Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2011

Kasvissyöjä, pois lautaseltani

Huh huh, kun saa taas jotkut asiat meikäläisenkin mielen symbolisesti mutrulle. Yksi tämmöinen on ruokaan liittyvät ”kiistat”. Kerrotaanpa nyt ensin, että minä syön melkein, tai oikeastaan ihan mitä vain(rajatkaamme tässä vaiheessa kirjoitus tosiaankin käsittelemään ruoka-aineita), kunhan se maistuu hyvälle. Minulle ei ole pätkääkään väliä, ajatteleeko joku minun olevan neitimäinen, kun lapan lautaselleni salaattia, tai joku toinen minun olevan barbaari, kun syön medium ++ pihviä ravintolassa.

Yhtäläisellä mielenkiinnolla suhtaudun myöskin siihen, mitä sinä sille omalle lautasellesi mätät. Mutta siinä vaiheessa lähenemme vääjäämättömästi konfliktia, kun joku toinen ihminen tulee jonkun toisen ihmisen lautaselle ja kertoo, mitä tämän pitäisi hänen mielestänsä sille laittaa ja mitä sille ei ehdottomasti pidä laittaa.

Ne perkeleen kasvissyöjät

Rajaan itse kasvissyöjät karkeasti kolmeen eri ryhmään. Ne, jotka noudattavat kasvisruokavaliota sen takia, koska heille tulee lihan syönnistä mielipahaa, eli ns. tunneperusteiset kasvissyöjät. Ne, jotka noudattavat kasvisruokavaliota, koska se sopii heidän vatsallensa, eli ns. asiaperusteiset kasvissyöjät. Ja viimeiseksi ne, jotka noudattavat kasvisruokavaliota koska se on trendikästä ja he haluavat olla trendikkäästi hyviä ihmisiä, eli ns. ideologiset kasvissyöjät.

Mikään yllä luettelemistani kasvissyöntiperusteista ei sinänsä ole mitenkään toista parempi. Ihmiset tekevät samoja asioita, eri syistä. Eri syyt voivat olla täysin yhtä perusteltuja ihmiselle itselleen, riippumatta siitä ovatko perusteet tunne-, asia- vai ideologisin argumentein saavutettuja. Tämmöisissä henkilökohtaisissa asioissa perusteiden pätevyys on täysin samantekevää, koska henkilökohtaiset asiat ovat, no, henkilökohtaisia! Tee mitä teet, sinun asiasi se on.

Mutta sitten..

Mutta sitten se kasvissyöjä rupesi määräämään mitä minun pitää syödä ja mitä minä en saa syödä. Ei riittänyt, että sille kasvissyöjälle tuli mielipahaa, kun se itse söi sitä lihaa. Sille piti myöskin tulla mielipahaa, kun minä söin sitä lihaa. Ja siinä kohdassa se teki pahan virheen. Se ylensi itse itsensä minun yläpuolelleni ja oli tietävinään paremmin, mitä minun pitäisi suuhuni laittaa. Se teki omasta henkilökohtaisesta asiastaan myöskin minun asiani. Ja sitten multa meni hermot.

Stereotyyppinen kasvissyöjä ja huonoa analogiaa

Minusta on tosi jännää(ei voisi kiinnostaa vähempää) ja kivaa(ei ole), että sinä olet tunnustuksellinen kasvissyöjä ja haluat levittää sitä ihanaa ilosanomaasi myös muillekin ihmisille. Koet mielipahaa siitä, kun joku muu syö jotain mitä sinä et suuhusi tunkisi. Samalla kuitenkin olet olevinasi niin ihanan suvaitsevainen ihminen, erilaisuus on rikkaus, voimavara. Ne jotka eivät tykkää homoista on homofoobikoita!

Sinun päähänpistojasi pitää kyllä suvaita ja katsot pahalla, jos joku ei halua katsoa telkkarista Sillä Silmällä-ohjelmaa, koska siinä on niitä homoja. Sinä sanot, että se mitä ihmiset tekevät makkarissaan ei kuulu yhtään kenellekään muulle. Mutta jumalauta sitten kun minun lautasellani on verta tirisevä pihvi, niin se on juurikin se asia mikä kuuluu juurikin sinulle!

Minä vielä jotenkin kestän sen, että sinä teet niistä omista lapsistasikin samanlaisia kasvissyöjiä, kuin itsestäsi. Onhan sinulla niiden huoltajana siihen oikeus, samoin kuin voit opettaa niille omat uskonnolliset rituaalisikin. Tosin jos olet ateisti ja perustelet lapsesi laittamisen elämänkatsomustunneille ja Prometheus-leirille sillä, että annetaan niiden hei itse vapaasti valita, niin kyllä minä sitten vähän ihmettelen sitä epäjohdonmukaisuutta mikä syntyy, kun sinä opetat niille kuitenkin sitten ne muut ideologiasi, kuten sen kasvissyönnin.

Mutta eihän se omien lastenkaan kasvattaminen riitä. Kasvissyöjän pitää päästä päättämään myöskin siitä, mitä muiden vanhempien lapsille syötetään. Kotiovelle ne eivät voi tulla, joten sitten ne vaativat kaiken maailman kasvisruokapäiviä kouluihin. Pelkkä kasvisruokavaihtoehto ei ole tarpeeksi, vaan kaikki lihatuotteet pitää yhtenä päivänä viikossa kieltää kouluissa täysin!

Pervoa!

Tiedättekö mitä. Loppujen lopuksi kasvissyönti, kuten lihansyönti tai ihan mikä tahansa muukin ruokailutottumus kuten vaikkapa karppaus, on.. noh.. miten sen nätisti sanoisi.. perversio, eli mieltymys. Täysin samoin, kuin ihmisillä on seksuaalisia mieltymyksiä, niin heillä on mieltymyksiä ihan kaikkeen muuhunkin. Pukeutumistyyliin, musiikkimakuun, karkkimakuun ja hei juuri siihen, ruokatottumuksiin!

Minun mielestäni ihmiset saavat omalla kehollaan tehdä aivan mitä haluavat. Ne on niitä yksityisasioita, mitkä eivät kuulu kenellekään muulle. Jotenkin kuitenkin vaan sitten ihmiset ajattelevat, että tuo ei saa tehä sitä ja sitä sen ja sen kanssa makkarissa, eikä tuo toinen sitten saa pistää sitä ja sitä lautaselleen. Kun kyseessä on makkaripuuha, niin sen rajoittamista esittävä ihminen saa juurikin sen kritiikin minkä ansaitseekin, mutta kun kyseessä on se soppalautanen, niin jotenkin se yhtäkkiä onkin tosi siistiä rajoittaa sitä mitä siihen soppaan laitetaan.

Tehdäänkö sopimus?

Sovitaanko hyvä kasvissyöjä, että vedä sinä sitä porkkanaa juuri niin paljon kuin haluat ja minä vedän kinkkua juurikin niin paljon, kuin itse haluan. Pysytään molemmat pois toistemme lautasilta, eikä loukkaannuta siitä, kun joku toinen ihminen tekeekin eri tavalla, kuin sinä itse tekisit. Minä tykkään lihasta, koska se maistuu hyvälle. En syö sitä sen takia, että nauttisin tuotantoeläinten huonosta kohtelusta ja kärsimyksestä. Olen juurikin yhtä vakavissani puhuessani eläinten hyvinvoinnista, kuin sinäkin.


Jalkaväkimiinoista luopuminen on täysin järjetöntä

Eduskunta se sitten päätti ratifioida Ottawan sopimuksen ja luopua jalkaväkimiinoista. Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka suurella typeryydellä ja vähällä järjellä tämä päätös tehtiin.

Huomioidaanpa nyt ensinnäkin muutama seikka. Hallitusohjelman mukaisesti puolustusbudjettia leikataan ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, vaan summa kasvaa toisen mokoman lisää vuoden 2009 selonteon pohjalta tehtyjen säästölinjausten takia.

Lisäksi puolustusvoimien uudistus maksaa arviolta sata miljoonaa euroa, joten Kasarmintorilla puhutaan 500 miljoonan euron säästöistä. Summa on aivan huikea, koko puolustusbudjetti vuonna 2011 oli 2,853 miljardia euroa.

Jo yksinään tämänkaltainen puolustusbudjetin leikkaaminen tulee aivan tosiasiallisesti heikentämään Suomen puolustuskykyä huomattavasti. Jos joku sanoo toisin, voitte nauraa hänelle päin naamaa ja haukkua hulluksi, minun luvallani.

Venäjä taasen aikoo kasvattaa puolustusbudjettiaan 500 miljardilla eurolla vuosina 2011–2020. Se myöskin sijoittaa erikoisjoukkoja, helikoptereita ja maahanlaskujoukkojaan Suomen rajan tuntumaan. Venäjä on täysin todellinen uhka Suomelle. Sen sotastrategia perustuu hyökkäykseen, valloittamiseen. Suomen maa-alueiden haltuunotto kuuluu siis Venäjän sotastrategiaan.

Suomella on 1313 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Puolustusstrategiamme on aina pohjautunut siihen, että koko tätä rajaa ja koko Suomen maa-aluetta täytyy pystyä puolustamaan. Ja näinhän sen pitääkin olla. Kuka päättää tulevaisuudessa siitä kenen synnyin- ja asuinkunta luovutetaan viholliselle ilman taistelun taistelua?

Jalkaväkimiina on aivan ylivertainen puolustusase koko Suomen puolustamisen kannalta. Jo sen pelkän olemassaolon tiedostaminen jäytää hyökkääjän jalkaväen moraalia. Jalkaväkimiinat ovat rakenteeltaan yksinkertaisia, varmatoimisia ja edullisia valmistaa ja varastoida pitkiksi ajoiksi.

Siksi puolustuksellisesti suuntautuneet, vähäisellä rahoituksella toimivat, yleensä suurta aluetta puolustavat asevelvollisuusarmeijat, kuten Suomi, ovat käyttäneet niitä kaikkialla maailmassa. Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee aivan varmasti heikentämään puolustuskykyämme merkittävästi.

Millä perusteilla jalkaväkimiinoista sitten luovutaan? Kuulemma Afrikan hiekka-aavikoilla siviilit ja elukat astuvat niihin. En tiedä miten tämä liittyy Suomeen, koska Suomi ei kylvä jalkaväkimiinojaan Afrikan hiekka-aavikoille. Paikalliset sotaloordit kylvävät niitä sinne. Tämä peruste on yhtä pätevä kuin jos sinun asuinkuntasi päättäjät kieltäisivät uimisen kunnan järvissä, koska Turun Aurajokeen hukkuu ihmisiä.

Jalkaväkimiina on kuulemma kauhea ja moraaliton ase. Jalkaväkimiina on puolustusase, mikä siis on kohdistettu maahamme tunkeutuvaa hyökkääjää vastaan. Mielestäni maahan hyökkääminen on hyvin paljon kauheampaa ja moraalittomampaa, kuin siltä puolustautuminen. En näe myöskään mitään merkitystä sillä kuoleeko hyökkääjä miinaan, vai rynnäkkökiväärin luotiin.

Kuulemma Suomi näyttää myöskin mallia edellämainituille sotaloordeille, että näin näistä luovutaan, luopukaa tekin. Jotenkin minusta tuntuu, ettei Afrikan hiekka-aavikoiden sotaloordit välitä pätkän vertaa jostakin tuhansien kilometrien päässä olevan valtion tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. He todennäköisesti tuntevat meidät ennemminkin avokätisestä sosiaaliturvasta, kuin Ottawan sopimuksen ratifioinnista.

Yksikään siviili ei ole koskaan haavoittunut, kuollut, saati siis astunut suomalaiseen jalkaväkimiinaan. Suomalaisista miinoitteista tehdään tarkat piirustukset, joidenka perusteella ne voidaan kerätä maastosta jälkikäteen pois. Suomi siis käyttää jalkaväkimiinojaan erittäin vastuullisella tavalla. Miksei tälläisen mallin näyttäminen kelpaa?

Jalkaväkimiinat aiotaan kuulemma korvata jollain vähemmän moraalittomalla ja kauheammalla aseella. Oletteko muuten kuulleet mikä tämä ase tulee olemaan? No en ole minäkään kuullut ja vähän epäilyttää, että tuleeko sellaista olemaankaan. Ja vähän perse edellä puuhun meiningillähän tässä muutenkin mennään.

Yleensä korvaava asia on ollut jo olemassa, kun edellisestä on luovuttu. Eipä siitäkään mitään olisi tullut, jos aikoinaan analogisista tv-lähetyksistä oltaisiin luovuttu tuosta vaan ja sitten myöhemmin vasta keksitty digitaaliset lähetykset.

Jotenkin se vaan tuntuu siltä, että jalkaväkimiinoista luopuminen tehtiin vain yhden syyn takia. Kansanedustajamme voivat nyt olla hyviä ihmisiä ja moraalisäteillä hienoissa cocktailpöydissä. Enkä pidä tätä edes minään huonona arviona siitä todellisesta syystä. Toisaalta kyseessä voi myöskin olla se silkka typeryys, naivius, idiotismi.

Oli syy mikä tahansa, niin täysin järjetön se oli, mutta näin sitä ihan noin vain heikennettiin tahallisesti Suomen puolustuskykyä täysin heppoisin ja järjettömin perustein.