Lueskelen tässä taas vaihteeksi HS.fin keskusteluja, tällä kertaa Porvoon ampumatapauksesta (1)(2), tuntien samaan aikaan valtavaa tarvetta hakata päätäni jotakin fyysistä objektia vasten. Huoh, huoh ja huoh. En ota nyt kantaa tai spekuloi tapahtuneen syitä sen enempää, kuin toteamalla idioottien tekevän idioottimaisia tekoja. Näin on ollut aina ja näin tulee aina olemaan jatkossakin. Tässä ei ole mitään yllättävää, eikä asiaan voida mitenkään muuten puuttua, kuin sulkemalla idiootit kiven sisään koko loppuelämäkseen. Tälläisiä tekoja tälläisistä syistä tekeviä ihmisiä ei ikinä pitäisi päästää kulkemaan vapaana normaaleiden ihmisten pariin. Noh se siitä.
Siirryn siihen pääseikkaan, tai siis siihen mistä piti ensin kirjoittaa. Aselainsäädäntöön ja sen kuviteltuun tiukentamistarpeeseen. Todettakoon nyt tekijän olevan poliisin vanha tuttu, joten hänen aseensa tuskin oli luvanvarainen tai tekijän oma. Lainassa, varastettu tai pimeiltä markkinoilta ostettu. Mikä saa minut lyömään päätäni seinään on usean kommentoijan ”ratkaisu” tämänkaltaisiin tilanteisiin. Laittomilla aseilla tehdyt rikokset mystisesti häviävät, kun lailliset aseet kielletään.
Minun siis piti kirjoittaa siitä, miksi asia ei näin ole, mutta tästä on niin moni jo kirjoittanut kaiken kirjoitettavissa olevan todeten ”ratkaisun”, sekä epäloogiseksi että täysin vääräksi. Tässä muutama:
Aseista ja turvallisuudesta taas.
Roman heitti schatzit silmille
Kauhajoki lautakunnan raportista
Kun Belgia aseet kielsi
Handgun crime ’up’ despite ban
Aselaki-blogi
Aselaki-info
Mistä minä sitten kirjoitan? Siitä, miksi ihmiset luulevat aselainsäädännön tiukentamisen tai kaikkien käsiaseiden kieltämisen johtavan aseilla tehtyjen henkirikosten vähentymiseen, vaikka saatavilla olevaa tietoa on olemassa näin paljon.
Minulle tulee ainakin muutama syy mieleen. Ensimmäinen on tietenkin pelko. Aseet ovat pelottavia, aseet täytyy siis kieltää. Aseita pelkäävät samat piirit, mitkä pelkäävät esimerkiksi myös ydinvoimaa. Pelko taas johtuu tiedon puutteesta ja tietoa ei hankita lisää, koska ollaan jo muodostettu oma mielipide asiasta tunteen ja misinformaation perusteella. Misinformaatio taas on saatu ideologiasta ja ideologia on valittu sen mukaan mikä sopii omiin tunteisiin.
Sitten on myös niitä, jotka valitsevat ideologian statuksensa kohottamisen mukaan. Tällöin ideologiaksi valitaan sellainen jolla saavutetaan kaikista eniten moraalisäteilyä muiden samaan ideologiaan kuuluvien silmissä. On tärkeintä näyttää ulospäin hyvältä ihmiseltä, faktoilla ei sitten olekkaan niin väliä. Tähän perustuu mielestäni esimerkiksi vihreiden ydinvoimaa kohtaan tuntema kammo.
Sitten kun yhdistetään tälläiseen henkilöön oikeassa olemisen tarve saadaankin jo aikaiseksi se aseiden kieltämisen puolesta sotivan henkilön stereotyyppi. Tälläisten henkilöiden käyttäytyminen muistuttaa erehdyttävän paljon ”uskontohihhulin” käyttäytymistä mm. silloin, kun todellisuudesta saatu tieto poikkeaa omasta maailmankuvasta. Tällöin menee päälle vahvat defenssimekanismit ja henkilö alkaa vakuuttamaan asiaa itselleen. Aseet ovat pahoja, aseet pitää kieltää, kun aseet kielletään niin niillä tehdyt rikokset loppuvat. Tätä sanotaan myös hylkimisreaktioksi. Toisinaan se menee niin pitkälle, ettei henkilö pysty enää vastaanottamaan minkäänlaista tietoa kohtauksensa aikana.
En sano, että Hesarin kommenttipalstalle kirjoittava olisi tälläinen henkilö. Hän voi yksinkertaisesti olla myös liian sinisilmäinen mediakritiikissään. Näyttäisi näet siltä, että mediassa aseista kirjoittavat tai kommentteja antavat ovat lähes poikkeuksetta tuollaisia henkilöitä. Toisenlaista tietoa ei ole yleisesti saatavilla ja voit vaikka lyödä vetoa, ettei informaationsaantinsa pelkästään Hesarin varaan uskova ainakaan kovin aktiivisesti pyri sitä muualta etsimään.
Johdonmukaisten johtopäätösten sarja 