Avainsana-arkisto: asuinalue

Enemmän kuntia, kiitos

Ensimmäisenä pahoittelen etten ole ehtinyt kirjoitella, saati juuri vastailla kommenttiosioiden kommentteihin. Aloitin opiskelun Tampereella ja tällä hetkellä päivärutiineihini kuuluu 80 minuuttia junamatkustusta, 20 minuuttia bussilla matkustusta ja noin tunnin verran odottelua asemalla. Lisäksi tietenkin itse koulutus. Tämä on vienyt oman veronsa saatavillani olevasta ajasta, sekä vireydestäni, mutta kaippa tämä pikkuhiljaa tästä. Sitten itse asiaan.

Eduskunnassa käydään kiivasta keskustelua siitä, onko kuntauudistus hyvä vai huono asia. Ehtipä Katainen jo kertoakin, että uudistus tullaan tekemään, ihan sama mitä kukakin sanoo. Lähes jokainen edustaja näyttäisi argumentoivan joko sen puolesta, tai vastaan pelkästään kuntatalouden tai palvelujen turvaamisen perusteella. Lähes vuoron perään jokainen siis unohtaa sen päällimmäisen seikan miksi Suomessa oli itsenäistymisen ensiaskeleilla 532 kuntaa. Siksi, koska Suomessa oli 532 selkeästi toisistaan erotettavissa olevaa aluetta.

Toki Suomi ei ole alueellisesti se sama, mitä se oli sata vuotta sitten. Taajamat ovat laajentuneet, kylät ovat yhdistyneet ja uusia asuinalueita on rakennettu roppakaupalla. Joskus kuntaliitokset ovat siis olleet ihan paikallaan ja toisinaan taas sitten kuntien hajoaminen pienemmiksi on ollut tarpeellista. Miksi tämä Suomen jakautuminen erinäisiin toisistaan erotettavissa oleviin alueisiin on sitten niin tärkeä huomio? Kansanvallan takia.

Jokaisella asuinalueella asuu oma väestönsä. Jokaisen asuinalueen väestön on pystyttävä vaikuttamaan oman asuinalueensa kehitykseen. Suomessa tämä on hoidettu kuntajärjestelmällä. Mitä pienempi kunta, sitä paremmat mahdollisuudet sen asukkailla on vaikuttaa kunnallisvaaleissa valittavien valtuutettujen kautta. Tämä järjestelmä on erityisen tärkeä kansanvallan jonkinasteisen toteutumisen kannalta. Suurissa kunnissa oman asuinalueen kehitykseen vaikuttaminen on hyvin vaikeata, joskus jopa mahdotonta.

Otetaanpa vaikkapa esimerkkeinä Lammi ja Hämeenlinna. Lammi on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia. Ennen kunnan lakkauttamista kunnassa oli 5 530 asukasta ja siis tietenkin oma kunnanvaltuustonsa, joka teki päätökset alueen kehityksestä. Hämeenlinnassa taasen oli ennen liitosta 66 131 asukasta. Mitä luulette, että kävi entisen Lammin alueen asukkaiden mahdollisuudelle päättää oman asuinalueensa kehityksestä yhdistymisen jälkeen?

No eihän siinä hyvin käynyt, eikä tulevaisuuskaan näytä ruusuiselta. Käytännössä entinen Lammin alueen kehitys on nyt täysin entisen Hämeenlinnan alueen asukkaiden kätösissä. Ja yhtä vähän niillä Hämeenlinnan joillakin asuinalueiden asukkaillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen oman asuinalueensa kehitykseen. Suurissa kunnissa kansanvalta luisuu kunnan- tai kaupunginvaltuuston jäsenten käsiin ja sieltä hallitukselle. Loppujen lopuksi suuren alueen kehityksestä päättääkin kunnan- tai kaupunginjohtaja.

Suuri asukasmäärä vesittää myöskin kokonaan kuntalain suoman kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen ajatuksen. Spekuloidaanpa vaikka, että Hämeenlinnan kaupunki päättääkin perustaa entiselle Lammin alueelle kaatopaikan. Siinä missä ideaa vastustavaa kansanäänestysaloitetta varten entisessä Lammissa riitti kolmisen sataa nimeä, niin Hämeenlinnan suurkunnan osana nimiä pitääkin kerätä kolmisen tuhatta. Käytännössä nimi tarvitaan siis jokaiselta äänioikeutetulta lammilaiselta. Noh jatketaan spekulaatiota. Hämeenlinnan kaupunki toteuttaa äänestyksen. Lammin 3 000 ääntä saa vastaansa Hämeenlinnan 40 000 ääntä. Miten luulette äänestyksessä käyvän?

Kaiken kaikkiaan kuntauudistus siis tietää todella huonoja aikoja kansanvallalle, eivätkä meidän kansanedustajamme edes välitä. Heitä kiinnostaa kuntaliitoksista saadut säästöt ja vielä siinä määrin, että kansanvaltaa ollaan laimentamassa pakolla. Asia pitäisi ratkaista aivan toisella tavalla, kuten esimerkiksi talous ja palveluliitoilla. Näin kuntien asukkaat säilyttävät itsemääräämisoikeutensa ja kuntakenttää voidaan huoletta pirstaloida juurikin niin paljon, mikä on tarpeellista, jotta kansanvalta toteutuisi tasavertaisesti kaikkialla.


Samaan aikaan muualla Japanissa

Tsunamin jälkituhojen uutisoinnissa suomalainen media näyttäisi keskittyvän lähes pelkästään Fukushiman turmaydinvoimalan tapahtumien paisutteluun. Syynä on varmaankin pitkälti se, että ammattitaidottomat toimittajat eivät ymmärrä uutisoimastaan asiasta yhtään mitään ja osaksi myös toimittajien poliittiset mielipiteet. Suomalaista mediaa ei siis kannata tämän tapauksen kohdalla seurata. Tässä Japanin atomiteollisuuden sivusto, ja tässä sen uusin raportti, joka antaa selkeän kuvan siitä mikä tilanne on. Tällä hetkellä kriittisin on tuo nelosreaktori, jonka käytetyn ydinpolttoaineen säilytysaltaan veden taso on laskenut ja käytetyt polttoainesauvat ovat tulleet esiin, mistä ilmeisesti tuo suuri säteily alueella johtuu. Sinne yritetään nyt saada sitä vettä ja nopeasti.

Mutta se siitä ydinturmasta. Samaan aikaan on kuitenkin tapahtunut kaikkea muuta, mistä mediat eivät ole paljoa kertoneet. Kirishiman Shinmoedake tulivuori purkautui maanjäristyksen jälkeen. Maanjäristystä ei toki voida suoraan yhdistää tuohon purkaukseen, koska Shinmoedake heräsi pitkän 52 vuoden unensa jälkeen purkautuen tämän vuoden tammikuussa. Tämän jälkeen se on purkautunut kaksi kertaa ja kolmannen suurimman paukkunsa se näytti järistyksen jälkeen. Sadat ihmiset jättivät kotinsa, räjähdyksen takia ikkunoita on rikkoutunut jopa 10 kilometrin päässä vuoresta ja purkaus sylki tuhkaa ja kiveä 4 kilometrin korkeuteen. Shinmoedake on muuten se sama tulivuori, mikä esiintyy James Bond -elokuvassa Elät vain kahdesti.

Lounaisessa Fukushimassa maanjäristys on murtanut padon, jonka vapauttamat vesimassat ovat aiheuttaneet valtavaa tuhoa alueelle pyyhkien taloja pois tieltään. Chipan kaupungin Ichiharan kaupunginosassa öljynjalostamolla syttyi massiivinen tulipalo, joka sylki myrkkyä ja tuhkaa lähiympäristöönsä. Chiban kaupunki sijaitsee aika lähellä Tokiota. Chiban Chuon kaupunginosassa kemiantehdas syttyi palamaan asutuksen lähellä. Miyagin prefektuurissa Shiogaman kaupungissa on kuultu useita räjähdyksiä ja tulipaloja on syttynyt öljyn- ja kaasunjalostamoilla. Nämäkin asutuksen lähellä. Olisi kiva saada näistä kaikista vähän päivitystä, esimerkiksi että onko palot saatu jo sammutettua ja mikä on niistä koituva haitta ympäristölle?

Viimeisempänä muttei todellakaan vähäisempänä, on tietenkin nuo kokonaisten asuinalueiden tulipalot, mistä en ole oikeastaan paljoa tietoa Suomen mediasta löytänyt ja tietenkin kaikki muu tuon tsunamin aiheuttama tuho. Tässä on hyvä kuvablogi, joka antaa kuvan siitä minkälainen täystuho tuolla on syntynyt ja sieltä löytyy myös hyvää grafiikkaa tuon tsunamin massiivisuudesta. Linkissä on myös useita kuvia noista asutusalueiden tulipaloista ja heitetään sekaan vielä tämmöinen pikkuinen autopalo. Kannattaa vilkaista nuo kuvat läpi niin osaa vähän suhteuttaa tämän kaiken tuohon ydinturmaan.