Jääkiekkoa ja humalahakuista juomista

Tässä on nyt muutamaan otteeseen uutisoitu siitä, kuinka Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen haluaa laittaa kaljahanat kiinni lätkämatseissa tai olutta halutaan lähteä laimentamaan. Kokkosen huolenaiheena on se, kun Suomi voitti lätkän maailmanmestaruuden ja ajatelkaapa tätä, ihmiset joivat silloin alkoholia! Ilmeisesti myöskin alkoholi aiheuttaa Kokkosen mielestä liikaa kustannuksia yhteiskunnallemme. Oluen ja siiderin laimentamista taas ehdottaa peruspalveluministerimme Maria Guzenina-Richardson(SDP). Hän on ennen kaikkea huolissaan lasten ja nuorten juomavalinnoista. Noh tehdäänpä nyt sitten lyhyt katsaus nuorison alkoholinkäyttöön Suomessa.

Peruspalveluministerimme tietää kertoa, että nuorten alkoholinkulutuksesta yli puolet on olutta ja siideriä. Ilmeisesti siis hän on katsellut samanlaisia tilastoraportteja, kuin meikäläinen katsoo juuri nyt tätä kirjoittaessani. Näistä selviää esimerkiksi se, että juurikin oluen ja siiderin juomisen suosio on laskenut reilusti sekä tytöillä ja pojilla. Vuonna 1999 poikien suosikkijuomista 51% oli olutta ja 42% siideriä. Vuonna 2007 poikien vastaavat luvut olivat taas 43% ja 22%. Tyttöjen vastaavat luvut samalta aikajaksolta ovat olut 34% -> 33% ja siideri 59% -> 38%. Väkevien alkoholijuomien osalta luvut ovat pojilla 44% -> 29% ja tytöillä 41% -> 32%.

Minusta on melkosen hyvä asia, että tytöillä siideri ja pojilla olut ovat ohittaneet väkevien juomien suosion reilusti. Myös viinin suosio on laskenut huimasti näihin kahteen selkeään suosikkijuomaan verrattuna molemmilla ryhmillä. Kyseinen taulukko kertoo meille myöskin sen, että kaikkien alkoholijuomien suosio on laskenut jonkin verran. Ainoana poikkeuksena salakuljetettu väkevä viina, jonka suosio on tyttöjen kohdalla noussut kahdesta prosentista neljään prosenttiin. Pistää ainakin meikäläisen miettimään miten kävisi väkevien suosion verrattuna siideriin ja olueen, jos näitä kahta ruvettaisiin laimentamaan. Tämän asian miettimiseen myös arvon ministerin kannattaisi viettää useampi täyspitkä työpäivä.

Nuorten raittius näyttää olevan kasvussa pienen 90-luvun notkahduksen jälkeen. Oikeastaan 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaiden poikien ja tyttöjen kohdalla raittius on pysynyt viimeisen 30 vuoden aikana lähes samoissa lukemissa viime vuosien kasvuun saakka. Suurinta vaihtelua on esiintynyt 16-vuotiaiden raittiudessa. Vertaillaan vaikka kolmea ajankohtaa keskenään. 16-vuotiasta pojista vuonna 1977 noin 47% oli raittiita. Vuonna 1999 taas noin 36% ja vuonna 2007 noin 65%. Tyttöjen vastaavat lukemat olivat vuonna 1977 noin 44%, vuonna 1999 noin 31% ja vuonna 2007 noin 55%. Voidaankin siis sanoa, että tuo 90-luvun aikana tapahtunut notkahdus on taittunut ja lähtenyt nousuun ja jokaisessa ikäluokassa on tällä hetkellä enemmän raittiita nuoria, kuin koko muuna 30 vuotisena tarkastelujaksona.

Sama ilmiö näkyy käänteisenä alkoholin käytössä. Pojilla vain 18-vuotiaiden alkoholin käyttö on 90-luvun hypyn jälkeen nyt yleisempää kuin vuonna 1977. Tytöillä käyttö on taas kasvanut vuodesta 1977 sekä 18- että 16-vuotiaiden ryhmissä vuoteen 2007 verrattuna. Kuitenkin muuten tyttöjen alkoholin käyttö on laskenut tuon 90-luvulla nähtävän hypyn jälkeen. Kokonaisuudessa siis tälläkin saralla ollaan menossa varsin hyvään suuntaan. Puolestaan humalahakuinen juominen on taas kasvanut. Näyttäisi siltä, että nykyinen taso on saavutettu jo vuosien 1985, 1987, 1989 ja 1991 aikana. Vuonna 1995 nuorison humalahakuisessa juomisessa on tapahtunut selkeä kymmenisen prosentin notkahdus, mutta määrät ovat palanneet nykyisiksi muutaman vuoden aikana. Onkin peräti mielenkiintoista spekuloida onko vuonna 1995 voitetulla ensimmäisellä jääkiekon maailmanmestaruudella ollut tekemistä tämän asian kanssa.

Koko väestön käsittävissä tilastoissa alkoholin käyttö on kasvanut vuoden 1968 lukuihin verrattuna roimasti, mutta vuoden 1976 ja 1984 lukuihin verrattuna taas sitten kasvu on ollut muutaman prosenttiyksikön luokkaa, joskin naisilla selvästi suuremmissa määrin. Käytetään taas kolmea tarkasteluvuotta. Vähintään kerran viikossa alkoholia käytti koko ikäryhmän miehistä vuonna 1976 noin 51%, vuonna 1992 noin 59% ja vuonna 2000 noin 56%. Naisten vastaavat luvut ovat vuonna 1976 noin 24%, vuonna 1992 noin 35% ja vuonna 2000 noin 35%. Todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa miehistä oli vuonna 1984 noin 26%, vuonna 1992 noin 27% ja vuonna 2000 noin 29%. Naisten vastaavat luvut ovat vuonna 1984 noin 4%, vuonna 1992 noin 8% ja vuonna 2000 noin 8%.

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina 1965–2008 on kasvanut tasaisesti sitten vuoden 1974 jolloin se oli noin 8,5 sataprosenttista alkoholilitraa asukasta kohden ja vuonna 2008 noin 11,5% sataprosenttista alkoholilitraa. Suurin kasvu on tapahtunut ehdottomasti vuosien 1965 ja 1974 välillä, jolloin kulutus pomppasi noin kolmesta litrasta tuonne edellä mainittuun noin 8,5 litraan.

Euroopan muihin maihin verrattuna Suomen nuoriso ei ole mikään kummajainen alkoholinkäytöllään. 15–16-vuotiaista koululaisista 15% ei ollut käyttänyt alkoholia koskaan ja 23% ei ollut käyttänyt alkoholia kuluneen vuoden aikana. Suomea enemmän raittiita nuoria oli vain Portugalissa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Kaikkien näiden maiden vähittäismyynnin ja anniskelun ikärajat poikkeavat toisistaan, esimerkiksi Islannissa vähittäismyynti ja anniskeluraja kaikille juomille on 20 vuotta, mutta Portugalissa kaikkia alkoholijuomia taas vähittäismyydään ja anniskellaan jo 16 vuotta täyttäneille. Suomen anniskelurajat ovat yhteneväisiä muiden Euroopan maiden kanssa, mutta sen vähittäismyyntirajat ovat hieman tiukemmat juurikin 20 vuoden ikärajalla väkevien myynnissä.

15–16-vuotiaista koululaisista taas 19% kertoi olleensa humalassa ennen 14 ikävuottaan. Tämä oli selkeästi Euroopan kärkipäästä, vain Viro, Tanska, Englanti, Latvia ja Slovakia ylsivät Suomea suurempiin lukemiin. Kuitenkin väkeviä juoneiden osuus kyseisestä ryhmästä oli neljänneksi alhaisin koko Euroopasta, viiniä juoneiden osuus viidenneksi alhaisin, limuviinaa juoneiden osuus kuudenneksi alhaisin ja olutta juoneiden osuus neljänneksi alhaisin. Alkoholia viimeisten 30 päivän aikana käyttäneiden 15-16-vuotiaiden osuudet muihin Euroopan maihin verrattuina olivat kolmanneksi alhaisimmat, mutta humalassa viimeisten 30 päivän aikana olleiden osuudet taas neljänneksi suurimmat.

Kokonaisuudessaan alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 670–900 miljoonan euron kustannukset, joista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osuus on lähes puolet. Alkoholista saatavat verotulot ovat olleet noin miljardin euron luokkaa sitten vuoden 2003 tuontirajoitusten poiston ja veron laskun. Alkoholi siis tuottanee valtion kassaan muutaman sata miljoonaa euroa vuodessa.

Näyttäisi siltä, että nuorison alkoholinkulutus ja -käyttö Suomessa on varsin maltillista muihin Euroopan maihin verrattuna, joskin hieman enemmän humalahakuisempaa. Hyviä puolia myöskin ovat nimen omaan se, että nuoriso juo juurikin olutta ja siideriä, eikä esimerkiksi väkeviä niin kuin vielä aikaisempina vuosikymmeninä. Lisäksi nuorisoraittius on kasvussa, mikä tarkoittaa suoraan alkoholin kokonaiskäytön vähentymistä tulevinakin vuosina, toivottavasti.

Ainoat asiat mitkä tämän kehityksen voisivat estää ovat esimerkiksi oluen ja siiderin laimentaminen, jolloin nuoret, niin kuin kaikki muutkin ikäryhmät siirtyisivät väkevimpiin juomiin. Tämän lisäksi selkeästi 90-luvun lama vaikutti alkoholinkäyttöön sitä lisäten. Toivoisinkin nykyiseltä hallitukselta Suomen kannalta oikeasti vastuullista talouspolitiikkaa tämänkin asian takia.

Tietoja Veli

Suomalaisten etua, sananvapautta ja suoraa demokratiaa ajava nuori poliitikko Hämeen vaalipiiristä. Näytä kaikki artikkelit kirjoittajalta Veli

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s