Homostelkaa, jos homostuttaa

Sanoi puolueeni puheenjohtaja Jiri Keronen YLE TV1:n pienpuolueiden vaalitentissä.

Mistä tässä homokeskustelussa nyt sitten on kyse? Nähdäkseni ainakin kahdesta asiasta, homojen perheen ulkopuolisesta adoptio-oikeudesta ja homojen kirkkovihkimisestä.

Lähdetäänpä nyt ensinnäkin siitä, että Suomessa pitäisi noudattaa lakia ja mitä suurimmissa määrin vieläpä sellaista perustavanlaatuista lakia, joka määrittelee asioita kuten valtiomuodon ja kansalaisten perusoikeudet, nimensä veroisesti perustuslakia. Perustuslaissa on muutamia hassuja kohtia, joidenka pitäisi käytännössä turvata kaikkien ihmisten tasavertaisuus ja syrjimättömyys. Katsotaanko mitä siellä lukee?

2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Siis ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan minkään henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tämä pitää luonnollisesti sisällään ihmisen seksuaalisen suuntautumisen.

No mitäpä tekee kirkko? Homot kelpaavat kirkon jäseniksi. Homot eivät kelpaa joidenkin mielestä vihkittäväksi kirkossa avioliittoon. Mielipiteitä asiasta saa toki olla, mutta jos kirkko ei vihi homopareja, niin kirkko rikkoo perustuslakia. Kirkkoon kuulumattomana ymmärrän kyllä, että minua ei vihitä kirkossa, koska en maksa sen asettamaa ”jäsenmaksua”, eli kirkollisveroa.

Jos haluatte estää homojen vihkimiset avioliittoon kirkossa, niin muuttakaa perustuslakia. Muuta ulospääsytietä en tästä näe. Ja ei. Uskonto ei ole hyväksyttävä peruste perustuslaista poikkeamiseen.

Entäpä se adoptio? Minun näkökulmastani asiassa on sekoitettu aikuisten ihmisten oikeudet ja lapsen oikeudet. Lapsen ”saaminen” ei ole mikään ihmisoikeus. Älkää väittäkö vastaan, että olisi. Jokaisella ihmisellä ei ole oikeutta saada vaimoa/miestä ja siittää tämän kanssa lasta. Jokaisella on oikeus yrittää, vai mitä? Oikeus lapseen tarkoittaisi vähintäänkin valtion toimeenpanemia pakkosiittämisiä.

Lapsella taas on oikeus saada parhaat mahdolliset vanhemmat. Joskus tämä tarkoittaa homoparia. Minä en ainakaan halua kieltää lasta saamasta parhaita mahdollisia vanhempia, joten kyllä homojen perheen ulkopuoliselle adoptiolle.

– – –

Muistakaahan osallistua Nuiva rahapommi -tempaukseen.

Advertisement

Mummocaust No.2 ja loppuyhteenveto

Tapahtui kerran 2000-luvulla Suomessa, länsimaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa.

81 vuotias aivohalvauksen takia liikuntakyvyttömäksi jäänyt venäläismummo Irina Antonovan tuotiin vierailuviisumilla yli kaksi vuotta sitten Suomeen. Antonovalle haettiin oleskelulupaa huonoon terveydentilaansa vedoten. KHO eväsi oleskeluluvan ja antoi käännytyspäätöksen joka on ollut voimassa jo yli puolitoista vuotta. Antonova on siis oleskellut maassa laittomasti lokakuusta 2008 lähtien, mutta käännytystä ei ole täyteenpantu muun muassa siksi, että poliisiylijohtaja Mikko Paatero käveli KHOn lainvoimaisen päätöksen ylitse ja keskeytti käännytyksen.

Minun silmiini tilanne näyttää tältä: Maahan on tuotu petoksella laiton siirtolainen, joka on hakenut oleskelulupaa vaikkei täytä siihen vaadittuja edellytyksiä. Laitonta siirtolaista on suojeltu ja autettu, jottei lainvoimaista käännytyspäätöstä oltaisi saatu toteutettua, jonka jälkeen Suomen ylin poliisivirkamies kävelee Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ylitse keskeyttämällä käännytysprosessin.

Mitä tulee Antonovaan ja häntä piilotteleviin sukulaisiin, on heidän käytöksensä erittäin röyhkeää ja petollista. Antonova on tuotu petoksella Suomeen, jotta hän saisi ilmaista hoitoa heikkenevään terveydentilaansa oleskeluluvan saatuaan. Kyseessä on petos ja petoksella saadun taloudellisen hyödyn tavoittelun yritys.

Mummocausteissa ei ole kysymys vain kahdesta herttaisesta mummosta joita paha poliisisetä vainoaa ja haluaa ajaa pois maasta, vaan tässä on kyse monesta eri asiasta. Ensinnäkin siitä, miten petoksella maahan tullutta laitonta siirtolaista pitäisi kohdella. Nyt annetaan singnaali, että Suomeen saa tulla notkumaan laittomasti jos keksii tarpeeksi hyvän nyyhkytarinan, eikä tällöin ole huolta karkoituksesta. Thaimaalaiset hierojat kyllä saadaan potkittua maasta pois alle kahdessakymmenessä tunnissa, joten kyllä homma pelaa jos tahtoa on.

Toiseksikin, miten röyhkeästi monet tahot saavat käyttäytyä suomalaista virkakoneistoa kohtaan, esimerkiksi egyptiläismummon tapauksessa kirkko, joka suojelee karkoitettavaa petoksella maahan tullutta laitonta siirtolaista ja hänen sukulaisiaan, jotka A: suojelevat ja piilottelevat petoksella maahan tullutta laitonta siirtolaista ja B: vaativat petoksella maahan tulleelle laittomalle siirtolaiselle samoja oikeuksia, kuin koko ikänsä Suomessa asuneelle ja töitä tehneelle henkilölle.

Kolme. Mikä on reaktio median ja usean sellaisen tahon suunnasta, jonka pitäisi ajaa ja suojella suomalaisten etuja( esimerkiksi kansanedustajat)? Media itkee mummodraamaa ja kansanedustajat kirjoittavat nyyhkykirjeitä itkevälle medialle. Puolustellaan siis petoksella Suomeen tuotuja laittomia siirtolaisia ja heidän rikostovereitaan!

Neljä. Suomen ylin poliisivirkamies kävelee Suomen ylimmän lainkäyttökoneiston lainvoimaisen päätöksen ylitse kahden petoksella maahan tulleen laittoman siirtolaisen takia!

Viisi. Kaikki tämä ilman minkäänlaisia seuraamuksia millekään taholle.

Kuusi. Samankaltaisessa tilanteessa olevia mummoja ei ole vain kaksi, vaan heitä on useita satoja odottamassa päätöstä oleskeluluvasta, lainmuutos toisi Suomeen jopa tuhansia huonokuntoisia mummoja, jotka kaikki olisivat oikeutettu suomalaiseen terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon.

Seitsemän. Mummojen hoitaminen ei ole ilmaista! Suomella ei ole käytössä taikaseinää, josta pursuaa rahaa. Meillä on käytössämme tietty rahamäärä, joka ehtyy sitä mukaan kun sitä käytetään. Tuhansien ulkomaalaisten mummojen tuonti Suomeen maksaisi satoja(ellei jopa tuhansia) miljoonia. Maksajana Suomen veronmaksajat.

Tämä tapahtui siis kerran 2000-luvulla Suomessa, länsimaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa.