Vihreiden suorasta demokratiasta tuli demokratian irvikuva

Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen vihreät julkaisivat demokratiaohjelman, jossa he esittelivät mm. ajatuksiansa suorasta demokratiasta. Niihin sisältyi esimerkiksi kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen aina, kun kuntalaiset keräävät tarvittavan määrän nimiä aloitetta varten, mutta ehdotuksesta puuttui äänestyksen tuloksen sitovuus. Lisäksi he puhuivat ohjelmassaan valtiollisista neuvoa-antavista kansanäänestyksistä, joista tulisi tehdä sitovia ja kansalaisille tulisi antaa mahdollisuus tehdä aloitteita tälläisten äänestysten järjestämisestä. Ohjelma oli siis kunnallisdemokraattisesti vajavainen eli käytännössä siitä puuttui se suoran demokratian tärkein ajatus. Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle kansalaisia.

Nyt kuusi vuotta ja neljä kuukautta myöhemmin vihreät muistivat taas ajamansa suoran demokratian. Muutama vihreä ”nuorta aktivistia” julkaisi tänään Kansan valta -nimisen pamfletin, joka ”siirtää ajatuksen maailmalla käytetystä suorasta demokratiasta Suomeen.”. Pamfletin kirjoittajat ovat kovin huolissaan siitä, että maahanmuuttokriittinen Muutos 2011 -puolue on lähtenyt ajamaan suoraa demokratiaa. Huolta on myöskin herättänyt se, että suoran demokratian edelläkävijämaassa Sveitsissä suoraa demokratiaa ollaan ajettu viime vuosina vahvasti maahanmuuttokriittisten puolueiden suunnasta. Sveitsissä kansa esimerkiksi äänesti vuonna 2009 ettei maahan saa enää rakentaa uusia minareettejä. Hui kauhea, väärin äänestetty.

Toisaalta taas pamfletissa ollaan hyvin riemuissaan perustuslain muutoksesta, minkä toteutuessa 50 000 kansalaista voisi tehdä aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä ja tämä aloite otettaisiin eduskunnan käsittelyyn, mutta äänestystä ei olisi pakko järjestää eikä sen tulosta kunnioittaa. Ja juuri tämä kyseinen uudistus on demokratian irvikuva. Kansanäänestys mikä ei sido eduskuntaa mihinkään tarkoittaa sitä, että jos tulos on valtaapitävien mielestä oikea, se voidaan toteuttaa demokratian viittaan puettuna, mutta jos tulos on väärä, se voidaan sivuuttaa täysin ja haudata vähin äänin. Samoin pamfletti riemuitsee EU:n kansalaisaloitteesta, joka on aivan samanlaista demokratian viittaan puettua ihmisten kusetusta, koska äänestykset eivät sido päättäjiä mihinkään! Jos sitovuutta ei ole, niin menetelmistä muodostuu ainoastaan tapa lisätä vallassa olevien valtaa entisestään.

Vihreiden suoran demokratian ajatuksen voidaan siis päätellä epäonnistuneen totaalisesti. Jo aluksi se oli vajavainen kunnallisten äänestysten sitomattomuuden takia ja nyt myös kansallisten äänestysten sitovuus on kuopattu. Tämä näyttää sopivan vihreille oikein hyvin! Vihreät tekevät tosiaan pesäeron myös väärän ja oikean suoran demokratian välille. Punavihreä suora demokratia hyvä, oikeistolainen suora demokratia paha. Useille vihreille sitovat kansanäänestykset näyttäisivätkin sopivan vain silloin, kun kansalaisten mielipiteet ovat yhteneviä heidän omien mielipiteidensä kanssa, mutta silloin äänestyksiä ei sovi järjestää, kun kansa ajattelee väärin.

Kansan valta -pamfletin kirjoittajat ovat aktivisteja, poliitikkoja ja tutkijoita: Tuija Brax, Rolf Büchi, Saara Ilvessalo, Henrik Jaakkola, Kaisa Leka (sarjakuvat), Rosa Meriläinen ja Matti Niemi.

Advertisement

Lammicase

Kuntalaki 4 luku 27 §

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

Vastaanottoinfo – Hämeenlinna

Talvella aie vastaanottokeskuksen perustamisesta nosti vastustusta muun muassa lammilaisille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. 27 kuntalaisen allekirjoittamassa kansalaisaloitteessa ja 236 nimen nettiadressissa torjuttiin keskuksen perustaminen alueen palveluihin ja asukkaiden turvallisuuteen vedoten. Vastustuksesta huolimatta Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg ja kaupunginjohtaja Tapani Hellstén saivat ajamalleen hankkeelle myönteisen päätöksen kaupunginhallituksessa 16.2.2009. Kaupunki sitoutui tarvittavien palvelujen järjestämiseen yhdessä SPR:n kanssa ja rauhoitteli kyläläisten huolia.

Lammilla muutamassa viikossa kerättyjen nimien määrä olisi riittänyt kuntalain mukaiseen aloitteeseen kunnallisesta kansanäänestyksestä, jos Lammi ei olisi alkuvuonna 2009 liittynyt Hämeenlinnaan. Tämän takia onkin omituista, että vastustuksesta huolimatta kaupunginhallitus ei järjestänyt asiasta kunnallista kansanäänestystä vaan päätti päinvastoin perustaa vastaanottokeskuksen.

Kävin itse ensimmäistä kertaa Lammilla VOKin perustamisen jälkeen toukokuussa 2009. Tarkoitukseni oli kerätä kannattajakortteja Muutos 2011 -puoluetta varten muutaman muun muutoslaisen kanssa. Sattumalta Lammilla oli silloin samaan aikaan Laidunkaudenavajaiset ja paikalla oli täten paljon väkeä. Korttien keräämisen yhteydessä keskustelimme paljon itse VOKista lammilaisten kanssa. Heidän viestinsä oli selvä ja päädyin kirjoittamaan tästä kirjoituksen nimeltä Asenteiden kovenemisesta. Tulin siihen johtopäätökseen, että Lammin vastaanottokeskuksesta olisi pitänyt järjestää kunnallinen kansanäänestys.

Seuraavaksi kirjoittelin tästä kirjoituksia paikallisiin lehtiin ja aloitin kaksi eri projektia kansanäänestyksen järjestämiseksi. Ensimmäinen oli kunnallisaloite, jossa vaadittiin kansanäänestystä ja tämä pistettiin menemään erään hämeenlinnalaisen muutosaktiivin nimissä kaupunginvaltuustolle. Toinen projekti oli aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä, jota varten rupesimme keräämään nimiä. Ensimmäistä kertaa keräsimme Lammin Pellavamarkkinoilla. Keräsimme nimiä niin kaksistaan hämeenlinnalaisen muutosaktiivin kanssa, kuin usean muun muualta Suomea kotoisin olevan muutoslaisen avustuksella. Yhteensä nimiä kerättiin noin 400 kpl mm. erinäisissä tapahtumissa kuten Ämyrockissa ja Elomessuilla ja myös ihan työpäivän päätteeksi puistossa, kadulla ja kuppiloissa. Lopetimme nimien keräämisen kun saimme vastauksen ensimmäiseen aloitteeseen. Kerätyt nimet on jo tähän mennessä tuhottu polttamalla.

Vastaus aloitteeseen oli tyly. Kaupunginhallitus käytännössä vetosi lakitekstiin kunnallisesta kansanäänestämisestä. Se ei ottanut mitenkään kantaa siihen aikooko se ensinnäkin järjestää äänestyksen jos nimet kerätään tai aikooko se sitoutua äänestyksen tulokseen. Vastauksessa kerrottiin myöskin, kuinka VOKin kohtalo ei ole kaupunginhallituksen käsissä vaan SPRn päätettävissä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus siis oli käytännössä ulkoistanut päätöksentekonsa asiasta, joka koskettaa merkittävästi sen kuntalaisten hyvinvointia, asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus ei siis ensinnäkään kuunnellut omia kuntalaisiaan. Seuraavaksi se teki kuntalaisten vastustuksesta huolimatta myönteisen päätöksen VOKin perustamisesta ja nämä kaksi asiaa vielä hyvin pikaisesti heti kuntaliittymän jälkeen. Ja viimeiseksi se kertoi ettei se voi vaikuttaa tekemiinsä päätöksiin.

Sillä lailla, Hämeenlinnan kaupunginhallitus.