Avainsana-arkisto: Lammi

Enemmän kuntia, kiitos

Ensimmäisenä pahoittelen etten ole ehtinyt kirjoitella, saati juuri vastailla kommenttiosioiden kommentteihin. Aloitin opiskelun Tampereella ja tällä hetkellä päivärutiineihini kuuluu 80 minuuttia junamatkustusta, 20 minuuttia bussilla matkustusta ja noin tunnin verran odottelua asemalla. Lisäksi tietenkin itse koulutus. Tämä on vienyt oman veronsa saatavillani olevasta ajasta, sekä vireydestäni, mutta kaippa tämä pikkuhiljaa tästä. Sitten itse asiaan.

Eduskunnassa käydään kiivasta keskustelua siitä, onko kuntauudistus hyvä vai huono asia. Ehtipä Katainen jo kertoakin, että uudistus tullaan tekemään, ihan sama mitä kukakin sanoo. Lähes jokainen edustaja näyttäisi argumentoivan joko sen puolesta, tai vastaan pelkästään kuntatalouden tai palvelujen turvaamisen perusteella. Lähes vuoron perään jokainen siis unohtaa sen päällimmäisen seikan miksi Suomessa oli itsenäistymisen ensiaskeleilla 532 kuntaa. Siksi, koska Suomessa oli 532 selkeästi toisistaan erotettavissa olevaa aluetta.

Toki Suomi ei ole alueellisesti se sama, mitä se oli sata vuotta sitten. Taajamat ovat laajentuneet, kylät ovat yhdistyneet ja uusia asuinalueita on rakennettu roppakaupalla. Joskus kuntaliitokset ovat siis olleet ihan paikallaan ja toisinaan taas sitten kuntien hajoaminen pienemmiksi on ollut tarpeellista. Miksi tämä Suomen jakautuminen erinäisiin toisistaan erotettavissa oleviin alueisiin on sitten niin tärkeä huomio? Kansanvallan takia.

Jokaisella asuinalueella asuu oma väestönsä. Jokaisen asuinalueen väestön on pystyttävä vaikuttamaan oman asuinalueensa kehitykseen. Suomessa tämä on hoidettu kuntajärjestelmällä. Mitä pienempi kunta, sitä paremmat mahdollisuudet sen asukkailla on vaikuttaa kunnallisvaaleissa valittavien valtuutettujen kautta. Tämä järjestelmä on erityisen tärkeä kansanvallan jonkinasteisen toteutumisen kannalta. Suurissa kunnissa oman asuinalueen kehitykseen vaikuttaminen on hyvin vaikeata, joskus jopa mahdotonta.

Otetaanpa vaikkapa esimerkkeinä Lammi ja Hämeenlinna. Lammi on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia. Ennen kunnan lakkauttamista kunnassa oli 5 530 asukasta ja siis tietenkin oma kunnanvaltuustonsa, joka teki päätökset alueen kehityksestä. Hämeenlinnassa taasen oli ennen liitosta 66 131 asukasta. Mitä luulette, että kävi entisen Lammin alueen asukkaiden mahdollisuudelle päättää oman asuinalueensa kehityksestä yhdistymisen jälkeen?

No eihän siinä hyvin käynyt, eikä tulevaisuuskaan näytä ruusuiselta. Käytännössä entinen Lammin alueen kehitys on nyt täysin entisen Hämeenlinnan alueen asukkaiden kätösissä. Ja yhtä vähän niillä Hämeenlinnan joillakin asuinalueiden asukkaillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen oman asuinalueensa kehitykseen. Suurissa kunnissa kansanvalta luisuu kunnan- tai kaupunginvaltuuston jäsenten käsiin ja sieltä hallitukselle. Loppujen lopuksi suuren alueen kehityksestä päättääkin kunnan- tai kaupunginjohtaja.

Suuri asukasmäärä vesittää myöskin kokonaan kuntalain suoman kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen ajatuksen. Spekuloidaanpa vaikka, että Hämeenlinnan kaupunki päättääkin perustaa entiselle Lammin alueelle kaatopaikan. Siinä missä ideaa vastustavaa kansanäänestysaloitetta varten entisessä Lammissa riitti kolmisen sataa nimeä, niin Hämeenlinnan suurkunnan osana nimiä pitääkin kerätä kolmisen tuhatta. Käytännössä nimi tarvitaan siis jokaiselta äänioikeutetulta lammilaiselta. Noh jatketaan spekulaatiota. Hämeenlinnan kaupunki toteuttaa äänestyksen. Lammin 3 000 ääntä saa vastaansa Hämeenlinnan 40 000 ääntä. Miten luulette äänestyksessä käyvän?

Kaiken kaikkiaan kuntauudistus siis tietää todella huonoja aikoja kansanvallalle, eivätkä meidän kansanedustajamme edes välitä. Heitä kiinnostaa kuntaliitoksista saadut säästöt ja vielä siinä määrin, että kansanvaltaa ollaan laimentamassa pakolla. Asia pitäisi ratkaista aivan toisella tavalla, kuten esimerkiksi talous ja palveluliitoilla. Näin kuntien asukkaat säilyttävät itsemääräämisoikeutensa ja kuntakenttää voidaan huoletta pirstaloida juurikin niin paljon, mikä on tarpeellista, jotta kansanvalta toteutuisi tasavertaisesti kaikkialla.


Lammicase

Kuntalaki 4 luku 27 §

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

Vastaanottoinfo – Hämeenlinna

Talvella aie vastaanottokeskuksen perustamisesta nosti vastustusta muun muassa lammilaisille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. 27 kuntalaisen allekirjoittamassa kansalaisaloitteessa ja 236 nimen nettiadressissa torjuttiin keskuksen perustaminen alueen palveluihin ja asukkaiden turvallisuuteen vedoten. Vastustuksesta huolimatta Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg ja kaupunginjohtaja Tapani Hellstén saivat ajamalleen hankkeelle myönteisen päätöksen kaupunginhallituksessa 16.2.2009. Kaupunki sitoutui tarvittavien palvelujen järjestämiseen yhdessä SPR:n kanssa ja rauhoitteli kyläläisten huolia.

Lammilla muutamassa viikossa kerättyjen nimien määrä olisi riittänyt kuntalain mukaiseen aloitteeseen kunnallisesta kansanäänestyksestä, jos Lammi ei olisi alkuvuonna 2009 liittynyt Hämeenlinnaan. Tämän takia onkin omituista, että vastustuksesta huolimatta kaupunginhallitus ei järjestänyt asiasta kunnallista kansanäänestystä vaan päätti päinvastoin perustaa vastaanottokeskuksen.

Kävin itse ensimmäistä kertaa Lammilla VOKin perustamisen jälkeen toukokuussa 2009. Tarkoitukseni oli kerätä kannattajakortteja Muutos 2011 -puoluetta varten muutaman muun muutoslaisen kanssa. Sattumalta Lammilla oli silloin samaan aikaan Laidunkaudenavajaiset ja paikalla oli täten paljon väkeä. Korttien keräämisen yhteydessä keskustelimme paljon itse VOKista lammilaisten kanssa. Heidän viestinsä oli selvä ja päädyin kirjoittamaan tästä kirjoituksen nimeltä Asenteiden kovenemisesta. Tulin siihen johtopäätökseen, että Lammin vastaanottokeskuksesta olisi pitänyt järjestää kunnallinen kansanäänestys.

Seuraavaksi kirjoittelin tästä kirjoituksia paikallisiin lehtiin ja aloitin kaksi eri projektia kansanäänestyksen järjestämiseksi. Ensimmäinen oli kunnallisaloite, jossa vaadittiin kansanäänestystä ja tämä pistettiin menemään erään hämeenlinnalaisen muutosaktiivin nimissä kaupunginvaltuustolle. Toinen projekti oli aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä, jota varten rupesimme keräämään nimiä. Ensimmäistä kertaa keräsimme Lammin Pellavamarkkinoilla. Keräsimme nimiä niin kaksistaan hämeenlinnalaisen muutosaktiivin kanssa, kuin usean muun muualta Suomea kotoisin olevan muutoslaisen avustuksella. Yhteensä nimiä kerättiin noin 400 kpl mm. erinäisissä tapahtumissa kuten Ämyrockissa ja Elomessuilla ja myös ihan työpäivän päätteeksi puistossa, kadulla ja kuppiloissa. Lopetimme nimien keräämisen kun saimme vastauksen ensimmäiseen aloitteeseen. Kerätyt nimet on jo tähän mennessä tuhottu polttamalla.

Vastaus aloitteeseen oli tyly. Kaupunginhallitus käytännössä vetosi lakitekstiin kunnallisesta kansanäänestämisestä. Se ei ottanut mitenkään kantaa siihen aikooko se ensinnäkin järjestää äänestyksen jos nimet kerätään tai aikooko se sitoutua äänestyksen tulokseen. Vastauksessa kerrottiin myöskin, kuinka VOKin kohtalo ei ole kaupunginhallituksen käsissä vaan SPRn päätettävissä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus siis oli käytännössä ulkoistanut päätöksentekonsa asiasta, joka koskettaa merkittävästi sen kuntalaisten hyvinvointia, asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus ei siis ensinnäkään kuunnellut omia kuntalaisiaan. Seuraavaksi se teki kuntalaisten vastustuksesta huolimatta myönteisen päätöksen VOKin perustamisesta ja nämä kaksi asiaa vielä hyvin pikaisesti heti kuntaliittymän jälkeen. Ja viimeiseksi se kertoi ettei se voi vaikuttaa tekemiinsä päätöksiin.

Sillä lailla, Hämeenlinnan kaupunginhallitus.


Kansanäänestys Lammin vastaanottokeskuksesta

Lähetin seuraavan kirjoituksen 27. toukokuuta asuinalueeni kolmeen suureen lehteen, Hämeen Sanomiin, Viikkouutisiin ja Kaupunkiuutisiin. Hämeen Sanomat julkaisi tekstin raskaasti muokattuna. Muun muassa kritiikki kaupunginhallitusta kohtaan on kokonaan poistettu, niinkuin lammilaisten tuntemukset ja viittaukset Muutos 2011 -puoluehankkeeseen ja sen kannattajakorttikeräykseen.

Vierailimme Lammilla Muutos 2011 liikkeen kannattajakorttien keräämisen merkeissä lauantaina 15.5. Vierailumme aikana keskustelimme pitkään lammilaisten kanssa ja kyllä kylmäsi, kun kertoivat miten heidän mielipiteensä vastaanottokeskuksen perustamisesta paikkakunnalle oli sivuutettu täydellisesti. Hämeenlinnan kaupunginhallitus teki yksimielisesti vastaanottokeskuksen perustamista puoltavan päätöksen lammin asukkaiden vastustuksesta huolimatta! Ymmärrettävästi lammilaisia hiukan suututti kaupunginhallituksen toiminta. Mitä Hämeenlinnan kaupunginhallitus ajatteli saavuttavansa perustamalla vastaanottokeskuksen perisuomalaiselle pienelle paikkakunnalle, jonne sitä kantaväestö ei selvästikkään halunnut? Teki pahaa kuunnella lammilaisten tuskaa, ”Tuleeko Lammista vielä joskus Lammi?”, sanoi lammilainen.

Koska vastaanottokeskusten määrää ollaan muutenkin vähentämässä, nyt olisi hyvä hetki pitää sitova kansanäänestys Lammin vastaanottokeskuksen jatkosta. Kaupunginvaltuusto voi jo etukäteen ilmoittaa sitoutuvansa kansanäänestyksen tulokseen. Näin selvitetään lammilaisten kanta vastaanottokeskukseen ja saadaan asiasta tehtyä lammilaisten näköinen päätös. Ei voi olla niin, että väestöltään yli kymmenen kertaa suurempi Hämeenlinna päättää pienemmän paikkakunnan asioista näin piittaamattomasti, varsinkin kun kyseinen asia muuttaa niinkin radikaalisti pienen paikkakunnan ilmapiiriä, väestörakennetta ja asumisviihtyisyyttä.

Muutos 2011 liikkeen jäsen ja kannattajakorttien valtuutettu kerääjä
Veli Karimies

Minuun voi ruveta ottamaan yhteyttä sähköpostitse jos on kiinnostunut asiasta.

Seuraavaksi aion ottaa yhteyttä kaupunginvaltuuston jäseniin ja todennäköisesti julkaisen vastaukset täällä, blogissani.

EDIT: Sen verran korjausta, että Kaupunkiuutiset on tänään 5.6. julkaissut kirjoituksen muokkaamattomana mielipideosiollaan.


Asenteiden kovenemisesta

Mediassa on viime aikoina puhuttu paljon asenteiden kovenemisesta. Useimmin mainittu syy tähän näyttäisi olevan lama. Tavallaan tämä on oikeansuuntainen huomio, kun rakentaja Raimolta menee työpaikka alta ja hän joutuu sosiaalihuoltokoneiston hampaisiin, siihen järjettömään paperisotaan ja byrokratiahelvettiin, tekee Raimon varmasti mieli antaa periksi. No jos nyt kuitenkin Raimo jaksaa pyöritystä ja ylimielisiä sossun ja Kelan työntekijöitä ja viimein saa tukilanttinsa, on hän tähän mennessä tehnyt seuraavat havainnot; suhteessa väestörakenteeseen näyttäisi sosiaalitoimen ja kelan asiakaskunta olevan hyvinkin etnisviritteistä, etnisviritteisillä näyttäisi olevan avustaja usein mukana ja etnisviritteistä näytettäisiin kohdeltavan eri tavalla kuin suomalaista. Tähän vielä lisätään Raimon kuulemat huhut jotka kertovat etnisviritteisten saamista huimista tuista. Raimoa varmasti rupeaa ahdistamaan kun hän vielä miettii sitä, että etnisviritteinen ei tuskin ole maksanut senttiäkään ansioveroa ja Raimo on tehnyt 20 vuotta duunia maksaen huimat määrät tätä veroa.

Osoittaisin kuitenkin vielä seuraavan seikan, jota pidän huomattavasti merkittävämpänä asenteiden kovenemisen kannalta. Kävimme perjantaina keräämässä kannattajakortteja Muutos 2011 -puoluehanketta varten Lammilla. Asenteiden kovenemisen resepti sielä näyttää olevan seuraava:

Otetaan kourallinen kaupunginhallituksen jäseniä ja päätetään vastaanottokeskuksen perustamisesta, ilman perusteellista keskustelua kantaväestön kanssa, ilman kantaväestön mielipiteen huomioonottamista ja ilman juuri minkäänlaista ennakkotiedotusta.

Päätetään yksimielisesti kaupunginhallituksessa 5000:n asukkaan kuntaan parinsadan pakolaisen ottamisesta kuntalaisten vastustuksesta huolimatta, tiedotetaan tästä kuukautta aiemmin.

Puhutaan sotaa karkuun lähteneistä sotalapsosista, mutta tuodaankin parikymppistä partasuista miehenalkua joista ainakin osa(paikallisväestön kanssa käydyn keskustelun mukaan); näpistelee paikallisista liikkeistä, käyttäytyy sopimattomasti kantaväestön naisia kohtaan, kulkee kylillä kalliit vaatteet päällä kuin kylän kuninkaat, nojailevat S-Marketin seinään päivät pitkät, tappelee paikallisten nuorten kanssa, eikä muutekaan juuri omaa kasvatusta ja käyttäytymiskoodistoa jota suomalainen kutsuisi hyväksi.

Ja näin. Omalla ylimielisellä toiminnallaan sai Hämeenlinnan kaupunginhallitus Lammilla asenteet kovenemaan. Enkä ihmettele yhtään. Loogisesti jos tämä resepti toimii Lammilla, toimii se myös muuallakin. Jokainen vastaanottokeskus joka perustetaan ilman paikkakuntalaisten hyväksyntää koventaa täten kantaväestön asenteita maahanmuuttajia kohtaan. On erittäin surullista, että kuntalaisten ja kansalaisten mielipiteistä ei välitetä pätkääkään ja vielä tälläisen asian kanssa, joka muuttaa huomattavasti väestörakennetta ja kunnan viihtyisyyttä ja ilmapiiriä.

Toivon mukaan saimme hieman helpoitettua lammilaisten kyrpiintymistä ja saivat purkaa itseänsä edes kannattajakortin kirjoittamisen ja keskustelun kautta. Näytti jopa siltä, että olivat oikein otettuja kun edes joku tuli heidän kanssaan puhumaan asioista ja oli kiinnostunut heidän mielipiteistään.