Avainsana-arkisto: pakkoruotsi

Suomessa ylikoulutetaan tarpeettomia asioita

Muutama päivää sitten Iltalehti kertoi oppihistoriaa tutkineesta professori Anto Leikolasta, jonka mielestä nykyisin koulussa joudutaan opiskelemaan täysin tarpeettomia asioita. Leikolan mielestä hyvät kouluarvosanat eivät kerro suoraan älykkyydestä, vaan pikemminkin motivaatiosta opiskella. Olen Leikolan kanssa pitkälti samaa mieltä.

Peruskoulun tarkoitus on antaa oppilaalle tarpeellinen tietotaitopohja, jotta hänen on helppoa lähteä erikoistumaan opiskelussaan kohti haluamaansa ammattia. Samalla peruskoulutus tekee oppilaasta toimivan ja osallistuvan yhteiskuntansa jäsenen, sekä auttaa oppilaita ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa sekä sen toimintaa.

Ensinnäkään uskonnollinen kasvatus ei kuulu peruskoulutukseen tai mihinkään valtion/kunnan tukemaan yhteiskunnan jäseneksi valmistavaan koulutukseen tai toimintaan, kuten päiväkotiin. Uskonnon opetus tulisikin korvata esimerkiksi yhteiskuntaopilla tai uskontotiedolla. Selvää on että tätä ainetta ei pidä opettaa päiväkoti-ikäiselle tai ekaluokkalaiselle, vaan sen opettaminen on aloitettava huomattavasti myöhemmin.

Lapsen vanhemmat voivat halutessaan joko itse antaa lapselleen uskonnollisen kasvatuksen, tai sitten ulkoistaa tämän jollekin yksityisrahoitteiselle uskonnolliselle päiväkodille tai koululle. Uskonnollinen kasvatus ei ole yhteiskunnan tai koululaitoksen tehtävä nykyaikaisessa länsimaisessa valtiossa.

Ruotsin opettaminen nykyisenkaltaisena pakollisena aineena on lopetettava. Ruotsin kielen opettamisella on toki vielä nykyisin tiettyjä perusteita, mutta ne eivät silti ole tarpeeksi riittäviä, jotta sitä pitäisi opettaa nykyisenkaltaisella volyymilla. Ruotsin kielen opettaminen pitäisikin muuttaa joko kokonaan valinnaiseksi, tai sitä opetettaisiin pakollisena aineena vain seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyy aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon.

Poikkeuksen valinnaisissa kielissä tekee mielestäni englanti, joka on maailmankieli ja sitä on täten perusteltua opettaa ainakin yläasteen loppuun saakka pakollisena. Periaatteessa yläasteen jälkeen oppilas on joko oppinut englantia tai sitten ei. Jos oppilas ei ole katsonut englannin kielen taitoa tarpeellisena itselleen, ei hän sitä tule enempää oppimaankaan vaikka sitä kuinka hänelle pakko-opetettaisiin jatkossa.

Englannin kielikään ei toki ole välttämätön oppiaine. Tälläkin hetkellä Suomessa on satoja tuhansia, ellei jopa miljoonia kansalaisia, jotka eivät tarvitse sitä joko ollenkaan, tai pärjäävät varsin hyvin peruskoulupohjaisella englanninkielen opetuksella.

Maantietoa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, matematiikkaa yms on tarpeellista opettaa ainakin koko yläasteen ajan, jotta kansalaiselle saataisiin ulottuville tarpeellinen tieto siitä, miten ympäröivä yhteiskunta ja fyysinen maailma toimii ja käyttäytyy. Matemaattiset- sekä taideaineet ovat toki hyödyllisiä myöskin ihmisen älykkyyden kehityksen kannalta.

Kun tämä, sekä perustietojen tarve on saavutettu niin näitäkin aineita voidaan siirtää valinnaisiksi, jotta oppilaat saisivat paremmat mahdollisuudet valita niitä aineita, joita he kokevat tarpeelliseksi oppia omaa ammattivalintaansa ja tulevaisuuttaan silmällä pitäen.

Ylikouluttaminen ilmeneekin Suomessa sinäänsä hyvinä PISA-testien lukemina, mutta samanaikaisesti suurena nuorisotyöttömyytenä. Meillä on huima määrä nuoria ihmisiä, jotka ovat täysin ylikoulutettuja vastaamaan Suomen työmarkkinoiden todelliseen kysyntään. Samanaikaisesti koulutusvaatimuksia on myöskin keinotekoisesti kasvatettu, joka on jättänyt ison osan kouluttautumattomia osaajia työnteon ulkopuolelle.

Ylikouluttaminen on siis tehnyt karhunpalveluksen koko Suomen kansalle. Jokaista kansalaista kohden on menetetty monien vuosien työpanos samanaikaisesti, kun heihin on poltettu rajallisia resurssejamme pitämällä heidät pitkään koulun penkillä, aivan turhaan.

Yhteenvetoa siis koulussa pitäisi tarjota huomattavasti enemmän valinnaisia oppiaineita! Aineita ei pidä lähteä opettamaan sillä periaatteella, että tietoja saatettaisiin ehkä mahdollisesti kerran elämän aikana tarvita, vaan pakollisuus ja opetusvolyymi on suhteutettava täysin reaalielämässä tapahtuvaan tietotaidon kysyntään.

Kokonaisuudessaan keinotekoisesti nostettuja koulutusvaatimuksia on myöskin laskettava. Ei Siwan kassa tarvitse ylioppilastutkintoa, tai vartija kolmen vuoden ammattikoulutusta. Todennäköisesti tulevaisuudessa käy toki vain päinvastoin; koulutus- ja ammattipätevyysvaatimuksia tullaan nostamaan. Kohta meillä ei mitään muuta olekaan, kuin ikuisia opiskelijoita, eikä kukaan ole enää pätevä vaikkapa siivoamaan.

Advertisement

Muutoksen yhteiskannanotto: Pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta on luovuttava

Muutos 2011 jatkaa eduskuntavaaliehdokkaidensa yhteiskannanottojen julkaisemista. Näissä kannanotoissa ehdokkaat ottavat kantaa sellaisiin asioihin, joista puolueella ei ole omaa näkemystä. Yhteiskannanotot siis edustavat vain allekirjoittajiensa eikä puolueen linjaa. Tässä kannanotossa osa Muutoksen eduskuntavaaliehdokkaista vaatii ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta luopumista. Merkille pantavaa on, että kaksi allekirjoittajista on suomenruotsalaisia.

*

Pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta on luovuttava

Suomessa pitkään vellonut keskustelu pakkoruotsin poistosta sai uuden ulottuvuuden RKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvaldsin asettuessa sen kannalle. Samalla Torvalds kuitenkin asetti ehtoja eli korvaukseksi pakkoruotsin poistosta kielilakia alettaisiin tulkita aiempaa tiukemmin. Torvalds on sitä mieltä, että tiukemman laintulkinnan myötä palveluiden saaminen ruotsin kielellä helpottuisi.

Ihmetystä herättää, miten lakia voisi tulkita entistä tiukemmin, koska jo nyt Suomen perustuslaissa sanotaan: ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.”

Perustuslaissa puhutaan kansalaisten oikeuksista, ei velvollisuuksista. Jokaisen suomalaisen ei täydy osata sekä suomea että ruotsia. Kaksikielisyys on mahdollisuus, ei velvollisuus. Tämä mahdollisuus toteuttaa väestömme tarpeet toteutuu parhaiten vapaaehtoisuudella, ei pakolla.

Lisäksi on muistettava, että ruotsia puhuu Suomessa vain noin viisi prosenttia väestöstä. Mielestämme yli 90 prosentin pakottaminen opiskelemaan kieltä, jota he eivät välttämättä koskaan tarvitse, on turhaa ajan ja energian haaskausta. Lisäämällä valinnanvapautta voitaisiin laajentaa mahdollisuuksia ruotsin ja englannin lisäksi muiden kielten opiskeluun. Koska 70–80 prosenttia suomalaisista haluaa kouluruotsin valinnaiseksi, perheillä tulisi olla mahdollisuus päättää tästä asiasta.

On kyse myös erittäin suuresta menoerästä. Tarkkaa summaa ei ole saatavilla, mutta vuositasolla viranomaisbyrokratian pitäminen kaksikielisenä maksanee jopa kaksi miljardia euroa.

Perustuslain edellyttämä asioiden hoitaminen omalla kielellä voitaisiin järjestää ruotsinkielisillä alueilla ruotsia äidinkielenään puhuvilla viranhaltijoilla tai tulkkipalveluilla. Muussa osassa Suomea virkamiesruotsin pakollisuus voitaisiin poistaa tarpeettomana.

Helsingin vaalipiiri
Lauri Ahlroth
Tomi Ahosilta
Harri Eerikäinen
Aki Greus
Markku Penttilä
Aleksi Pousar

Uudenmaan vaalipiiri
Pasi Hallikainen
Ari Hyttinen
Jouni Jokela
Richard Järnefelt
Marjukka Kaakkola
Samuel Kielosto
Mikael Korkman
Seppo Lintunen
Martti Munne
Sanna Onkamo
Eerin Rosenström
Timo Röyhkiö
Lauri Virkamäki

Varsinais-Suomen vaalipiiri
Jari-Petri Heino
Ida-Emilia Kaukonen
Jiri Keronen
Tapio Äyräväinen

Satakunnan vaalipiiri
Olli Hakala

Hämeen vaalipiiri
Veli Karimies
Kimmo Koljonen

Pirkanmaan vaalipiiri
Kai Leponiemi
Oula Lintula

Kymen vaalipiiri
Markku Papinniemi

Etelä-Savon vaalipiiri
Simo Lipsanen

Oulun vaalipiiri
Ritva Puolakka

Kannanotto Muutoksen sivuilla.
Keskusteluketju Muutoksen foorumilla.


Suhteetonta ja mielivaltaista!

Yksilöllä on kaikki vapaus yhteiskunnassa jossa ei ole lakeja, yhteiskunta jossa ei ole lakeja on täysin vapaa yhteiskunta. Tälläistä yhteiskuntaa kutsutaan myöskin anarkiaksi. Kaikki lait rajoittavat tätä yksilön ”oikeutta” tehdä vapaasti mitä yksilö haluaa. Yksilönvapautta ei saa rajoittaa perusteetomasti tai mielivaltaisesti. Hyväksyttyjä syitä yksilönvapauden rajoittamiseksi ovat yksilön turvallisuuden lisääminen ja yksilön tahdon mukainen edun ajaminen. Jos yksilönvapautta rajoitetaan yksilön kuvitellun edun mukaan niin tämä on holhousta. Vain yksilö tietää mikä on hänen etunsa.

Yksilönvapautta ei saa myöskään rajoittaa suhteettomasti. Kaikki rajoitukset täytyy suhteuttaa rajoitettavan asian yhteiskunnalle aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja siis ennen kaikkea yksilölle aiheutuviin haittavaikutuksiin. Suhteettomat rajoitukset ovat perusteettomia tai mielivaltaisia, usein molempia. Jos asia ei aiheuta mitenkään merkittävää yhteiskunnallista haittaa, ei tätä asiaa pidä lähteä rajoittamaan mitenkään.

Muutama tälläinen asia.
– Kaikki nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet
– Kannabiksen kotikasvatuksen/käytön rajoitukset
– Nopeuden kameravalvonta
– Huomattava osa nopeudenvalvonnasta ylipäätään
– Nopeudenrajoitin joka autoon
– Alkolukko joka autoon
– Promillerajan laskeminen
– Suuri osa tupakoinnin rajoittamisesta(ei kuitenkaan kaikki)
– Itsepuolustuksen rajoittaminen
– Paskalaki
– Pakkoruotsi
– Kaksikielisyys ylipäätään
– Uusi aselainsäädäntö

Nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet ovat ilmeisen perusteettomia. Minkälaista yhteiskunnallista haittaa nuuska aiheuttaa tällä hetkellä Suomessa? Nuuskaa tuodaan jatkuvasti maamme rajojen sisään yksityishenkilöiden toimesta ja henkilö joka haluaa sitä käyttää tulee sitä käyttämään riippumatta siitä onko sitä kohtaan asetettu rajoituksia vai ei. Nuuskaa siis käytetään koko ajan, muttei se aiheuta yhteiskunnalle mitään merkittävää haittaa. Minkälaista haittaa nuuska aiheuttaa Ruotsissa? Ruotsissa nuuskaa käytetään moninkymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet ovat puhtaasti mielivaltaisia ja täysin suhteettomia.

Vuonna 2009 Suomessa oli Suomen kannabisyhdistyksen arvion mukaan 20 000 kannabiksen kotikasvattajaa. Minkälaista yhteiskunnallista haittaa nämä kotikasvattajat aiheuttavat? Onko maassamme meneillään kannabiksen kotikasvattajien aiheuttama rikosaalto ja ovatko sairaalat täynnä kallista hoitoa tarvitsevia kannabiksen kotikasvattajia? Kannabis on turvallisempi huumausaine kuin alkoholi tai tupakka. Viimeksi kannabista vastaan asetetut rajoitteet saivat naurettavia piirteitä kun Poliisi tuhlasi satoja tuhansia euroja rahojaan, korjaan veronmaksajien rahoja, rikostutkimuksiin ja oikeudenkäynteihin selvittääkseen onko huumausaineiden viljelyyn soveltuvien laitteiden myynti rikollista. 20 kansalaista joutui syytteeseen ja lopputulos oli, että seitsemälle annettiin sakkoja kannabiksen hallussapidosta. Suhteetonta ja mielivaltaista.

Nopeuden automaattivalvonnan tarkoitus ei ole mikään muu, kuin lypsää rahaa autoilevalta kansalta. Ylinopeus on syynä muutamassa prosentissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa Suomessa ja näissäkin ylinopeus on ollut merkittävää. Miten tällä voidaan perustella nollatoleranssit nopeuksissa, muutamasta ylinopeuskilometristä sakottaminen, jatkuva kameravalvonnan lisääminen, kalliiden nopeudenrajoittimien asentaminen jokaiseen autoon, nuorten autoilijoiden satelliittiseuranta ja nyt uusimpana liikkuvat nopeudenvalvontakamerat? Vielä kun on olemassa rutkasti todisteita siitä, että itse kameravalvonta ja nopeusrajoitusten pilkuntarkka valvonta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia kuin ne ehkäisevät. Nykyisenkaltainen nopeusvalvonta on täysin suhteetonta sen aiheuttamiin haittoihin nähden ja sillä ei ole mitään tekemistä liikenteen turvallisuuden lisäämisen kanssa.

Alkolukon asentaminen jokaiseen autoon ja promillerajan lasku painii ihan samassa sarjassa. Alkolukko maksaa tuhansia euroja vuodessa asennus ja huoltokuluina ja promillerajan lasku tuottaisi todella paljon lisärahaa poliisille sakkojen muodossa. Liikenneturvallisuuteen näillä ei sitten olisikaan mitään vaikutusta, paitsi sillä alkolukolla toki, mutta se on täysin suhteeton ratkaisu ongelman mittasuhteisiin nähden.

Neljäsosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista johtuu alkoholista, totta. Mutta näissä onnettomuuksissa 95% uhreista on joko rattijuoppoja itse tai rattijuopon kyytiin menneitä. Tämä tarkoittaa siis että sivullisia näissä onnettomuuksissa kuolee 3-5 henkilöä. Promillerajan lasku taas ei tule vaikuttamaan näihin kuolemiin tai alkoholionnettomuuksiin juuri mitenkään, koska noista kuolleista rattijupoista yli 90% ajoi yli 1,2 promillen humalassa ja yleisesti yli 70% alkoholionnettomuuksista ajettiin yli tämän törkeän rajan ylittävässä humalassa ja yli 70% alkoholionnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia. Jos rattijuoppoja haluttaisiin oikeasti saada kuriin niin heidän ajoneuvonsa haltuunotettaisiin valtion toimesta.

Tupakoinnin rajoitusten kanssa taas mennään koko ajan yhä suhteettomampaan suuntaan. On ihan hyvä että tupakoinnin alaikärajana pidetään 18 vuotta, koska tätä ikävuotta ennen ihminen on juridisesti vajaavaltainen, koska hänen ei katsota pystyvän tekemään omalta kannaltaan parhaita päätöksiä. Tämä este kuitenkin poistuu kun ihmisen katsotaan pystyvän päättämään omasta elämästään. Parveketupakoinnin ja ravintolatupakoinnin kieltäminen on vielä jokseenkin suhteellista, koska parvekkeella tupakointi haittaa talon muita asukkaita ja ravintolassa tupakointi haittaa nyt ainakin ravintolan työntekijöiden terveyttä. Mutta sitten mennään esimerkiksi johonkin yleisellä paikalla tupakoinnin kieltämiseen tai vaaditaan kauppoja piilottamaan tupakkatuotteet kaupasta. Nämä ovat suhteettomia rajoituksia, koska yleisellä paikalla tupakointi ei aiheuta merkittävää haittaa kenellekään ja vielä vähemmän haittaa aiheuttaa tupakkatuotteiden esilläpito kaupassa. Yksilön pitää saada vaarantaa terveyttään jos yksilö haluaa niin tehdä, mutta yksilön ei pitäisi saada aiheuttaa toiminnallaan haittaa muille.

Itsepuolustuksen rajoittamisen suhteettomat seuraukset ovat ihan ilmeisiä. Tämä tarkoittaa henkeänsä puolustavan henkilön rikosoikeudellista sanktioimista. En ymmärrä miksi henkilö, joka joutuu laittoman hyökkäyksen kohteeksi ei saisi puolustaa henkeänsä kaikilla mahdollisilla keinoilla hyökkääjää vastaan. Mitä helvettiä tarkoittaa liiallisen voiman käyttö itsepuolustustilanteessa ja kuka tämän määrittelee? Jos henkeäsi uhataan, niin pitääkö sinun siinä vielä miettiä että mitähän mä nyt saisin tehdä, että henki tai terveys säästyisi ja minua ei tuomittaisi rikollisesta itsepuolustuksesta. Hyökkääjän hengen vieminen on toki äärimmäinen keino, jota saattaa puolustustilanteessa joskus tapahtua, mutta riskin pitää aina olla hyökkääjällä eikä koskaan itseäänsä puolustavalla henkilöllä. Tärkeää on myös muistaa, että itsepuolustuksen suoja loppuu silloin kun laiton hyökkääjä on saatu pakenemaan, hän ei enään aktiivisesti pyri hyökkäämään tai hänet on saatettu toimintakyvyttömäksi.

Paskalain suhteettomuus nyt on täysin selvää. Samaan aikaan pupujussit paskoo metsiin ja maanviljelijät ruiskuttaa tonneittain sianpaskaa pelloilleen, mutta sitten ne mökkiläisten pissit täytyy kerätä parhaimmillaan 10 000 euroa maksavaan käsittelylaitokseen, joka ei edes toimi ja yhteensä tämä rulianssi maksaisi kansalaisille suoraan miljardi euroa. Malliesimerkki mielivallasta ja suhteettomuudesta.

Pakkoruotsi ja kaksikielisyys taas on ihan silkkaa mielivaltaa. 95% kansasta laitetaan opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä, koska tämä jo muutenkin etuoikeutettu eliitti haluaa saada omalla kielellään palvelua joka ikisessä pitäjässä ympäri Suomea ja vastapainoksi ruotsinkielisissä rannikkokunnissa ei sitten sillä suomenkielellä taas saa palvelua, Ahvenanmaasta puhumattakaan. Itse tosin olisin valmis kompromissiin, jossa pakollista ruotsia olisi yhden kurssin verran koko peruskoulun aikana. Tämäkin tosin olisi vielä hieman suhteetonta, mutta jonkinlainen kädenojennus täytyy tehdä.

Uusi aselainsäädäntö taas on samalla tavalla suhteeton, kuin alkolukot tai nopeudenrajoittimet. Luvallisilla pistooleilla ammutaan 2 henkilöä vuodessa ja tämän takia lautakunnat ja kukkahatut olisivat takavarikoimassa joka ikisen laillisen pistoolin kansalaisiltamme. Siitäkin huolimatta aselupien saantia on vaikeutettu ja hankaloitettu vaikka 99,8% aselupien haltijoista todettiin poliisin ylimääräisessä tarkastuksessa nuhteettomiksi kansalaisiksi. Aseluvan haltijat ovat siis nuhteettomampia, kuin aseluvattomat kansalaiset ja tuosta luvusta voidaan päätellä että aselupia on siis myönnetty todella hyvällä tarkkuudella! Tämä laki epäonnistuu myös siinä, että ympäri maailmaa rikokset ovat lisääntyneet kun aseita kohtaan asetettuja rajoitteita on lisätty ja vastapainoksi nämä rikokset ovat vähentyneet kun aseita kohtaan asetettuja rajoitteita on avattu.

Kaikki kaikessa, rajoitteita ei tule asettaa mielivaltaisesti tai perusteettomasti vaan ne pitää aina suhteuttaa rajoitettavan asian aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin haittoihin. On älyllisesti epärehellistä keskustella siitä, miksi jokin pitäisi sallia kun meidän pitäisi keskustella siitä, miksi jokin pitäisi kieltää.

Mielivaltaa on se, kun rajoitetaan jotain koska se ei ole jonkun mielestä kivaa ja suhteettomuutta on se, kun rajoitukset eivät vastaa rajoitettavan asian aiheuttamia yhteiskunnallisia haittoja.


Ruotsin kielen asemasta täytyy järjestää kansanäänestys

Eilinen A2 Teema: Pakkoruotsi-ilta on herättänyt odotetusti vilkasta keskustelua ruotsinkielen tarpeellisuudesta ja asemasta maassamme. Eräät tahot arvioivat, että pakollisen ruotsinkielen puolestapuhujilla oli ohjelmassa kolminkertainen edustus sen sitä valinnaiseksi ehdottavia vastaan. Esimerkiksi paikalla oli 3 RKP:läistä, mutta vain yksi perussuomalainen ja hänkin oli siellä Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan roolissa. Tämä ei silti estänyt ruotsinkielisiä tekemästä itsestään naurunalaisia ja valuttamasta lisää ääniä pakkoruotsinvastaisten tahojen, kuten perussuomalaisten laariin. Käytännössä ohjelmassa ei tullut esille mitään uutta. Ruotsinkieliset puolustivat pakkoruotsia niillä samoilla argumenteilla joilla sitä ollaan puolustettu jo viimeiset 50 vuotta. Historialliset syyt, ruotsinkielisten asema, ruotsia saattaa ehkä joskus mahdollisesti tarvita jne. Käytännössä siis minkäänlaisia päteviä asia-argumentteja ei esitetty pakkoruotsin puolesta, mikä oli ihan oletettavissa koska eipä sillä nyt vaan taida sellaisia olla. Ainakaan minun tiedossani siis ei tälläisiä ole.

Pakkoruotsia ja ruotsin kielen asemaa vastaan taas puhuvat useat seikat. Suomalainen ei tarvitse ruotsia edes Ruotsissa, koska ruotsalainen ja suomalainen puhuvat keskenään englantia. Suomalainen ei opi ruotsia, saati muitakaan kieliä jos hän ei halua niitä oppia. Asia ei muutu vaikka häntä kuinka siihen pakotettaisiin. Ruotsin kieli yleisesti maksaa aivan älyttömästi. Miettikääpä.. kaikki viralliset tekstit kahteen kertaa, satoja ellei tuhansia täysin hukkaan heitettyjä opetustunteja joidenka aikana olisi voinut opettaa jotain muuta, kielen vaatimat AV ja ATK laitteet johon tarvitaan omat ohjelmistonta, ruotsinkielisten opettajien kouluttaminen ja palkkaus ja sitten vielä erinäiset etuudet mitä ruotsinkieliset nauttivat, kuten omat koulunsa, päiväkotinsa, televisio- ja radiokanavansa yms.. nämä kaikki kustannetaan verorahoista. Tässä näin aluksi.

Ruotsinkielisten määrä Suomessa on 5,44% väestöstä ja he sijoittautuvat suurimmaksi osaksi kapeahkolle vyöhykkeelle Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikoille. Yhteensä Suomessa on 342 kuntaa, joista yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia oli 19 ja niistäkin 16 on Ahvenanmaalla. Kaksikielisiä kuntia, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä on 13 ja kaksikielisiä kuntia, joissa enemmistön kieli on suomi, on 18. Huomioidaan vielä se, että kunnan katsotaan olevan kaksikielinen, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.

Ruotsin kieli täytyisi esimerkiksi siis asettaa samanlaiseen vähemmistökielen asemaan kuin saamenkieli ja sen opiskelusta tehdä täysin vapaaehtoista kaikissa yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi tulisi asettaa suomi. Ja paras tapa mielestäni tästä asiasta varmuuden saamiseksi olisi sitovan kansanäänestyksen järjestäminen. Jos kansa ei halua opiskella ruotsia ja maksaa sen erityisasemasta, niin silloin sen ei pitäisi niin joutua tekemään.

Pakkoruotsin osalta olisin toki valmis tekemään myös jonkinlaiseen kompromissin. Ehdotinkin vaaliohjelmassani, että ruotsia opetettaisiin pakollisena aineena seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyisi aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon. Tämä olisi mielestäni täysin riittävä kädenojennus ruotsinkielisten suuntaan ja antaisi peruskoululaiselle potentiaalia jatkaa ruotsin kielen opiskelua jos oppilas niin haluaisi itse tehdä.

Lopuksi vielä Björn Månsson, RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri argumentoimassa.
Björn Månsson argumentoi pakkoruotsi-illassa


Lisää vaaliohjelmaa

Kohta 3. Yhteiskunta/sosiaaliturva

Suomessa ollaan menossa kovaa vauhtia kohti kontrolliyhteiskuntaa ja pitkälti se joiltakin osa-alueiltaan jo on sellainen. Vallassa olevat tahot tahkoavat ennätystahtiin uusia lakeja ja säädöksiä. Kaikkea pyritään kontrolloimaan ja vahtaamaan vallassa olevan eliitin mielen mukaan, eikä asiassa oteta ollenkaan huomioon kansalaisten näkökulmaa. Me emme tarvitse lisää kontrollia vaan me tarvitsemme vapauden käyttää omaa harkintaamme. Aselain kiristys, netin sensuuri ja autoilijoiden vainoaminen ovat esimerkkejä tälläisestä kontrollointihulluudesta. Aselain kiristämistä perustellaan laittomien aseiden vähentämispyrkimyksillä, kuitenkin kaikkialla maailmassa missä aselakia on kiristetty on sen vaikutukset olleet juuri päinvastaiset. Vapaimmat aselainsäädännöt omaavissa maissa aseilla tehdyt väkivaltarikokset ovat ennätysvähäisiä. Turvallisin ajanjakson Montanan valtateillä mitattiin silloin, kun valtateillä ei ollut nopeusrajoituksia tai täytäntöönpanokelpoisia nopeuslakeja päiväsaikaan. Saksan autobahnat eivät ole onnettomuushelvettejä, vaikkei niillä ole valvottuja nopeusrajoituksia. Vapaampi yhteiskunta on turvallisempi yhteiskunta.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että yhteiskunta määrittää suurpiirteiset säännöt joiden mukaan kaikkien täytyy toimia. Kansalaiset itse täyttävät tyhjät paikat yhteistyöllä ja omaa harkintaansa käyttäen. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä täytyy olla mahdollisuus solmia keskenään sopimuksia, ilman kolmannen valtiollisen osapuolen sanelemia sääntöjä. Yhteiskunta ei tarvitse poliisia valvomaan jos joku rikkoo yhteisön hyviä tapoja vaan yhteisön jäsenien on saavat itse puuttua huonosti käyttäytyvän henkilön käyttäytymiseen. Nykyisin tämä ei ole mahdollista, koska yhteiskunta on ulkoistanut kaiken järjestyksen ylläpidon kolmannelle osapuolelle, pitkälti jopa kasvatuksesta asti ja näin yhteisöllä ei ole mitään oikeuksia puuttua kenenkään toimiin, osaksi siitä on jopa tehty rikollista toimintaa. Samalla on myös menetetty oikeus puolustaa omaa koskemattomuutta. Hyvin monessa tapauksessa kun puolustat koskemattomuuttasi, olet pian syytettynä rikoksesta ja joudut maksamaan oikeudettomalle hyökkääjälle korvauksia kun menit puolustamaan itseäsi. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisen täytyy olla sallittua puolustaa itseänsä kaikilla mahdollisilla keinoilla ilman pelkoa mahdollisista rikosoikeudellisista seurauksista. Kannatan stand-your-groung periaatetta.

Suomen sosiaaliturva kuuluu Suomen kansalaiselle. Kun nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa luotiin, niin silloin ei varmaankaan kukaan ajatellut tai tarkoittanut sosiaaliturvan ja muiden hyvinvointivaltioiden etuuksien kuuluvan lähestulkoon kaikille, jotka tavalla tai toisella sattuvat rajojemme sisäpuolelle eksymään. Järjestelmä luotiin siitä syystä, että kaikilla suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet mm. koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Tämä palveli suomalaisten etua ja oli osallisena siihen, että Suomi nousi yhdeksi maailman parhaista maista. Sillä ei ole merkitystä, miten lain kirjain tuolloin kirjattiin vaan merkitystä on sillä, missä tarkoituksessa lait luotiin. Nykyinen etuuksien jakaminen kaikille ei ole lain hengen mukaista. Laissa on porsaanreikä, joka mahdollistaa etuuksien jakamisen kaikille maassamme oleskeluluvan saaneille ja tuo porsaanreikä on tukittava. Porsaanreikä tukitaan, kun kirjataan etuudet koskemaan vain Suomen kansalaisia, täten lain tarkoittama henki säilyy. Suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja terveydenhoito on Suomen kansalaiselle kuuluva etuus.

Kohta 4. Koulutus/kasvatus

Peruskoulun tarkoitus on antaa kansalaiselle tarpeellinen tietotaitopohja, jotta hänen on helppoa lähteä erikoistumaan opiskelussaan kohti haluamaansa ammattia. Samalla peruskoulutus tekee kansalaisesta toimivan ja osallistuvan yhteiskuntansa jäsenen, sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa sekä sen toimintaa. Uskonnollinen kasvatus ei kuulu peruskoulutukseen tai mihinkään valtion/kunnan tukemaan yhteiskunnan jäseneksi valmistavaan koulutukseen tai toimintaan, kuten päiväkotiin. Uskonnon opetus on korvattava esimerkiksi yhteiskuntaopilla tai uskontotiedolla. Selvää on että tätä ainetta ei pidä opettaa päiväkoti-ikäiselle tai ekaluokkalaiselle, vaan sen opettaminen on aloitettava huomattavasti myöhemmin. Lapsen vanhemmat voi halutessaan joko itse antaa lapselleen uskonnollisen kasvatuksen, tai sitten ulkoistaa tämän jollekin yksityisrahoitteiselle uskonnolliselle päiväkodille tai koululle. Uskonnollinen kasvatus ei ole yhteiskunnan tai koululaitoksen tehtävä.

Ruotsin opettaminen nykyisenkaltaisena pakollisena aineena on lopetettava. Ruotsin kielen opettamisella on toki vielä nykyisin tiettyjä perusteita, mutta ne eivät silti ole tarpeeksi päteviä, jotta sitä pitäisi opettaa nykyisenkaltaisella volyymilla pakollisesena aineena. Ehdotankin siis että ruotsia opetetaan pakollisena aineena vain seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyy aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon. Poikkeuksen valinnaisissa kielissä tekee englanti, joka on maailmankieli ja sitä on täten perusteltua opettaa ainakin yläasteen loppuun saakka pakollisena. Periaatteessa yläasteen jälkeen oppilas on joko oppinut englantia tai sitten ei. Jos oppilas ei ole katsonut englannin kielen taitoa tarpeellisena itselleen, ei hän sitä tule enempää oppimaankaan vaikka sitä kuinka hänelle pakko-opetettaisiin jatkossa. Maantietoa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, matematiikkaa yms on tarpeellista opettaa ainakin koko yläasteen ajan, jotta kansalaiselle saataisiin ulottuville tarpeellinen tieto siitä, miten ympäröivä yhteiskunta ja fyysinen maailma toimii ja käyttäytyy. Perustiedon saamisen jälkeen voidaan näitäkin aineita siirtää valinnaisiksi, jotta kansalainen saisi paremmat mahdollisuudet valita niitä aineita, joita hän kokee tarpeelliseksi oppia omaa ammattivalintaansa ja tulevaisuuttaan silmällä pitäen.

Päivittelen vaaliohjelmaani sitä mukaan kuin kohtia valmistuu. Vaaliohjelmani löytyy Sivuistani, tuolta oikealta kuvan alapuolelta. Lukekaahan sieltä myös kohdat 2 ja 5.


Pakkoruotsi lopetettava

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään, että Helsingin yliopiston tutkijat toivovat ruotsin opiskelun aloitettamisen entistä aikaisemmin suomenkielisissä kouluissa. Minä taas olen sitä mieltä, että ruotsin pakko-opettaminen on ehdottomasti lopetettava ja siitä pitää tehdä valinnainen aine, sekä sen asema on muutettava vähemmistökieleksi. Ensinnäkin, ruotsin opettamiselle ei ole mitään perusteita. Se pyritään perustelemaan historialla, joka kuuluu näin: ”Koska näin on aina ollut niin näin pitää olla jatkossakin.” Sokea Reettakin näkee, ettei tämä ole mitenkään pitävä perustelu tälle resurssien tuhlaukselle.

Toiseksikin, se maksaa tuhottomasti. Ei pelkästään sen opettaminen ja opiskelu vaan myös kaikkien tekstien painaminen kahdella eri kielellä. Kolmanneksi se vie tilaa monelta muulta tärkeämmältä aineelta, mahdollisesti joltain muulta kieleltä. Missään nimessä ei ole järkevää opettaa kaikille suomalaisille ruotsia. Kauppa ei ole myöskään mikään peruste tälle muinaisjäänteelle, eikä se että kyseistä kieltä puhutaan naapurimaassamme. Ruotsissa ja ruotsalaisten ystävieni kanssa olen tähän asti tullut toimeen englannin kielellä aivan mainiosti. He eivät vaadi meitä puhumaan ruotsia.

Lopettakaa nyt jo tälläinen hulluus. Ne opetelkoot jotka haluaa, muut saavat käyttää aikansa kannaltaan järkevämmin.


%d bloggaajaa tykkää tästä: