Avainsana-arkisto: päätöksenteko

Suomeen tarvitaan demokratia-tuomioistuin

Viimeisiä eduskuntavaaleja seuranneiden takinkäännön Suomenmestaruuskisojen jälkeen on käynyt varsin selväksi, että suomalainen demokratia on täysin rikki. Likimain puolet valituista edustajista unohti välittömästi vaalien jälkeen ne lupaukset ja puheet, joiden ansiosta kansa äänesti heitä eduskuntaan. Suomessa tämä on mahdollista sen takia, että edustajien tekemät lupaukset eivät sido heitä mihinkään eikä kauniiden vaalipuheiden unohtuessa heille koidu minkäänlaisia seuraamuksia.

Useassa muussa demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa tälläinen toiminta olisi erittäin häpeällistä edustajalle sekä puolueelle ja edustaja todennäköisesti erotettaisiin tai hän eroaisi itse tehtävästään, mutta ei Suomessa. Meillä poliitikot selittävät valehtelun ja äänestäjien pettämisen olevankin vastuun kantamista. Rehellisyys on harvinaisuus, jota kummastellaan ja se saattaa jopa johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen.

Äänestäjien ”kuluttajansuoja” ei toteudu

Tämän johdosta tarvitsemmekin Suomeen demokratiatuomioistuimen, jonka tarkoitus on vahtia ja seurata kansanvallan toteutumista ja jakaa tuomioita demokratian vastaiselle päätöksenteolle ja politikoinnille. Tuomioistuimen tulee tarkkailla aivan kaikkea demokraattista päätöksentekoa, kunnallisesta valtakunnalliseen, yksittäisestä edustajasta puolueeseen ja kokonaisesta kunnallisvaltuustosta tai eduskunnasta kansanäänestyksiin asti. Mikäli esimerkiksi kunta järjestää neuvoa-antavan kunnallisäänestyksen, mutta päättää päinvastoin kuin äänestyksen tulos on, niin kunnallisvaltuusto on tehnyt demokratian vastaisen päätöksen ja se tulee tällöin tuomita.

Arviointimateriaalina tuomioistuin käyttäisi vaalikonevastauksia ja vaalilupauksia joita edustajat tekevät. Näitä verrataan edustajien tekemiin päätöksiin ja ristiriitaisuuksien ilmetessä punnitaan onko edustaja toiminut demokratian vastaisesti. Puolueiden kohdalla tehtyjä päätöksiä verrataan vaaliohjelmiin, sekä puolueiden sisäistä demokratiaa seurataan. Jos puoluekokouksessa puolueen jäsenet esimerkiksi äänestävät jotain asiaa vastaan, mutta puoluejohto päättää siitäkin huolimatta ottaa tätä asiaa puoltavan kannan niin puolueen toiminta tulee tuomita demokratian vastaiseksi.

Demokratiatuomioistuin tarkkailee myöskin kunnallisvaltuustojen, sekä eduskunnan päätöksentekoa ja vertaa tehtyjä päätöksiä kansan yleiseen mielipiteeseen. Kansan yleinen mielipide, jos se on epäselvä, pyritään selvittämään mielipidetutkimuksilla. Apuna arvioinnissa tuomioistuin käyttää asiantuntijaneuvostoa, jonka jäsenet ovat poliittisesti sitoutumattomia. On esimerkiksi täysin kestämätön ajatus, että poliitikot itse päästettäisiin arvioimaan omaa demokraattisuuttaan. Lisäksi tuomioistuimen apuna tulee käyttää kansalaisjärjestöjen arvioita demokratian toteutumisesta.

Tuomioistuinta tarvitaan osaksi myös siksi, koska suomalainen media ei hoida sille kuuluvia tehtäviä. Juuri median pitäisi toimia politiikan vahtikoirana, mutta Suomessa se toimiikin sen sylikoirana.

Kaavio demokratiatuomioistuimen toiminnasta.


Suoran demokratian lyhyt oppimäärä

Kirjoitin vähän aikaa sitten lyhyen katsauksen suoran demokratian historiasta. Pyrin kyseisellä kirjoituksella valoittamaan hieman miksi suora demokratia päätettiin valita Sveitsin päätöksentekomalliksi edustuksellisen demokratian sijasta ja miksi muut Euroopan maat päätyivät edustukselliseen demokratiaan. Kannattaa ehdottomasti lukaista tuo kirjoitus ensin, jos sitä ei ole vielä lukenut ja sitten jatkaa tällä kirjoituksella.

Suora demokratia toimii siten, että eduskunnan on järjestettävä sitova kansanäänestys kaikista merkittävistä kansaa koskettavista asioista. Lisäksi kansalla on aloite-oikeus sitovien kansanäänestysten järjestämisestä. Jotta aloite menisi läpi ja kansanäänestys järjestetään, täytyy äänestettävän asian olla perustuslain mukainen ja sitä varten pitää kerätä tietty määrä nimiä. Muutos 2011 on ehdottanut tarvittavan tavallisesta laista 35 000 ja perustuslain muuttamiseksi tai kansainvälisestä sopimuksesta 43 000 nimeä. Lisäksi suoralla demokratialla voidaan valita avainasemissa olevat virkamiehet, kuten ministerit.

Sen lisäksi sitovia kansanäänestyksiä järjestetään kunnallistasolla kaikista sellaisista asioista, joita varten kerätään 5%:tin verran äänioikeutettujen kuntalaisten nimiä, sekä niistä asioista jotka ovat kunnallisella tasolla merkittäviä. Nämä kuntatasolla järjestettävät kansanäänestykset ovat myöskin yksi suoran demokratian tärkeimmistä ominaisuuksista, eli päätösvallan tuominen mahdollisimman lähelle sitä, ketä kyseinen päätös koskettaa. Kuntatason äänestys ei voi olla Suomen lakien vastainen.

Suora demokratia on ylivoimainen päätöksentekomalli

Pelkkään edustukselliseen demokratiaan verrattuna suora demokratia on absoluuttisen ylivoimainen keino toteuttaa demokratiaa. Ensinnäkin suora demokratia toimii edustuksellisen demokratian vahtikoirana. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnan on pysyttävä ajan tasalla tärkeistä asioista ja toteutettava päätöksentekoa kansan tuntojen mukaan, koska muuten jos eduskunta ei näin tee niin sen hallintokausi jää hyvin hyvin lyhyeksi suoran demokratian hajoittaessa epäpätevän eduskunnan.

Toiseksikin suora demokratia on ylivertainen juuri nykyaikana, koska suora demokratia noudattaa täsmällisesti kansan tahtoa alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Nykyaikana yhteiskunta saattaa 10 vuodessa muuttua enemmän, kuin edellisen 100 vuoden aikana. Pelkkä edustuksellinen demokratia on täysin vanhentunut päätöksentekomalli, koska päättäjät eivät näytä muuttavan vanhentuneita ajatusmallejaan edes monien kymmenien vuosien aikana, kun taas yhteiskunta on voinut tänä aikana käydä läpi suuriakin mullistuksia. Päättäjät ovat vieraantuneet kansasta. Suora demokratia tuo demokratian nykyaikaan.

Kolmanneksi suora demokratia on korruptoimatonta. Viittä miljoonaa kansalaista on mahdoton lahjoa. Nyky-Suomessa asiat päätetään kabineteissa suljettujen ovien takana ja tämän jälkeen ne esitellään edustusryhmille jotka käytännössä pakotetaan äänestämään jo valmiiksi päätetyn asian puolesta ryhmäkurin voimin, tosin jotkut rohkeat uskaltavat jopa jättää kokonaan äänestämättä. Suora demokratia palauttaa vallan sille kenelle se kuuluu, eli kansalle. Eduskunta on kansan palveluksessa ja sen pitää totella kansan tahtoa, eikä päinvastoin niin kuin nyt. Eduskunta on Suomen kansalaisten edunvalvontakoneisto, ei hallintokoneisto.

Suoran demokratian saaminen Suomeen on siis hyvin ajankohtaista nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja kansalaisista vieraantuneiden korruptoituneiden päättäjien takia. Se on tärkeää myös siksi, että pian päätöksentekokoneiston uudistus ei ole poliittisin keinoin enää mahdollista tai se on hyvin vaikeata. Suomea viedään kovaa vauhtia kohti EU:n liittovaltiota ja pois päin itsenäisestä kansakunnasta, joka tekee päätöksensä itse.

Haluatteko te, että teidän lapsenne elävät liittovaltio-Suomessa, jonka kansalla ei ole juuri omaa sanaa sanottavana omista asioistaan, vai että he elävät itsenäisessä maassa, jossa kansalla on kaikki valta? Päätöksenteon aika on nyt.


Suora demokratia ratkaisisi monta huolenaihetta

Kansalaisille on annettava vaihtoehto, jossa he saavat osallistua päätöksentekoon niin kutsutun suoran demokratian keinoin. Suoran demokratian periaate on Euroopan valtioista käytössä Sveitsissä. Suora demokratia tarkoittaa sitä, että kansalaiset pääsisivät itse ratkaisemaan heitä itseään koskevia päätöksiä. Suoran demokratian keskeisiä vaikutustapoja ovat mm. kansalaisaloite ja kansanäänestys. Kansalaisaloitteen voi tehdä määrätty määrä kansalaisia, ja se etenee kansanäänestykseen, jos erikseen sovittava määrä kansalaisia kannattaa sitä. Suorassa demokratiassa kansanäänestyksen tulos on aina sitova.

Nykyinen kuntalakimme tuntee kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Hämeenlinnan nykyisessä suurkunnassa tämä tarkoittaa noin 2800 henkilöä, Hattulassa noin 380 henkilöä. Nykyinen laki ei myöskään sido kunnanvaltuustoa järjestämään kansanäänestystä, eikä sitoutumaan äänestyksen tulokseen. Tällä hetkellä keräämme allekirjoituksia kansanäänestystä varten Lammin vastaanottokeskuksesta. Perustuslain mukaan vastaanottokeskus on nimenomaan sellainen kohde, josta kansanäänestys olisi pitänyt järjestää. Perustuslaissa sanotaan, että kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ja julkisen vallan tehtävä on edistää näitä yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Jos vastaanottokeskuksen lailla radikaalisti lähielinympäristönsä ilmapiiriin ja väestörakenteeseen vaikuttava asia ei ole tällainen, en sitten tiedä mikä on. Hämeenlinnassa kansanäänestyksiä voitaisiin lisäksi järjestää esimerkiksi moottoritien kattamisesta, moottoriradan käytöstä, Ahveniston maauimalasta, Poltinahon poliisitalosta, Vuorentaan vanhainkodin sulkemisesta tai Ahveniston kalastuskiellosta. Hämeenlinnan kunta voisikin näyttää mallia muille Suomen kunnille ja sitoutua ensimmäisenä kunnallisten kansanäänestystensä toimittamiseen ja tuloksiin huolimatta siitä, mitä ne ovat.

Valtakunnallisella tasolla äänestettävät asiat voisivat olla vaikka pakkoruotsin poistaminen, ydinvoiman lisärakentaminen, maahanmuuttopolitiikka, YLEn mediamaksu, Suomen mahdollinen liittyminen Natoon, seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeus, sukupuolineutraali avioliittolaki, tupakoinnin rajoitukset, siviili- ja varusmiespalveluksen pituus, siirtyminen palkka-armeijaan, EU:n perustuslaki, mietojen huumeiden salliminen, pienlainatoiminnan korkokatto, päihdeäitien pakkohoito, koiravero, prostituution laillistaminen, kansalaisen oikeus omistaa ase, 16-vuotiaiden oikeus äänestää, työ- ja pääomatulojen verottamisen yhtenäistäminen, perintöveron poistaminen, viinien tuominen ruokakauppoihin, ulkomaalaisten oikeus ostaa maata Suomesta, kauppojen sunnuntaiaukiolo, tulisiko kasvot peittävä vaatetus kieltää yleisillä paikoilla, työstä ja opiskelusta kieltäytyvän henkilön oikeus sosiaaliturvaan, ulkomaalaisten ilmainen koulutus Suomen korkeakouluissa, uskonnonopetuksen poistaminen koulusta, internetjakelun laillistaminen, EU-jäsenyyden jatkaminen, lex Nokia, tulisiko Suomen siirtyä tuulivoiman takuuhintajärjestelmään, pitäisikö Suomen vetäytyä Euroopan ulkopuolisista rauhanturvaoperaatioista, kansalaispalkka, kehitysapujärjestelmän tulevaisuus, kiintiöpakolaisten määrä, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ehdot, turvapaikanhakijoiden työvelvoite sosiaaliturvaa vastaan, eläinten oikeudet, turkistarhaus tai koulujen kasvisruokapäivät. Lista on pitkä, koska mahdollisuuksia on paljon.

Suora demokratia ei ole mikään ihmelääke, joka hetkessä korjaa kaikki epäkohdat, mutta edustuksellisen demokratian jatkona se on erittäin hyvä työkalu, jonka avulla saadaan varmasti kansalaistemme näköisiä päätöksiä. Erittäin hyvin suora demokratia toimisi nimenomaan kunnallisella tasolla, siksi onkin harmillista että kunnan käsitettä pyritään jatkuvasti hämärtämään muun muassa kuntayhdistymisillä. Pahimmillaan pieni kunta ja sen kuntalaiset saattavat näin menettää totaalisesti perustus- ja kuntalain määräämän oikeuden päättää oman elinympäristönsä kehittämisestä.


%d bloggaajaa tykkää tästä: