastaan mitkään muutkaan ennusteet, voi vielä sisältää tietoa siitä, mitä tämä tällä hetkellä päällä oleva nälänhätä tekee Somalian väestönkasvulle vuonna 2011. Se, mikä väestönkasvu on tänä vuonna ollut, selviää vasta myöhemmin.

      Lisäksi olisin kiinnostunut tietämään, mitä ovat ne ”Somaliankaltaiset” maat, joissa ”vastasyntyneiden kuolleisuus on 43%”. Wikipediasta löytyy joitain lukuja (YK:n ja CIA:n) maailman imeväiskuolleisuudesta, joka siis sisältää vastasyntyneiden lisäksi kaikki muutkin alle 1-vuotiaat. Siellä pohjia pitävät Afganistan ja Sierra Leone, mutta missään maassa ei nousta edes puoleen tuosta esittämästäsi luvusta.

      • Veli

        Voitko lyhyesti kertoa, mikä CIA:n vuodelle 2011 esittämien Somalian väestöennusteiden (jotka on todennäköisesti tehty aikoja sitten ennen nälänhädän alkua) pointti oikein on? Ne, eivätkä oikeastaan mitkään muutkaan ennusteet, voi vielä sisältää tietoa siitä, mitä tämä tällä hetkellä päällä oleva nälänhätä tekee Somalian väestönkasvulle vuonna 2011. Se, mikä väestönkasvu on tänä vuonna ollut, selviää vasta myöhemmin.

        Kyllä se kommenttiosiolta selviää.

        Lisäksi olisin kiinnostunut tietämään, mitä ovat ne “Somaliankaltaiset” maat, joissa “vastasyntyneiden kuolleisuus on 43%”. Wikipediasta löytyy joitain lukuja (YK:n ja CIA:n) maailman imeväiskuolleisuudesta, joka siis sisältää vastasyntyneiden lisäksi kaikki muutkin alle 1-vuotiaat. Siellä pohjia pitävät Afganistan ja Sierra Leone, mutta missään maassa ei nousta edes puoleen tuosta esittämästäsi luvusta.

        En osaa sanoa mitä maita ne ovat. WHO:n Mortality Country Fact Sheet 2006 puhuu ”regional averagesta”, eli alueellisesta keskiarvosta. Tähän kyllä löytyi linkki itse tekstistäkin, mutta pistetään se uudestaan jos se meni sinulta ohitse. Jos WHO:n tiedot eivät mielestäsi pidä paikkaansa, niin ota yhteyttä WHO:hon.

        http://www.who.int/whosis/mort/profiles/mort_emro_som_somalia.pdf

    • Samppa

      En löytänyt kommenteistasi mitään perustelua CIA:n ennusteen käytölle. Löysin kyllä samanlaista kritiikkiä kuin se, mitä itse esitin ja jopa itse näytit löytäneen jonkun toisen ennusteen, joka osoitti tälle vuodelle väestön vähenemistä. Mutta jopa tämän jälkeen kirjoitat:”Somaliassa on siis sisällissota, nälänhätä ja se lähettää pakolaisia satoja tuhansia vuodessa, mutta sen väestö kasvaa tasaisesti. Mitä tähän nyt sitten sanois.” Eli löysit ennusteen tälle vuodelle ja sen mukaan todennäköisesti juuri nälänhädän vuoksi väestö tulee vähenemään, mutta silti selität, että sen väestö kasvaa tasaisesti. En ymmärrä.

      Ja nyt ymmärrän, mitä tarkoitat vastasyntyneiden kuolleisuudella. Se on siis kuolinsyy, ei tuon ikäryhmän kuolleisuus. En tosin ymmärrä, mitä sen pitäisi osoittaa nälänhädästä mitään. Itse ainakin voisin ajatella, että nälänhätä juuri lisää lasten kuolleisuudessa muita kuin vastasyntyneiden kuolleisuutta, joka ei ole niinkään kiinni ravintotilanteesta kuin terveydenhuollon hyvyydestä yms. Ne yliedustetut ripulitauti- ja tuhkarokkokuolemat taas viittaavat juuri siihen, että nälän heikentämä lapsi on alttiimpi kuolemaan tällaisiin hyvin ravitulle lapselle yleensä ei-hengenvaarallisiin tauteihin. Etenkin ripuli on sellainen, että hyvä ravitsemustila auttaa selviämään siitä, että pariin päivään ei suolesta imeydy elimistöön juuri mitään.

      Luin myös muita kommenttejasi. Kirjoitat:”Meikäläisen mielestä on harhaanjohtavaa puhua nälänhädästä jos se ei todellisesti sitä ole. Nuo Suomen nälänhädät olivat sitä, Somalian nälänhätä ei.” ja sitten vähän myöhemmin:”En myöskää ole väittänyt, etteikö Somaliassa olisi nälänhätää.” Onko sinusta Somaliassa nälänhätä vai ei?

      Puhut läpi kommenttiosuuden siitä, että Somalian nälänhädästä on puhuttu 20 vuotta, muttet silti osoita yhtään lähdettä, jossa oikeasti näin sanottaisiin. Itse sanoisin, että Somalian sisällissodasta on tosiaan puhuttu 20 vuotta, mutta nälänhädästä en muista kyllä yhtään mainintaa sen jälkeen, kun siellä joskus 1990-luvun alussa sellainen oli ja USA:n armeijakin meni turvaamaan avustuskuljetuksia ja joutui sitten jopa sodan osapuoleksi. Muita nälänhätiä Afrikasta kyllä muistan mediassa olleen (ainakin Darfur ja Niger), mutta mistä ihmeestä tämän Somalian nälänhädän olet ottanut?

    • jj

      Oletko kenties väestöntutkija koulutukseltasi vai mihin pätevyytesi vetää tilastoista todenmukaisia johtopäätöksiä perustuu?

    Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s