Avainsana-arkisto: Euroopan Unioni

Kun demokratia kuoli

En tiedä tarkalleen ottaen milloin ja miten se tapahtui, koska olen seurannut maamme poliittista kulttuuria vasta muutaman vuoden ajan. Jotkut sanoivat, että se kuoli jo 70-luvulla, joidenkin mielestä se tapahtui vuonna 1994 kun Suomi päätti liittyä Euroopan Unioniin. Se mikä on varmaa on, että se on kuollut tai ainakaan mitään elonmerkkejä se ei enää näytä. Viimeisimmät vaalit vahvistavat havainnon ja todennäköisesti tänä vaalikautena hyväksyttävä perustuslain uudistus on viimeinen naula sen arkkuun. Kun Suomesta tulee EU-osavaltio, niin ei meillä ole enää mitään valtaa päättää omista asioistamme.

Suomessa ei ole demokratiaa. Demokratia tarkoittaa kansan valtaa. Edustuksellisessa demokratiassa tämä tarkoittaa sitä, että kansa valitsee edustajansa ja edustajat toimisivat kansan antaman mandaatin voimalla maansa hyväksi vaalilupaustensa mukaisesti. Näin teoriassa. Suomessa edustuksellinen demokratia toimii siihen asti, kun äänet on laskettu. Tämän jälkeen edustajien mielipiteillä ja kannoilla ei ole merkitystä, vaikka kansa on nimen omaan valinnut edustajansa näiden takia. Tällöin vallan ottaa puolueiden puheenjohtajat ja varsinkin pääministerin puolueen johto.

Eivät äänestäjät äänestä ehdokkaita sen takia, että he toimisivat vaalilupaustensa vastaisesti. Takin kääntäminen ei ole mitään vastuun ottamista, vaan se on valehtelua, petosta. Jos jokaisen edustajan selkäranka vääntyy aina oman puolueen tai suurimman puolueen johdon vaatimuksiin, niin yhtä lailla voisimme valita edustajamme täysin arvalla. Esimerkiksi edustajistamme 135 vastasi vaalikoneisiin, että Suomen ei kuulu jatkossa tukea ahdinkoon joutuneita EU-maita, mutta Portugalin äänestyksen tulos oli lähes tarkalleen päinvastainen: jaa-ääniä kertyi 137.

Nyt hyvin moni onkin totaalisen pettynyt demokratiamme toimintaan tai toimimattomuuteen. Suomalainen demokratia näyttäisi olevan teatteria ja eduskuntatalo on sen päänäyttämö. Neljä vuotta jaksoimme odottaa, että pääsisimme vaikuttamaan maamme suuntaan, mutta mitään ratkaisevaa ei tapahtunutkaan. Sama vanha politiikka jatkaa nyt siis kulkuaan, jaksaako kansa odottaa taas neljää vuotta? Neljään vuoteen meillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään. Neljän vuoden ajan valta ei ole kansalla, vaan suurimman puolueen johdolla. Neljän vuoden päästä meillä on taas muutama viikko, ehkä kuukausi aikaa leikkiä että me voimme vaikuttaa. Savua ja peilejä.

Miten kansa voi vaikuttaa maamme asioihin seuraavan neljän vuoden aikana? Ei mitenkään. Miten kansa voi saada ääntänsä kuuluviin seuraavan neljän vuoden aikana? Ei mitenkään. Miten kansa voi vaikuttaa seuraavissa vaaleissa? Ei mitenkään. Vaalilupaukset eivät sido mihinkään, takkinsa voi kääntää samana päivänä, kun äänestyspaikkojen ovet sulkeutuvat, eikä kukaan voi tehdä tälle mitään, eikä seuraamuksia ole. Ainakaan siis seuraavaan neljään vuoteen. Neljä vuotta on pitkä aika äänestäjän kuluttajan suojan toteutumiseen. Aivan liian pitkä aika ja lopulta mitään todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei edes ole. Kuka kehtaa kutsua tätä demokratiaksi?


Tätä et tiennyt kerjäläisten mukana tulevasta rikollisuudesta

Vuoden 2007 aikana suurimpien kaupunkien katukuvaan ilmestyi ensimmäistä kertaa kerjäläisiä alkuvuonna tapahtuneen EU:n laajentumisen takia, jolloin Romania liittyi Euroopan Unioniin. Kerjäläisten saapuminen mahdollistui EU:n keskeisimpiin periaatteisiin kuuluvan vapaan liikkuvuuden johdosta. Erityisesti Romanian kansalaisten on todettu harjoittavat kerjäämistä. Sisäministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka arvioi Helsingissä olevan noin 40-50 kerjäläistä. Vuonna 2006 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 160 rikosta ja vuonna 2007 heidän epäiltiin tehneen 1071 rikosta. Ennen vuotta 2007 tehdyt rikokset olivat todennäköisesti suurimmaksi osaksi jo EU:n laajentumista ennen tänne muuttaneiden Romanian kansalaisen tekosia.

Vuoden 2010 kesäkuussa tehdyn Sisäministeriön uuden kerjäläisiä koskevan raportin poliisilta saatujen tietojen mukaan kerjäläisiä oli Helsingissä 220 ja koko maassa 300. Vuonna 2009 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 2634 rikosta. Kerjäläisiä pääkaupunkiseudulla arvioitiin vuonna 2009 olevan 150-200, koko maan arvioista ei ole tietoa. Romanian kansalaisten tekemien esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrät ovat siis lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Romanian kansalaisia on tullut Suomeen enemmän unionin vapaan liikkuvuuden perusteella.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten suuri määrällinen kasvu johtuu omaisuusrikosten kasvusta. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaisten tekemien omaisuusrikosten määrä oli vuonna 2006 yhteensä 27 kappaletta ja vuonna 2009 yhteensä 910 kappaletta. Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaiset tekivät vuonna 2006 yhteensä kolme omaisuusrikosta ja vuonna 2009 yhteensä 362 omaisuusrikosta. Siis Helsingin poliisilaitoksen alueella ~3370% kasvu ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella ~12070% kasvu Romanian kansalaisten osalta. Poliisin havaintojen mukaan kerjäämisilmiön saapumiseen paikkakunnalle on usein liittynyt näpistyksien ja varkauksien määrän lisääntyminen.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten määrän kasvua ei toki voida suoraan kytkeä kerjäläisten määrään. Rikosilmoituksien tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että osa kerjäläisistä syyllistyy kerjäystoiminnan ohella myös erityyppisiin omaisuusrikoksiin ja kerjääjien seurassa olevat henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin tai muuhun vilpilliseen toimintaan. Omaisuusrikokset voivat olla kerjäämisen ja muun toiminnan lisäksi osa henkilöiden tulonhankkimistavoista.

Helsingissä romanien leirien lähellä sijaitsevien asuntojen asukkailta ja yrityksiltä saadun palautteen mukaan leirit aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja rikoksen pelkoa. Leirien läheisyydessä olevien yritysten tuotteita on käyty anastamassa toistuvasti ulkomaalaisten henkilöiden toimesta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli Helsingissä Kyläsaaren lähettyvillä noin 240 omaisuusrikosta ja vuonna 2008 omaisuusrikoksia oli noin 270. Vastaavalla alueella tehtiin vuonna 2009 noin 440 omaisuusrikosta ja vuonna 2010 tammi-elokuussa noin 340 omaisuusrikosta. Tämä on noin 100 kappaletta enemmän, kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Erityisesti alueella tehdyt omaisuusrikokset ovat lisääntyneet selvästi.

Suuressa osassa näistä teoista tekijää ei ole tiedossa, mutta alueen yrittäjiltä saadun tiedon mukaan leirissä asuvat henkilöt käyvät liikkeissä ja hävikki on samalla kasvanut. Kyseisellä alueella poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset ovat vuosien 2007 ja 2009 välillä lisääntyneet noin 80 prosenttia, kun vastaavana aikana Helsingissä omaisuusrikokset lisääntyivät noin 8 prosenttia. Poliisin tietojen mukaan leirissä asuvien määrä on tänä aikana lisääntynyt. Ulkomaalaisia henkilöitä on leiriytynyt Kyläsaarentien varressa olevalla alueella vuoden 2008 syksystä alkaen.

Lähteet: Huom. osa tekstistä on lainattu suoraan loppuraportista.
1. Kerjäämisen kieltämistä selvittävän työryhmän loppuraportti
2. 08.07.2009 YLE: Poliisi otti kerjäläiset tehovalvontaan

Huh huh


%d bloggaajaa tykkää tästä: