Avainsana-arkisto: kuolonkolari

Ylinopeuden epädramatisointi

Onko ylinopeus vaarallista? Kuinka moni ajaa ylinopeutta ja kuinka monta ihmistä kuolee sen takia vuodessa?

Kun tarkastellaan tätä vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikuntien raporttia kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista, niin meille selviää seuraavaa. 33%:tia kaikista onnettomuuksien pääaiheuttajista ajoi ylinopeutta onnettomuuden syntyhetkellä. Tämä ei vielä yksistään kerro meille mitään, vaan meidän täytyy suhteuttaa tämä luku kaikkiin ylinopeutta ajaviin.

Eri lähteistä saadaan eri lukuja, mutta tässäpä nyt muutama.
Liikenneturva – Toimivat pelisäännöt.

  • Yksiajorataisilla teillä, joiden tiekohtainen nopeusrajoitus on 80 km/h, nopeusrajoituksen ylitti vuonna 2001 noin 60 % autoilijoista. Vastaavasti 100 km/h rajoitusalueella vuonna 2001 ylinopeutta ajoi noin 40 % autoilijoista.
  • Lievää ylinopeutta kertoo ajaneensa yhdeksän kymmenestä vastaajista, huomattavaa ylinopeuttakin seitsemän kuljettajaa kymmenestä.
  • Liikenneturva – Nopeustutkimus.

  • Lähes kaikki kuljettajat kertovat ylittävänsä nopeusrajoituksia. Keväällä 2008 tehdyssä kyselyssä suomalaisista kuljettajista ainoastaan 4 prosenttia kertoi, ettei koskaan ylitä nopeusrajoituksia, eli 96 prosenttia kuljettajista ajaa joskus ylinopeutta.
  • Tavallisimmin kuljettajat kertovat ylittävänsä nopeusrajoituksen ”hyvin harvoin” tai ”silloin tällöin”. ”Hyvin harvoin” nopeusrajoituksen ylittää 37 prosenttia kuljettajista, yhtä moni (38 %) ”silloin tällöin”. Nämä olivat myös vastausvaihtoehdot, joissa oli eniten lisäystä verrattaessa vuoteen 2001.
  • Joka viides kuljettaja kertoo ylittävänsä nopeusrajoituksen usein (melko usein, usein, tai hyvin usein).
  • Tutkimuksessa olevan taulukon mukaan 59% kuljettajista ajaa ylinopeutta silloin tällöin tai useammin, kuin silloin tällöin.
  • Lintu – Tehostetun kameravalvonnan ja alennetun puuttumiskynnyksen vaikutus turvallisuuteen.

  • Touko–kesäkuussa 2002 100 km/h:n nopeusrajoituksen ylitti 25–41 prosenttia autoilijoista mittauspaikasta riippuen.
  • Kesäkuussa 2006 nopeusrajoitusalueella 80 km/h 74–85
    prosenttia kuljettajista ylitti nopeusrajoituksen.
  • Liikennevirasto – Matkanopeuteen perustuvan automaattivalvonnan kokeilu.

  • 49 % kuljettajista ajoi ylinopeutta.
  • Mielestäni voidaan siis ihan surutta vetää tässä välissä johtopäätös, että yli puolet kuljettajista ajaa jatkuvasti ylinopeutta. Yli puolet kuljettajista ajaa ylinopeutta, mutta vain 33% kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien pääaiheuttajista ajaa ylinopeutta. Ylinopeutta ajavat ovat siis aliedustettuina kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

    Me emme toki voi vetää tästä suoraan sellaista johtopäätöstä, että ylinopeuden ajaminen olisi turvallisempaa, mutta sellaisen johtopäätöksen me voimme vetää, että ylinopeutta ajavat ovat joko taitavampia kuljettajia, kuin sallittua tai alinopeutta ajavat tai he ajavat turvallisemmilla ja paremmilla autoilla. Mahdollisesti myös molempia.

    No kuinka monta kuolononnettomuutta se ylinopeus sitten aiheuttaa vuodessa? Tästä ”MOT – Kuolonkolarit kielletty! Voidaanko liikenneturmat lopettaa käskemällä?” -ohjelman vuonna 2001 keräämästä vuoden 1999 kuolonkolaritaulukosta selviää, että vuonna 1999 liikenteessä tapahtui 302 kuolonkolaria, joista 5 kappaletta johtui selkeästä ylinopeudesta. Ellei tämä vuosi 1999 ollut joku kauhea friikkivuosi jossa tilastot heittivät häränpyllyä, niin voidaan ihan hyvin olettaa että samat luvut pitävät suurin piirtein paikkaansa myös muina tarkastelujaksoina. 1,6% kuolonkolareista johtui ylinopeudesta.

    Palataanpa nyt sitten tuohon alussa esittämääni 33%:tiin. Mitä tämä luku pitää sisällään? Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet ja kuljettajan käyttämä ylinopeus suhteessa tien nopeusrajoitukseen:

  • Ei ylinopeutta 67%
  • 1-9km/h ylinopeutta ajoi 6%
  • 10-19km/h ylinopeutta ajoi 5%
  • 20-29km/h ylinopeutta ajoi 4%
  • 30km/h tai yli ylinopeutta ajoi 16%
  • Suurin osa autoilijoista ajaa 1-19 km/h ylinopeuksia. Mitä suurempia ylinopeuksia ajetaan, sitä pienempi on ryhmä joka niitä ajaa. Näyttäisi siis siltä, että pienten ylinopeuksien ajaminen ei ole mitenkään merkittävä seikka kuolononnettomuuksien synnyn kannalta, mutta 30 km/h ylitykset lisäävät onnettomuus- ja kuolononnettomuusriskiä aivan selvästi.

    Miksi näin on? Minun nähdäkseni liikenteessä ei juurikaan merkitse se kuinka lujaa liikenne kulkee, vaan se että kaikki liikenteessä olevat kulkevat samaa nopeutta, jolloin tarvetta ohitteluun, jarrutteluun ja kiihdyttelyyn ei tule. Ylinopeuden ajaminen on myöskin lisääntynyt vuosi vuodelta, joten ihmiset eivät selkeästi pidä nykyisiä nopeusrajoituksia hyvinä. Miksikäs pitäisivätkään, kun kerran autojen ajo-ominaisuudet ovat parantuneet, autojen turvallisuus on parantunut ja teidemme turvallisuus on parantunut huomattavasti siitä, kun näitä rajoituksia ruvettiin asettamaan silloin 40 vuotta sitten.


    Yleisesti liikenneturvallisuudesta

    Ihminen on erehtyväinen, näin siis kaikkialla muualla paitsi auton ratissa. Kun ihminen istuu auton rattiin, täytyy ihmisestä tulla virheettömästi koneen lailla toimiva androidi, joka pystyy täydellisesti arvioimaan oikean ajonopeuden, havaitsemaan kaiken ympärillään ja ottamaan huomioon kaikki liikennejärjestelyt ja säännöt, sekä kaikki muut liikenteessä olevat. Jos ihminen ei näin tee, on ihminen rikollinen, kriminaali, valtion vihollinen numero yksi. Tai ehkä kaksi, heti aseenomistajan jälkeen.

    Niin kuin muutakin yhteiskuntarauhan kannalta tärkeätä kohdetta, täytyy liikennettäkin valvoa tarkasti ja ankarasti. Tarkkaa valvontaa tarvitaan tietenkin, että liikenneturvallisuus olisi huippuluokkaa ja aina kun keksitään jokin uusi liikenneturvallisuutta parantava seikka, otetaan se heti käyttöön kuluista viis, jotta kansalaisten liikenneturvallisuus paranisi.

    Tälläisiä asioita ovat mm. liikenteenvalvontakamerat. Liikenteenvalvontakameroilla ei toki pyritä valvomaan esimerkiksi liikenneturvallisuuden kannalta merkityksettömiä asioita, kuten liikenteen sujuvuutta, poikkeavaa käyttäytymistä tai vaaratilanteita aiheuttavia kuskeja. Kameroilla valvotaan sitä kaikista pahinta liikenneturvallisuuden vaarantajaa, eli tietenkin ylinopeutta. Ylinopeudesta myös sakotetaan ankarimman mukaan, jotta viesti olisi mahdollisimman selvä rikolliselle ylinopeuden ajajalle, emme hyväksy minkäänlaista liikenteen vaarantamista!

    Ylinopeutta pyritään vielä valvomaan niinkin tarkasti, että jo 3km/h ylinopeudesta saa kriminaali sakon! Tämän kaltainen hurja rajoituksen ylitys on ehdottomasti vaarallisempaa liikenteelle, kuin vaikka vanhanaikainen autokanta tai keskikaiteiden puuttuminen.

    Ja sitten reaalimaailmaan. Suurin osa liikenneonnettomuuksista tapahtuu sen takia, että onnettomuusauton kuljettaja ei ole ajokunnossa. Kuljettaja on kännissä, pilvessä, lääkkeissä, väsynyt, tunteiden vallassa(viha, järkytys), saa sairauskohtauksen tai hänen havainnointi ja reaktiokykynsä ole sitä mitä sen pitäisi liikenteessä olla. Toiseksi merkittävin syy on auton kunto. Onnettomuusauto ei ole ajokuntoinen tai siinä ei ole riittäviä ajoturvallisuuslaitteita, kuten lukkiutumattomia jarruja ja ajonvakautusjärjestelmää.

    Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista ajaa säännöllisesti ylinopeutta. Onnettomuustapauksissa taas noin 40%:ssa on ollut mukana ylinopeus. Tämä tarkoittaa sitä, että 60%:ssa tapauksista on ollut mukana sallittu- tai alinopeus. Ylinopeutta ajavat ovat siis aliedustettuina onnettomuustapauksissa. Tämä on loogista, koska juuri paljon ajavat kuskit ilmoittavat ajavansa ylinopeutta ja paljon ajaville myöskin sattuu vähemmän onnettomuuksia, kuin vähän ajaville. Jos ylinopeus olisi suurin syy onnettomuuksiin, kuten moni asioista tietämätön väittää, niin paljon ja usein ylinopeutta ajavat aiheuttaisivat suurimman osan onnettomuuksista. Näin ei tutkimusten mukaan ole.

    Ylinopeus ei siis ole merkittävä syy onnettomuuksiin, silti siihen pyritään puuttumaan täysin ylimitoitetuin keinoin, kuten nollatoleranssilla ja liikenteenvalvontakameroilla. Tämä johtuu nähdäkseni siitä, että poliisilla on tulostavoite sakkotulojen kanssa ja ylinopeuden valvonta yhdistelmällä nollatoleranssi + kamera on kaikista tehokkain keino sakkotulojen kerryttämiseksi.

    Liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta merkittävintä olisi nykyaikaistaa autokanta. Vanhojen autojen turvalaitteet ja ajonhallintajärjestelmät eivät yksinkertaisesti pelasta ihmishenkiä siinä, missä modernin auton turvalaitteet näin tekevät. Ajonhallintalaitteet taas usein estävät onnettomuuden tapahtumisen. Esimerkiksi turvavyön käytön lisääminen on yksi seikka joka pelastaisi yli 40 ihmistä vuodessa. Laki tästä on toki olemassa, mutta sitä ei valvota. Syynä tähän saattaa olla, että turvavyön käyttämättä jättämisestä ei voida sakottaa yhtä raskaasti kuin ylinopeudesta.

    Poikkeuksellisesti tyydyn lähteistämään tekstini pelkästään linkillä tähän keskusteluun. Se kannattaa muutenkin koluta läpi jos aihealue kiinnostaa.


    %d bloggaajaa tykkää tästä: