Suomeen tarvitaan demokratia-tuomioistuin

Viimeisiä eduskuntavaaleja seuranneiden takinkäännön Suomenmestaruuskisojen jälkeen on käynyt varsin selväksi, että suomalainen demokratia on täysin rikki. Likimain puolet valituista edustajista unohti välittömästi vaalien jälkeen ne lupaukset ja puheet, joiden ansiosta kansa äänesti heitä eduskuntaan. Suomessa tämä on mahdollista sen takia, että edustajien tekemät lupaukset eivät sido heitä mihinkään eikä kauniiden vaalipuheiden unohtuessa heille koidu minkäänlaisia seuraamuksia.

Useassa muussa demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa tälläinen toiminta olisi erittäin häpeällistä edustajalle sekä puolueelle ja edustaja todennäköisesti erotettaisiin tai hän eroaisi itse tehtävästään, mutta ei Suomessa. Meillä poliitikot selittävät valehtelun ja äänestäjien pettämisen olevankin vastuun kantamista. Rehellisyys on harvinaisuus, jota kummastellaan ja se saattaa jopa johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen.

Äänestäjien ”kuluttajansuoja” ei toteudu

Tämän johdosta tarvitsemmekin Suomeen demokratiatuomioistuimen, jonka tarkoitus on vahtia ja seurata kansanvallan toteutumista ja jakaa tuomioita demokratian vastaiselle päätöksenteolle ja politikoinnille. Tuomioistuimen tulee tarkkailla aivan kaikkea demokraattista päätöksentekoa, kunnallisesta valtakunnalliseen, yksittäisestä edustajasta puolueeseen ja kokonaisesta kunnallisvaltuustosta tai eduskunnasta kansanäänestyksiin asti. Mikäli esimerkiksi kunta järjestää neuvoa-antavan kunnallisäänestyksen, mutta päättää päinvastoin kuin äänestyksen tulos on, niin kunnallisvaltuusto on tehnyt demokratian vastaisen päätöksen ja se tulee tällöin tuomita.

Arviointimateriaalina tuomioistuin käyttäisi vaalikonevastauksia ja vaalilupauksia joita edustajat tekevät. Näitä verrataan edustajien tekemiin päätöksiin ja ristiriitaisuuksien ilmetessä punnitaan onko edustaja toiminut demokratian vastaisesti. Puolueiden kohdalla tehtyjä päätöksiä verrataan vaaliohjelmiin, sekä puolueiden sisäistä demokratiaa seurataan. Jos puoluekokouksessa puolueen jäsenet esimerkiksi äänestävät jotain asiaa vastaan, mutta puoluejohto päättää siitäkin huolimatta ottaa tätä asiaa puoltavan kannan niin puolueen toiminta tulee tuomita demokratian vastaiseksi.

Demokratiatuomioistuin tarkkailee myöskin kunnallisvaltuustojen, sekä eduskunnan päätöksentekoa ja vertaa tehtyjä päätöksiä kansan yleiseen mielipiteeseen. Kansan yleinen mielipide, jos se on epäselvä, pyritään selvittämään mielipidetutkimuksilla. Apuna arvioinnissa tuomioistuin käyttää asiantuntijaneuvostoa, jonka jäsenet ovat poliittisesti sitoutumattomia. On esimerkiksi täysin kestämätön ajatus, että poliitikot itse päästettäisiin arvioimaan omaa demokraattisuuttaan. Lisäksi tuomioistuimen apuna tulee käyttää kansalaisjärjestöjen arvioita demokratian toteutumisesta.

Tuomioistuinta tarvitaan osaksi myös siksi, koska suomalainen media ei hoida sille kuuluvia tehtäviä. Juuri median pitäisi toimia politiikan vahtikoirana, mutta Suomessa se toimiikin sen sylikoirana.

Kaavio demokratiatuomioistuimen toiminnasta.

Advertisement

Suoran demokratian lyhyt oppimäärä

Kirjoitin vähän aikaa sitten lyhyen katsauksen suoran demokratian historiasta. Pyrin kyseisellä kirjoituksella valoittamaan hieman miksi suora demokratia päätettiin valita Sveitsin päätöksentekomalliksi edustuksellisen demokratian sijasta ja miksi muut Euroopan maat päätyivät edustukselliseen demokratiaan. Kannattaa ehdottomasti lukaista tuo kirjoitus ensin, jos sitä ei ole vielä lukenut ja sitten jatkaa tällä kirjoituksella.

Suora demokratia toimii siten, että eduskunnan on järjestettävä sitova kansanäänestys kaikista merkittävistä kansaa koskettavista asioista. Lisäksi kansalla on aloite-oikeus sitovien kansanäänestysten järjestämisestä. Jotta aloite menisi läpi ja kansanäänestys järjestetään, täytyy äänestettävän asian olla perustuslain mukainen ja sitä varten pitää kerätä tietty määrä nimiä. Muutos 2011 on ehdottanut tarvittavan tavallisesta laista 35 000 ja perustuslain muuttamiseksi tai kansainvälisestä sopimuksesta 43 000 nimeä. Lisäksi suoralla demokratialla voidaan valita avainasemissa olevat virkamiehet, kuten ministerit.

Sen lisäksi sitovia kansanäänestyksiä järjestetään kunnallistasolla kaikista sellaisista asioista, joita varten kerätään 5%:tin verran äänioikeutettujen kuntalaisten nimiä, sekä niistä asioista jotka ovat kunnallisella tasolla merkittäviä. Nämä kuntatasolla järjestettävät kansanäänestykset ovat myöskin yksi suoran demokratian tärkeimmistä ominaisuuksista, eli päätösvallan tuominen mahdollisimman lähelle sitä, ketä kyseinen päätös koskettaa. Kuntatason äänestys ei voi olla Suomen lakien vastainen.

Suora demokratia on ylivoimainen päätöksentekomalli

Pelkkään edustukselliseen demokratiaan verrattuna suora demokratia on absoluuttisen ylivoimainen keino toteuttaa demokratiaa. Ensinnäkin suora demokratia toimii edustuksellisen demokratian vahtikoirana. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnan on pysyttävä ajan tasalla tärkeistä asioista ja toteutettava päätöksentekoa kansan tuntojen mukaan, koska muuten jos eduskunta ei näin tee niin sen hallintokausi jää hyvin hyvin lyhyeksi suoran demokratian hajoittaessa epäpätevän eduskunnan.

Toiseksikin suora demokratia on ylivertainen juuri nykyaikana, koska suora demokratia noudattaa täsmällisesti kansan tahtoa alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Nykyaikana yhteiskunta saattaa 10 vuodessa muuttua enemmän, kuin edellisen 100 vuoden aikana. Pelkkä edustuksellinen demokratia on täysin vanhentunut päätöksentekomalli, koska päättäjät eivät näytä muuttavan vanhentuneita ajatusmallejaan edes monien kymmenien vuosien aikana, kun taas yhteiskunta on voinut tänä aikana käydä läpi suuriakin mullistuksia. Päättäjät ovat vieraantuneet kansasta. Suora demokratia tuo demokratian nykyaikaan.

Kolmanneksi suora demokratia on korruptoimatonta. Viittä miljoonaa kansalaista on mahdoton lahjoa. Nyky-Suomessa asiat päätetään kabineteissa suljettujen ovien takana ja tämän jälkeen ne esitellään edustusryhmille jotka käytännössä pakotetaan äänestämään jo valmiiksi päätetyn asian puolesta ryhmäkurin voimin, tosin jotkut rohkeat uskaltavat jopa jättää kokonaan äänestämättä. Suora demokratia palauttaa vallan sille kenelle se kuuluu, eli kansalle. Eduskunta on kansan palveluksessa ja sen pitää totella kansan tahtoa, eikä päinvastoin niin kuin nyt. Eduskunta on Suomen kansalaisten edunvalvontakoneisto, ei hallintokoneisto.

Suoran demokratian saaminen Suomeen on siis hyvin ajankohtaista nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja kansalaisista vieraantuneiden korruptoituneiden päättäjien takia. Se on tärkeää myös siksi, että pian päätöksentekokoneiston uudistus ei ole poliittisin keinoin enää mahdollista tai se on hyvin vaikeata. Suomea viedään kovaa vauhtia kohti EU:n liittovaltiota ja pois päin itsenäisestä kansakunnasta, joka tekee päätöksensä itse.

Haluatteko te, että teidän lapsenne elävät liittovaltio-Suomessa, jonka kansalla ei ole juuri omaa sanaa sanottavana omista asioistaan, vai että he elävät itsenäisessä maassa, jossa kansalla on kaikki valta? Päätöksenteon aika on nyt.

Sano ei uudelle kansalaisuuslaille!

Vielä toistaiseksi Suomen kansalaisilla on todella hyvä maine ympäri maapalloa. Tulevaisuudessa näin ei välttämättä ole. Kansalaisuuttamme kaavaillaan jaettavaksi lähes kaikille jotka sitä vaan kehtaavat pyytää. Lakialoitteen takana on tietenkin taas se sama vihervasemmistolainen veijariryhmä joka hitaasti, mutta vääjäämättömästi on koko vaalikauden ajan kääntänyt Suomi-laivan nokkaa kohti taivaanrannassa häämöttävää vesiputouksen pauhua. Pääkunnian tästä fiaskosta ottavat ainakin Holmlund, Thors ja Viljanen.

Lakiuudistuksen jälkeen mm. pitkäkään ehdoton vankeusrangaistus ei olisi este Suomen kansalaisuuden saamiselle, vuosi maassa oleskelua tilapäisellä oleskeluluvalla laskettaisiin myös puoleksi vuodeksi asumisajassa, Suomi käytännössä myöntäisi kansalaisuuksia ulkomaalaisille lyhyemmän oleskeluajan jälkeen kuin valtaosa muista EU-maista ja ulkomaalaiselta ei välttämättä vaadittaisi minkäänlaista kielitaitoa jos hänellä on kielitaidottomuudelleen erityinen painava syy! Uudistus mahdollistaisi myöskin sen, että kansalaisuuden voisi saada vieläkin nopeammin jos hakija on oppinut hyvin ruotsin tai suomen kielen.

Ja tätä uudistusta todellakin perustellaan yleisesti esimerkiksi sillä, että se toimisi eräänlaisena porkkanana integraation parantamiseksi. Saanen epäillä että tässä tulisi käymään juuri päin vastoin. Mitä hyötyä paremmasta integraatiosta enää olisi jos kaikki mahdolliset edut on jo saavutettu ilman sitä? Mikähän mahtaa olla uudistusta ajavien henkilöiden todellinen motiivi? Kansalaisuus ei saa olla mikään porkkana, vaan sen pitää olla lopullinen tavoite johon päästään määrätietoisella työllä ja integraatiolla. Suomen kansalaisuuden pitää kertoa jotakin. Vaaliohjelmassani esitän kansalaisuuden saamiseksi seuraavaa:

Maahanmuuttaja voi hakea Suomen kansalaisuutta ensimmäistä kertaa esimerkiksi 5 vuotta maassa oleskeltuaan. Hänen on kansalaisuuden myöntämistä varten omattava tarvittavan puhdas rikosrekisteri(esimerkiksi paria ylinopeus- ja parkkisakkoa ei katsota esteeksi kansalaisuuden myöntämiseksi), hänellä on tarvittava toimeentulo itsensä elättämiseksi, tai häntä elättää Suomen kansalainen, hänen on omattava tarpeellinen kielitaito pystyäkseen kommunikoimaan esteettömästä suomen kielellä töissä ja vapaa-ajalla, hänen on tunnettava Suomen ja sen lähialueiden historia ja hän ymmärtää miten Suomen yhteiskunnallinen- ja poliittinen koneisto toimii.

Kansalaisuutta ei myönnetä heti edellä mainittujen kohtien täyttymisen jälkeen, vaan hakijalle myönnetään esimerkiksi 5 vuoden koeaika, jolloin hän nauttii kaikkia kansalaisten saamia etuja. Jos hakija syyllistyy koeaikana vakaviin rikoksiin, tai hän omasta tahdostaan ja vaikutuksestaan päätyy täysin suomalaisen sosiaaliturvan elättämäksi peruutetaan häneltä tällöin koeajan suomat edut ja hänen karkoittamisprosessinsa aloitetaan.

Puolueeni Muutos 2011(silloin vielä yhdistys) lähetti noin vuosi sitten tämän lain valmistelijoille virallisen lausunnon kansalaisuuslain uudistamisesta. Tässä on yhteenveto kyseisestä lausunnosta. Lue myös koko lausuntoyhteenveto.

Muutos 2011 ry huomauttaa, että kansalaisuudessa ei ole kyse pelkästään siitä, kuka saa asua ja työskennellä Suomessa tai nauttia suomalaisesta sosiaaliturvasta, vaan myös siitä, kuka saa osallistua poliittisten päättäjiemme valintaan. Yhdistyksen mukaan ehdotuksessa uudeksi kansalaisuuslaiksi virallistetaan olemassa olevia käytäntöjä, jotka perustuvat yksittäisten virkamiesten tekemiin päätöksiin, mutta aidosti demokraattisissa valtioissa menettelyjärjestys olisi luonnollisesti päinvastainen. Muutos 2011 ry:n mukaan ehdotus uudeksi kansalaisuuslaiksi ei myöskään sen perustelujen vastaisesti motivoisi ulkomaalaisia opiskelijoita opiskelemaan suomea, sillä useimmat heistä tulevat maahamme vain ilmaisen koulutuksen vuoksi ja poistuvat maasta välittömästi valmistuttuaan.

Yhdistys esittää myös, että nuhteettomuusedellytystä tulkitaan liian väljästi, henkilötiedot pitäisi pystyä todistamaan luotettavasti, asumisaikaedellytys on liian lyhyt, kielitaitoedellytys on liian vaatimaton, kielitaitoedellytykseen esitetyt poikkeukset ovat liian tulkinnanvaraisia eivätkä kannusta lukutaidottomia tai monilapsisten perheiden äitejä kouluttautumaan. Asianmukaisella testillä pitäisi myös todistaa, että kansalaisuutta hakeva henkilö on omaksunut keskeiset Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet.

Yhteenvetona Muutos 2011 ry lausuu, että lakiesityksen tavoite on virallistaa erilaisia joustoja ja poikkeuksia sekä lyhentää kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa. Mitään kestäviä perusteita näille tavoitteille ei esitetä. Samalla tärkeimmät sopeutumista edistävät vaatimukset sivuutetaan täysin. Lakiuudistuksen konkreettisia vaikutuksia olisivat muun muassa perheen-yhdistämisten merkittävä kasvu, humanitaaristen maahanmuuttajien kielitaitovaatimusten de facto–poistuminen sekä suomalaisille vieraiden patriarkaalisten kulttuurien aseman vahvistuminen. Lakiesitys ei sisällä yhtäkään perusteltua syytä olettaa, että suunnitellut muutokset kannustaisivat ylipäätään mitään maahanmuuttajaryhmää panostamaan suomen kielen opiskeluun sekä suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan sopeutumiseen.

Päinvastoin lakiesitys vähentää sopeutumisen tarvetta entisestään. Kansalaisuuden saamista tulisi helpottamisen sijaan tiukentaa huomattavasti muiden kuin aidosti työperäisten maahanmuuttajien osalta. Sosiaaliturvapaikkaa hakevien elintasopakolaisten pääsy maahan on estettävä kokonaan. Yhdistyksen mukaan perusteluissa on perusteetonta, puhtaaksi viljeltyä monikulttuurisuus-propagandaa, jonka paikka ei ole lakiesityksessä.

Silloinen puheenjohtaja Juha Mäki-Ketelä aloitti myöskin adressin, jossa vaaditaan että uudesta kansalaisuuslaista järjestetään sitova kansanäänestys. Allekirjoita adressi tästä.

Meikäläinen tosin vähän veikkaa, että mikään ei tässä vaiheessa enää auta jos olisi auttanut aikaisemminkaan. Uusi kansalaisuuslaki tulee menemään läpi murskaavin äänin, aivan samoin kuin uusi ulkomaalaislaki tai aselaki aikoinaan. Lain läpimeno on jo päätetty ja eduskunnan tehtävä on toimia ryhmäkurin voimalla toimivana kumileimasimena.. ellei nyt jostain ihmeen kumman syystä(joka on hieman yli kolmen kuukauden päästä) poliitikot löydä jotakin syytä lukea niitä lakitekstejä ja ymmärtää mitä tämäkin uudistus tulee aiheuttamaan.

Vaalilupauksia – Muutoslaisten yhteinen kannanotto.

Muutos 2011 aloittaa eduskuntavaaliehdokkaidensa yhteiskannanottojen julkaisemisen. Näissä kannanotoissa ehdokkaat ottavat kantaa sellaisiin asioihin, joista puolueella ei ole omaa näkemystä. Yhteiskannanotot siis edustavat vain allekirjoittajiensa eikä puolueen linjaa. Ensimmäisessä yhteiskannanotossaan osa Muutoksen ehdokkaista lupautuu valituksi tullessaan äänestämään eduskunnassa neuvoa-antavan kansanäänestyksen mukaisesti, jos sellainen järjestetään. Kannanotto allekirjoittajineen löytyy alempaa.

Muutos 2011 on uusi puolue, jonka tavoite on Suomen kansalaisten edun ajaminen. Keinoina tähän ovat suora demokratia eli sitovien kansanäänestysten ottaminen käyttöön Suomessa ja sananvapaus. Muutos 2011 haluaa olemassaolollaan lopettaa nykyisen epäterveen konsensuspolitiikan, järkevöittää maahanmuuttoa ja saada väkivalta- ja seksuaalirikostuomiot vastaamaan kansalaisten oikeustajua. Jäsenemme ja ehdokkaamme saavat ajaa itselleen tärkeitä asioita Muutoksen kautta, kunhan ne eivät ole ristiriidassa edellä mainittujen periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

*

Vaalilupauksia

Suomen laki tuntee käsitteen valtiollisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Lain mukaan äänestyksen tulosta ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa. Neuvoa-antava kansanäänestys on demokratian irvikuva. Jos tulos on valtaapitävien mielestä oikea, se voidaan toteuttaa demokratian viittaan puettuna. Jos tulos on väärä, se voidaan sivuuttaa täysin ja haudata vähin äänin.

Suomessa on toistaiseksi toimitettu vain kaksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Toinen kieltolain kumoamisesta 29.–30.12.1931 ja toinen Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi 16.10.1994. Vaikka eduskunta kummallakin kerralla toteutti äänestyksen tuloksen, äänestysten harvinaisuus kertoo karua kieltä siitä, minkä verran kansalaisten mielipide eduskuntaa kiinnostaa.

Jos kuitenkin neuvoa-antavia kansanäänestyksiä järjestetään, olipa asia mikä tahansa, me allekirjoittaneet Muutos 2011:n eduskuntavaaliehdokkaat lupaamme eduskunnassa äänestää kansanäänestyksen tuloksen mukaisesti, jopa omaa tahtoamme vastaan. Tämä on ainoita asioita, joissa voimme hyväksyä jopa ryhmäkurin – perusteena siis kansan tahto, vaikka neuvoa-antavakin.

Toivomme samanlaista lupausta myös muiden puolueiden edustajilta, jos he väittävät olevansa kansan asialla ja toivovat kansan tahdon toteutuvan. Muutos 2011 katsoo, että eduskunnan on järjestettävä sitova kansanäänestys tavallisesta laista tai toimenpiteestä, jos 35 000 äänioikeutettua kansalaista eli noin 0,8 prosenttia äänioikeutetuista kansalaisista niin vaatii. Perustuslain muuttamiseksi tai kansainvälisen sopimuksen hyväksymiseksi tai purkamiseksi tarvitaan Muutos 2011:n mielestä aloite, jonka on allekirjoittanut 43 000 äänioikeutettua kansalaista. Edellytämme myös, että jokainen kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys, jota varten kerätään tarvittava määrä nimiä, järjestetään.

Helsingin vaalipiiri
Lauri Ahlroth
Tomi Ahosilta
Harri Eerikäinen
Aki Greus
Markku Penttilä
Aleksi Pousar

Uudenmaan vaalipiiri
Pasi Hallikainen
Ari Hyttinen
Jouni Jokela
Richard Järnefelt
Marjukka Kaakkola
Mikael Korkman
Martti Munne
Eerin Rosenström
Timo Röyhkiö
Lauri Virkamäki
Jussi Yli-Paavola

Varsinais-Suomen vaalipiiri
Jari-Petri Heino
Jiri Keronen
Tapio Äyräväinen

Satakunnan vaalipiiri
Olli Hakala

Hämeen vaalipiiri
Veli Karimies
Janne Kuisma

Pirkanmaan vaalipiiri
Jari Leino
Kai Leponiemi
Oula Lintula

Kymen vaalipiiri
Markku Papinniemi

Etelä-Savon vaalipiiri
Simo Lipsanen

Oulun vaalipiiri
Ritva Puolakka

Kannanotto Muutoksen sivustolla.
Keskusteluketju Muutoksen foorumilla.

Lupauksia

Uusi Vuosihan se jo kolkuttelee pian ovella ja nythän on siis perinteisesti se aika vuodesta kun tehdään lupauksia tulevaa vuotta silmällä pitäen. Toiset tekevät näitä huomenna, mutta meikäläinen aatteli tehdä jo tänään. Tinaa en aatellut kuitenkaan valaa. Ainakaan siinä perinteisessä mielessä!

Ensimmäisenä se tärkein mikä tulee tehtyä melkeen joka vuosi. Liikun enemmän. Tämän olen jotensakin saanut joka vuosi toteutettua siinä vaiheessa, kun lumet rupeaa sulamaan ja kelit lämpenemään pyöräilylle. Viime vuonna pyöräilin normaalina kesäkuukautena 500-600 kilometriä ja tähän päälle sitten vielä kotona suoritettu lihaskunnon ylläpitäminen. Ainakin samaan on pyrittävä tänä vuonna!

Nyt ajattelin aloittaa heti tammikuun ensimmäisellä viikolla.. tämä ihan siitä syystä, että sain ensimmäisen kertauskutsuni ja olis hyvä päästä sairasloman ja sen jälkeisen yleisen passiivisuuden jälkeen eroon muutamasta ylimääräisestä kilosta ja muutenkin saada lihas- ja aerobinen kunto kohdilleen. Kuntoilu on kuulkaa tärkeätä! Se tekee hyvää aivoille ja ruumiille.

Ensi viikolla siis rupean lenkkeilemään ja suorittamaan lihaskuntoharjoituksia, jahka uuden vuoden juhlinnasta johtuvalta.. hmm.. pahalta ololta kykenen. Aikaa kertausharjoituksiin on tällä hetkellä 4 kuukautta ja 12 päivää. Osuvat pahasti juuri viikolle ennen eduskuntavaaleja, mutta eiköhän tuohon mennessä ole jo hyvin merkittävä osa vaalityöstä tehtynä.

Seuraavaksi lupaan kuluttaa itseeni vähintään 50 euroa kuukaudessa. Raha on ollut tiukalla ja talous mennyt vähän niin ja näin, mutta toivottavasti ensi vuonna sitten paremmin ja jää sitä ylimääräistäkin. Ensimmäisenä hommaan näillä rahoilla kolmannen lävistyksen tai sitten jonkun pienen tatuoinnin. Mulla oli aikoinaan lävistys sekä kielessä, että huulessa mutta ne nyt sitten kasvoivat umpeen kun en jaksanut pitää koruja.

Kolmas lupaus koskee tulevia vaaleja. Lupaan, että jos pääsen eduskuntaan niin teen heti ensitöikseni siellä nämä kaksi asiaa.
– Teen aloitteen perustus- ja kuntalain muuttamisesta siten, että se mahdollistaa sitovien valtiollisten- ja kunnallisten kansanäänestysten järjestämisen.
– Jos ensimmäinen aloite ei mene läpi, niin teen toisen aloitteen jossa toivon eduskunnan järjestävän jokaisen kansanäänestyksen jota varten kerätään tarvittava määrä nimiä ja että eduskunta sitoutuu äänestysten lopputuloksiin riippumatta siitä, mitä ne ovat.
– Ja kolmantena sitten kun kerkiän niin vien kummityttöni tutustumaan eduskuntataloon.

Ja näin. Nyt kun nämä on ihan julkisesti tultu kaikille luvattua, niin on varmasti helpompaakin pitää nämä lupaukset. Ne jotensakin nyt konkretisoituu ihan eri tavalla kuin vaan oman pään sisällä olevina aatoksina.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Lammicase

Kuntalaki 4 luku 27 §

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

Vastaanottoinfo – Hämeenlinna

Talvella aie vastaanottokeskuksen perustamisesta nosti vastustusta muun muassa lammilaisille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. 27 kuntalaisen allekirjoittamassa kansalaisaloitteessa ja 236 nimen nettiadressissa torjuttiin keskuksen perustaminen alueen palveluihin ja asukkaiden turvallisuuteen vedoten. Vastustuksesta huolimatta Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg ja kaupunginjohtaja Tapani Hellstén saivat ajamalleen hankkeelle myönteisen päätöksen kaupunginhallituksessa 16.2.2009. Kaupunki sitoutui tarvittavien palvelujen järjestämiseen yhdessä SPR:n kanssa ja rauhoitteli kyläläisten huolia.

Lammilla muutamassa viikossa kerättyjen nimien määrä olisi riittänyt kuntalain mukaiseen aloitteeseen kunnallisesta kansanäänestyksestä, jos Lammi ei olisi alkuvuonna 2009 liittynyt Hämeenlinnaan. Tämän takia onkin omituista, että vastustuksesta huolimatta kaupunginhallitus ei järjestänyt asiasta kunnallista kansanäänestystä vaan päätti päinvastoin perustaa vastaanottokeskuksen.

Kävin itse ensimmäistä kertaa Lammilla VOKin perustamisen jälkeen toukokuussa 2009. Tarkoitukseni oli kerätä kannattajakortteja Muutos 2011 -puoluetta varten muutaman muun muutoslaisen kanssa. Sattumalta Lammilla oli silloin samaan aikaan Laidunkaudenavajaiset ja paikalla oli täten paljon väkeä. Korttien keräämisen yhteydessä keskustelimme paljon itse VOKista lammilaisten kanssa. Heidän viestinsä oli selvä ja päädyin kirjoittamaan tästä kirjoituksen nimeltä Asenteiden kovenemisesta. Tulin siihen johtopäätökseen, että Lammin vastaanottokeskuksesta olisi pitänyt järjestää kunnallinen kansanäänestys.

Seuraavaksi kirjoittelin tästä kirjoituksia paikallisiin lehtiin ja aloitin kaksi eri projektia kansanäänestyksen järjestämiseksi. Ensimmäinen oli kunnallisaloite, jossa vaadittiin kansanäänestystä ja tämä pistettiin menemään erään hämeenlinnalaisen muutosaktiivin nimissä kaupunginvaltuustolle. Toinen projekti oli aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä, jota varten rupesimme keräämään nimiä. Ensimmäistä kertaa keräsimme Lammin Pellavamarkkinoilla. Keräsimme nimiä niin kaksistaan hämeenlinnalaisen muutosaktiivin kanssa, kuin usean muun muualta Suomea kotoisin olevan muutoslaisen avustuksella. Yhteensä nimiä kerättiin noin 400 kpl mm. erinäisissä tapahtumissa kuten Ämyrockissa ja Elomessuilla ja myös ihan työpäivän päätteeksi puistossa, kadulla ja kuppiloissa. Lopetimme nimien keräämisen kun saimme vastauksen ensimmäiseen aloitteeseen. Kerätyt nimet on jo tähän mennessä tuhottu polttamalla.

Vastaus aloitteeseen oli tyly. Kaupunginhallitus käytännössä vetosi lakitekstiin kunnallisesta kansanäänestämisestä. Se ei ottanut mitenkään kantaa siihen aikooko se ensinnäkin järjestää äänestyksen jos nimet kerätään tai aikooko se sitoutua äänestyksen tulokseen. Vastauksessa kerrottiin myöskin, kuinka VOKin kohtalo ei ole kaupunginhallituksen käsissä vaan SPRn päätettävissä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus siis oli käytännössä ulkoistanut päätöksentekonsa asiasta, joka koskettaa merkittävästi sen kuntalaisten hyvinvointia, asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus ei siis ensinnäkään kuunnellut omia kuntalaisiaan. Seuraavaksi se teki kuntalaisten vastustuksesta huolimatta myönteisen päätöksen VOKin perustamisesta ja nämä kaksi asiaa vielä hyvin pikaisesti heti kuntaliittymän jälkeen. Ja viimeiseksi se kertoi ettei se voi vaikuttaa tekemiinsä päätöksiin.

Sillä lailla, Hämeenlinnan kaupunginhallitus.

Suora demokratia ratkaisisi monta huolenaihetta

Kansalaisille on annettava vaihtoehto, jossa he saavat osallistua päätöksentekoon niin kutsutun suoran demokratian keinoin. Suoran demokratian periaate on Euroopan valtioista käytössä Sveitsissä. Suora demokratia tarkoittaa sitä, että kansalaiset pääsisivät itse ratkaisemaan heitä itseään koskevia päätöksiä. Suoran demokratian keskeisiä vaikutustapoja ovat mm. kansalaisaloite ja kansanäänestys. Kansalaisaloitteen voi tehdä määrätty määrä kansalaisia, ja se etenee kansanäänestykseen, jos erikseen sovittava määrä kansalaisia kannattaa sitä. Suorassa demokratiassa kansanäänestyksen tulos on aina sitova.

Nykyinen kuntalakimme tuntee kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Hämeenlinnan nykyisessä suurkunnassa tämä tarkoittaa noin 2800 henkilöä, Hattulassa noin 380 henkilöä. Nykyinen laki ei myöskään sido kunnanvaltuustoa järjestämään kansanäänestystä, eikä sitoutumaan äänestyksen tulokseen. Tällä hetkellä keräämme allekirjoituksia kansanäänestystä varten Lammin vastaanottokeskuksesta. Perustuslain mukaan vastaanottokeskus on nimenomaan sellainen kohde, josta kansanäänestys olisi pitänyt järjestää. Perustuslaissa sanotaan, että kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ja julkisen vallan tehtävä on edistää näitä yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Jos vastaanottokeskuksen lailla radikaalisti lähielinympäristönsä ilmapiiriin ja väestörakenteeseen vaikuttava asia ei ole tällainen, en sitten tiedä mikä on. Hämeenlinnassa kansanäänestyksiä voitaisiin lisäksi järjestää esimerkiksi moottoritien kattamisesta, moottoriradan käytöstä, Ahveniston maauimalasta, Poltinahon poliisitalosta, Vuorentaan vanhainkodin sulkemisesta tai Ahveniston kalastuskiellosta. Hämeenlinnan kunta voisikin näyttää mallia muille Suomen kunnille ja sitoutua ensimmäisenä kunnallisten kansanäänestystensä toimittamiseen ja tuloksiin huolimatta siitä, mitä ne ovat.

Valtakunnallisella tasolla äänestettävät asiat voisivat olla vaikka pakkoruotsin poistaminen, ydinvoiman lisärakentaminen, maahanmuuttopolitiikka, YLEn mediamaksu, Suomen mahdollinen liittyminen Natoon, seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeus, sukupuolineutraali avioliittolaki, tupakoinnin rajoitukset, siviili- ja varusmiespalveluksen pituus, siirtyminen palkka-armeijaan, EU:n perustuslaki, mietojen huumeiden salliminen, pienlainatoiminnan korkokatto, päihdeäitien pakkohoito, koiravero, prostituution laillistaminen, kansalaisen oikeus omistaa ase, 16-vuotiaiden oikeus äänestää, työ- ja pääomatulojen verottamisen yhtenäistäminen, perintöveron poistaminen, viinien tuominen ruokakauppoihin, ulkomaalaisten oikeus ostaa maata Suomesta, kauppojen sunnuntaiaukiolo, tulisiko kasvot peittävä vaatetus kieltää yleisillä paikoilla, työstä ja opiskelusta kieltäytyvän henkilön oikeus sosiaaliturvaan, ulkomaalaisten ilmainen koulutus Suomen korkeakouluissa, uskonnonopetuksen poistaminen koulusta, internetjakelun laillistaminen, EU-jäsenyyden jatkaminen, lex Nokia, tulisiko Suomen siirtyä tuulivoiman takuuhintajärjestelmään, pitäisikö Suomen vetäytyä Euroopan ulkopuolisista rauhanturvaoperaatioista, kansalaispalkka, kehitysapujärjestelmän tulevaisuus, kiintiöpakolaisten määrä, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ehdot, turvapaikanhakijoiden työvelvoite sosiaaliturvaa vastaan, eläinten oikeudet, turkistarhaus tai koulujen kasvisruokapäivät. Lista on pitkä, koska mahdollisuuksia on paljon.

Suora demokratia ei ole mikään ihmelääke, joka hetkessä korjaa kaikki epäkohdat, mutta edustuksellisen demokratian jatkona se on erittäin hyvä työkalu, jonka avulla saadaan varmasti kansalaistemme näköisiä päätöksiä. Erittäin hyvin suora demokratia toimisi nimenomaan kunnallisella tasolla, siksi onkin harmillista että kunnan käsitettä pyritään jatkuvasti hämärtämään muun muassa kuntayhdistymisillä. Pahimmillaan pieni kunta ja sen kuntalaiset saattavat näin menettää totaalisesti perustus- ja kuntalain määräämän oikeuden päättää oman elinympäristönsä kehittämisestä.

Muutos 2011 mukana Hämeenlinnan Elomessuilla

Muutos 2011 on mukana Hämeenlinnan Elomessuilla 14.-15.8.

Messut avoinna yleisölle la klo 10-18 ja su klo 10-17.

Muutoksen riehakas piknikteltta sijaitsee yhdistysalueella Paasikiven puistossa rannassa messujen toisen sisäänkulkureitin varrella.

Lapsille ilmapalloja ja vanhemmille suoraa demokratiaa.

Paikan päällä kerätään nimiä kansanäänestykseen Lammin vastaanottokeskuksesta.

Kunnallisaloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä

Esitän tiedoksi Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolle:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Olennainen osa kansanvaltaista valtiojärjestystä on mm. ihmisten mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaelämän eri aloilla. Lähtökohtana on, että kaikella julkisen vallan käytöllä on oltava demokraattinen perusta.

Kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävä on edistää yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksilla on valtiosäännön kansanvaltaisuuden kannalta tärkeä merkitys.

Olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla. Kuntien hallinnon tulee perustua niiden asukkaiden itsehallintoon.

-Suomen perustus- ja kuntalaki

Aloite:

Vaadin järjestettäväksi neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen Lammin vastaanottokeskuksen toiminnan jatkamisesta. Kaupunginvaltuuston on ilmoitettava sitoutuvansa kansanäänestyksen tulokseen riippumatta siitä, mikä se on. Näin päättäjät ilmaisevat toiminnallaan kannattavansa todellista demokratiaa ja kuntalaisten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon, niin kuin Suomen perustus- ja kuntalaki edellyttää.

Mikäli kuntalaiset äänestävät, että Lammin vastaanottokeskus lopetetaan, on valtuuston myös lopetettava kaikki suunnitelmat vastaanottokeskuksen laajentamisesta, hajauttamisesta tai siirtämisestä Hämeenlinnan keskustaan, sekä irtisanottava kaikki nykyiset sopimukset vastaanottokeskuksen kanssa.

Päivämäärä ja paikka.
Allekirjoitus
Nimenselvennys

Nimi
Yhteistiedot

—

Tänään pistin sitten erään hämeenlinnalaisen Muutos 2011 aktiivin mukana yllä olevan kuntalaisaloitteen menemään kaupungintalon suuntaan. Meikäläisen nimeä tuohon ei voitu laittaa, koska en ole Hämeenlinnan kaupungin asukas tällä hetkellä. Hetki sitten saamani tiedon mukaan, paperit on nyt toimitettu ja siitä on kaupungin leimalla olevat valokopiot todisteena.

Mitä todennäköisimmin kyseinen kuntalaisaloite hylätään tai neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä varten pyydetään keräämään tarvittava määrä nimiä(5% äänestysoikeutetuista kuntalaisista), joten ennakoimme ja rupeamme myös samaan aikaan keräämään nimiä tätä neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä varten. Aloitteen hylkäys tulee toivottavasti olemaan hyvin paljon vaikeampaa kun toimitamme noin 3000 nimeä kaupunginvaltuustolle.

Muutos 2011 aktiivit aloittavat nimien keräämisen huomenna 19.6 Lammin Pellavamarkkinoilla. Pyrimme levittämään aloitetta allekirjoittamista varten myös paikallisiin liikkeisiin ja ravintoloihin, sekä sitä saa tulostettua minulta tästä.

Aloitteet tulee lähettää sitten minulle seuraavaan osoitteeseen.

Veli Karimies
Tallitie 6B 23
13720 Parola

Tietojanne ei käytetä mihinkään muuhun kuin tätä aloitetta varten. En luovuta niitä eteenpäin kenellekään muulle, kuin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolle. Jos kaupunginvaltuusto päättää pitää kansanäänestyksen pelkästään kuntalaisaloitteen perusteella, lopetetaan nimien kerääminen ja toimitan jo kerätyt nimet kaupunginvaltuustolle tai tuhoan ne polttamalla.

EDIT: (22. 6.)
Seurantasivu lisätty aloitteen etenemistä varten. Se löytyy tuolta oikealta kuvan alapuolelta. Päivitän sinne mm. paikat joista aloitetta on saatavilla, tapahtumat joissa nimiä kerätään/on kerätty.

Kansanäänestys Lammin vastaanottokeskuksesta Vol 2.

Puuhahenkilöitä etsitään Hämeenlinnasta kansanäänestystä varten.

Kunnallisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä säädetään kuntalain (365/1995) 30-31 §:ssä. Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Kunnallinen kansanäänestys voidaan järjestää minä ajankohtana tahansa, ei kuitenkaan kunnallisvaalien eikä valtiollisten vaalien eikä valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kunnallisissa kansanäänestyksessä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla 656/1990.

Kuntalain 31 §:ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa kunnan asukkaiden aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita. Aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.

Kaupunginvaltuusto voi jo etukäteen ilmoittaa sitoutuvansa kansanäänestyksen tulokseen riippumatta siitä, mikä se on. Näin päättäjät ilmaisevat toiminnallaan kannattavansa todellista demokratiaa ja kuntalaisten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon.

Hämeenlinnassa on äänioikeutettuja yhteensä 54409, josta 5% on 2720. Nimien keräyksessä tulee olemaan vahvasti mukana puolueeksi rekisteröitymistä varten 5000 kannattajakorttia kerännyt kansanvallan vahvistamiseen suoran demokratian kautta pyrkivä Muutos 2011 -liike.

Ottakaas Hämeenlinnalaiset rohkeasti yhteyttä meikäläiseen niin saadaan asiaamme ajettua eteenpäin.