Avainsana-arkisto: kuntalaki

Enemmän kuntia, kiitos

Ensimmäisenä pahoittelen etten ole ehtinyt kirjoitella, saati juuri vastailla kommenttiosioiden kommentteihin. Aloitin opiskelun Tampereella ja tällä hetkellä päivärutiineihini kuuluu 80 minuuttia junamatkustusta, 20 minuuttia bussilla matkustusta ja noin tunnin verran odottelua asemalla. Lisäksi tietenkin itse koulutus. Tämä on vienyt oman veronsa saatavillani olevasta ajasta, sekä vireydestäni, mutta kaippa tämä pikkuhiljaa tästä. Sitten itse asiaan.

Eduskunnassa käydään kiivasta keskustelua siitä, onko kuntauudistus hyvä vai huono asia. Ehtipä Katainen jo kertoakin, että uudistus tullaan tekemään, ihan sama mitä kukakin sanoo. Lähes jokainen edustaja näyttäisi argumentoivan joko sen puolesta, tai vastaan pelkästään kuntatalouden tai palvelujen turvaamisen perusteella. Lähes vuoron perään jokainen siis unohtaa sen päällimmäisen seikan miksi Suomessa oli itsenäistymisen ensiaskeleilla 532 kuntaa. Siksi, koska Suomessa oli 532 selkeästi toisistaan erotettavissa olevaa aluetta.

Toki Suomi ei ole alueellisesti se sama, mitä se oli sata vuotta sitten. Taajamat ovat laajentuneet, kylät ovat yhdistyneet ja uusia asuinalueita on rakennettu roppakaupalla. Joskus kuntaliitokset ovat siis olleet ihan paikallaan ja toisinaan taas sitten kuntien hajoaminen pienemmiksi on ollut tarpeellista. Miksi tämä Suomen jakautuminen erinäisiin toisistaan erotettavissa oleviin alueisiin on sitten niin tärkeä huomio? Kansanvallan takia.

Jokaisella asuinalueella asuu oma väestönsä. Jokaisen asuinalueen väestön on pystyttävä vaikuttamaan oman asuinalueensa kehitykseen. Suomessa tämä on hoidettu kuntajärjestelmällä. Mitä pienempi kunta, sitä paremmat mahdollisuudet sen asukkailla on vaikuttaa kunnallisvaaleissa valittavien valtuutettujen kautta. Tämä järjestelmä on erityisen tärkeä kansanvallan jonkinasteisen toteutumisen kannalta. Suurissa kunnissa oman asuinalueen kehitykseen vaikuttaminen on hyvin vaikeata, joskus jopa mahdotonta.

Otetaanpa vaikkapa esimerkkeinä Lammi ja Hämeenlinna. Lammi on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia. Ennen kunnan lakkauttamista kunnassa oli 5 530 asukasta ja siis tietenkin oma kunnanvaltuustonsa, joka teki päätökset alueen kehityksestä. Hämeenlinnassa taasen oli ennen liitosta 66 131 asukasta. Mitä luulette, että kävi entisen Lammin alueen asukkaiden mahdollisuudelle päättää oman asuinalueensa kehityksestä yhdistymisen jälkeen?

No eihän siinä hyvin käynyt, eikä tulevaisuuskaan näytä ruusuiselta. Käytännössä entinen Lammin alueen kehitys on nyt täysin entisen Hämeenlinnan alueen asukkaiden kätösissä. Ja yhtä vähän niillä Hämeenlinnan joillakin asuinalueiden asukkaillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen oman asuinalueensa kehitykseen. Suurissa kunnissa kansanvalta luisuu kunnan- tai kaupunginvaltuuston jäsenten käsiin ja sieltä hallitukselle. Loppujen lopuksi suuren alueen kehityksestä päättääkin kunnan- tai kaupunginjohtaja.

Suuri asukasmäärä vesittää myöskin kokonaan kuntalain suoman kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen ajatuksen. Spekuloidaanpa vaikka, että Hämeenlinnan kaupunki päättääkin perustaa entiselle Lammin alueelle kaatopaikan. Siinä missä ideaa vastustavaa kansanäänestysaloitetta varten entisessä Lammissa riitti kolmisen sataa nimeä, niin Hämeenlinnan suurkunnan osana nimiä pitääkin kerätä kolmisen tuhatta. Käytännössä nimi tarvitaan siis jokaiselta äänioikeutetulta lammilaiselta. Noh jatketaan spekulaatiota. Hämeenlinnan kaupunki toteuttaa äänestyksen. Lammin 3 000 ääntä saa vastaansa Hämeenlinnan 40 000 ääntä. Miten luulette äänestyksessä käyvän?

Kaiken kaikkiaan kuntauudistus siis tietää todella huonoja aikoja kansanvallalle, eivätkä meidän kansanedustajamme edes välitä. Heitä kiinnostaa kuntaliitoksista saadut säästöt ja vielä siinä määrin, että kansanvaltaa ollaan laimentamassa pakolla. Asia pitäisi ratkaista aivan toisella tavalla, kuten esimerkiksi talous ja palveluliitoilla. Näin kuntien asukkaat säilyttävät itsemääräämisoikeutensa ja kuntakenttää voidaan huoletta pirstaloida juurikin niin paljon, mikä on tarpeellista, jotta kansanvalta toteutuisi tasavertaisesti kaikkialla.


Suora demokratia ratkaisisi monta huolenaihetta

Kansalaisille on annettava vaihtoehto, jossa he saavat osallistua päätöksentekoon niin kutsutun suoran demokratian keinoin. Suoran demokratian periaate on Euroopan valtioista käytössä Sveitsissä. Suora demokratia tarkoittaa sitä, että kansalaiset pääsisivät itse ratkaisemaan heitä itseään koskevia päätöksiä. Suoran demokratian keskeisiä vaikutustapoja ovat mm. kansalaisaloite ja kansanäänestys. Kansalaisaloitteen voi tehdä määrätty määrä kansalaisia, ja se etenee kansanäänestykseen, jos erikseen sovittava määrä kansalaisia kannattaa sitä. Suorassa demokratiassa kansanäänestyksen tulos on aina sitova.

Nykyinen kuntalakimme tuntee kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Hämeenlinnan nykyisessä suurkunnassa tämä tarkoittaa noin 2800 henkilöä, Hattulassa noin 380 henkilöä. Nykyinen laki ei myöskään sido kunnanvaltuustoa järjestämään kansanäänestystä, eikä sitoutumaan äänestyksen tulokseen. Tällä hetkellä keräämme allekirjoituksia kansanäänestystä varten Lammin vastaanottokeskuksesta. Perustuslain mukaan vastaanottokeskus on nimenomaan sellainen kohde, josta kansanäänestys olisi pitänyt järjestää. Perustuslaissa sanotaan, että kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ja julkisen vallan tehtävä on edistää näitä yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Jos vastaanottokeskuksen lailla radikaalisti lähielinympäristönsä ilmapiiriin ja väestörakenteeseen vaikuttava asia ei ole tällainen, en sitten tiedä mikä on. Hämeenlinnassa kansanäänestyksiä voitaisiin lisäksi järjestää esimerkiksi moottoritien kattamisesta, moottoriradan käytöstä, Ahveniston maauimalasta, Poltinahon poliisitalosta, Vuorentaan vanhainkodin sulkemisesta tai Ahveniston kalastuskiellosta. Hämeenlinnan kunta voisikin näyttää mallia muille Suomen kunnille ja sitoutua ensimmäisenä kunnallisten kansanäänestystensä toimittamiseen ja tuloksiin huolimatta siitä, mitä ne ovat.

Valtakunnallisella tasolla äänestettävät asiat voisivat olla vaikka pakkoruotsin poistaminen, ydinvoiman lisärakentaminen, maahanmuuttopolitiikka, YLEn mediamaksu, Suomen mahdollinen liittyminen Natoon, seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeus, sukupuolineutraali avioliittolaki, tupakoinnin rajoitukset, siviili- ja varusmiespalveluksen pituus, siirtyminen palkka-armeijaan, EU:n perustuslaki, mietojen huumeiden salliminen, pienlainatoiminnan korkokatto, päihdeäitien pakkohoito, koiravero, prostituution laillistaminen, kansalaisen oikeus omistaa ase, 16-vuotiaiden oikeus äänestää, työ- ja pääomatulojen verottamisen yhtenäistäminen, perintöveron poistaminen, viinien tuominen ruokakauppoihin, ulkomaalaisten oikeus ostaa maata Suomesta, kauppojen sunnuntaiaukiolo, tulisiko kasvot peittävä vaatetus kieltää yleisillä paikoilla, työstä ja opiskelusta kieltäytyvän henkilön oikeus sosiaaliturvaan, ulkomaalaisten ilmainen koulutus Suomen korkeakouluissa, uskonnonopetuksen poistaminen koulusta, internetjakelun laillistaminen, EU-jäsenyyden jatkaminen, lex Nokia, tulisiko Suomen siirtyä tuulivoiman takuuhintajärjestelmään, pitäisikö Suomen vetäytyä Euroopan ulkopuolisista rauhanturvaoperaatioista, kansalaispalkka, kehitysapujärjestelmän tulevaisuus, kiintiöpakolaisten määrä, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ehdot, turvapaikanhakijoiden työvelvoite sosiaaliturvaa vastaan, eläinten oikeudet, turkistarhaus tai koulujen kasvisruokapäivät. Lista on pitkä, koska mahdollisuuksia on paljon.

Suora demokratia ei ole mikään ihmelääke, joka hetkessä korjaa kaikki epäkohdat, mutta edustuksellisen demokratian jatkona se on erittäin hyvä työkalu, jonka avulla saadaan varmasti kansalaistemme näköisiä päätöksiä. Erittäin hyvin suora demokratia toimisi nimenomaan kunnallisella tasolla, siksi onkin harmillista että kunnan käsitettä pyritään jatkuvasti hämärtämään muun muassa kuntayhdistymisillä. Pahimmillaan pieni kunta ja sen kuntalaiset saattavat näin menettää totaalisesti perustus- ja kuntalain määräämän oikeuden päättää oman elinympäristönsä kehittämisestä.


Kunnallisaloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä

Esitän tiedoksi Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolle:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Olennainen osa kansanvaltaista valtiojärjestystä on mm. ihmisten mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaelämän eri aloilla. Lähtökohtana on, että kaikella julkisen vallan käytöllä on oltava demokraattinen perusta.

Kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävä on edistää yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksilla on valtiosäännön kansanvaltaisuuden kannalta tärkeä merkitys.

Olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla. Kuntien hallinnon tulee perustua niiden asukkaiden itsehallintoon.

-Suomen perustus- ja kuntalaki

Aloite:

Vaadin järjestettäväksi neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen Lammin vastaanottokeskuksen toiminnan jatkamisesta. Kaupunginvaltuuston on ilmoitettava sitoutuvansa kansanäänestyksen tulokseen riippumatta siitä, mikä se on. Näin päättäjät ilmaisevat toiminnallaan kannattavansa todellista demokratiaa ja kuntalaisten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon, niin kuin Suomen perustus- ja kuntalaki edellyttää.

Mikäli kuntalaiset äänestävät, että Lammin vastaanottokeskus lopetetaan, on valtuuston myös lopetettava kaikki suunnitelmat vastaanottokeskuksen laajentamisesta, hajauttamisesta tai siirtämisestä Hämeenlinnan keskustaan, sekä irtisanottava kaikki nykyiset sopimukset vastaanottokeskuksen kanssa.

Päivämäärä ja paikka.
Allekirjoitus
Nimenselvennys

Nimi
Yhteistiedot

Tänään pistin sitten erään hämeenlinnalaisen Muutos 2011 aktiivin mukana yllä olevan kuntalaisaloitteen menemään kaupungintalon suuntaan. Meikäläisen nimeä tuohon ei voitu laittaa, koska en ole Hämeenlinnan kaupungin asukas tällä hetkellä. Hetki sitten saamani tiedon mukaan, paperit on nyt toimitettu ja siitä on kaupungin leimalla olevat valokopiot todisteena.

Mitä todennäköisimmin kyseinen kuntalaisaloite hylätään tai neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä varten pyydetään keräämään tarvittava määrä nimiä(5% äänestysoikeutetuista kuntalaisista), joten ennakoimme ja rupeamme myös samaan aikaan keräämään nimiä tätä neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä varten. Aloitteen hylkäys tulee toivottavasti olemaan hyvin paljon vaikeampaa kun toimitamme noin 3000 nimeä kaupunginvaltuustolle.

Muutos 2011 aktiivit aloittavat nimien keräämisen huomenna 19.6 Lammin Pellavamarkkinoilla. Pyrimme levittämään aloitetta allekirjoittamista varten myös paikallisiin liikkeisiin ja ravintoloihin, sekä sitä saa tulostettua minulta tästä.

Aloitteet tulee lähettää sitten minulle seuraavaan osoitteeseen.

Veli Karimies
Tallitie 6B 23
13720 Parola

Tietojanne ei käytetä mihinkään muuhun kuin tätä aloitetta varten. En luovuta niitä eteenpäin kenellekään muulle, kuin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolle. Jos kaupunginvaltuusto päättää pitää kansanäänestyksen pelkästään kuntalaisaloitteen perusteella, lopetetaan nimien kerääminen ja toimitan jo kerätyt nimet kaupunginvaltuustolle tai tuhoan ne polttamalla.

EDIT: (22. 6.)
Seurantasivu lisätty aloitteen etenemistä varten. Se löytyy tuolta oikealta kuvan alapuolelta. Päivitän sinne mm. paikat joista aloitetta on saatavilla, tapahtumat joissa nimiä kerätään/on kerätty.