Avainsana-arkisto: perheväkivalta

Perheväkivalta on törkeä rikos!

HEUNIn viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen mukaan miehet ja naiset joutuvat Suomessa yhtä usein perheväkivallan uhriksi. Joskin miehet joutuvat useammin henkirikoksen yrityksen uhriksi, sekä kokevat useammin törkeätä perheväkivaltaa. Naiset taas joutuvat useammin lievän pahoinpitelyn tai henkirikoksen uhriksi. Naiset myöskin pahoinpitelevät lapsia huomattavasti useammin kuin miehet, vaikka asennetasolla vastustavat sitä hanakammin.

Hyvin usein perheväkivalta jää piiloon, eikä sen ymmärretä olevan väkivaltaa. Näin käy varsinkin miesten kohdalla, koska yhteiskunta ei tunnista miesten kokemaa perheväkivaltaa, eikä poliisi osaa reagoida siihen muuten, kuin nauramalla. Toinen vaiettu aihe on naisten lapsiin kohdistama väkivalta, jota ei aina edes tunnisteta yhdeksi perheväkivallan muodoksi. Jotkut ovat peräti väittäneet, että näistä asioista vaikeneminen johtuu siitä, että vallalla ollut pitkälti feminismin teorioihin nojannut perheväkivallan tutkimus on ollut varsin haluton puuttumaan näihin ongelmiin.

Perheväkivallan eri muotojen tunnistamisen kanssa on siis ongelmia. Esimerkiksi henkistä perheväkivaltaa ei näytetä tilastoitavan tai tutkittavan juuri mitenkään. Siitä ei myöskään voida rangaista, vaikka se saattaa jättää uhrilleen pysyvät psyykkiset arvet loppuiäkseen, varsinkin jos hän on lapsi. Yhteiskuntamme kyllä tunnistaa työpaikkakiusaamisen ja henkisistä kärsimyksistä asetetut korvaukset, mutta ei perheen sisällä tapahtuvaa kiusaamista, eikä henkistä väkivaltaa, joka aiheuttaa henkisiä kärsimyksiä? Ranskassa henkinen perheväkivalta aiotaan säätää rikokseksi tämän vuoden alkupuolella.

Joitain parannuksia on sentään luvassa. Tekijä voi esimerkiksi joutua tulevaisuudessa vastuuseen lievästä pahoinpitelystä, mitä ei normaalisti edes tutkittaisi ellei uhri sitä tahtoisi. Tämä ei kuitenkaan riitä alkuunkaan. Suomessa annetaan jo nyt vuosittain vain 1 400 tuomiota kotona tehdyistä väkivaltarikoksista. Suurin osa tuomioista on sakkotuomioita. Nämä sakkotuomiot eivät ole estäneet, eivätkä tule estämään yhtäkään perheväkivaltatapausta. Lähestymiskiellot ovat ihan samalla tavalla yhtä tyhjän kansa, niin kuin nähtiin viimeksi tänään Lahdessa. Lähestymiskiellon rikkomista ei estä mikään.

Perheen sisällä tapahtunut pahoinpitely pitäisi aina tutkia ja tuomita törkeänä pahoinpitelynä, koska tekijä käyttää hyväkseen eräänlaista luottamusasemaa. Oman kodin täytyy olla ihmiselle se turvallisin paikka ja asia elämässä, eikä ole mitenkään hyväksyttävää, että tämän turvallisimman paikan sisällä ihminen joutuu pelkäämään oman koskemattomuutensa ja turvallisuutensa puolesta. Etenkin tämän pitäisi koskettaa lapsiin kohdistuneita väkivallantekoja, koska lapsella ei ole mitään mahdollisuutta lähteä pois turvattomasta (perhe)suhteesta samaan tyyliin, kuin aikuisella itsenäisellä ihmisellä on.


100 000 suomalaismiestä joutuu väkivallan uhriksi joka päivä

Noin satatuhatta suomalaismiestä kokee väkivaltaa tai sen uhkaa parisuhteessaan joka päivä. Todennäköisesti siis jokaisen suomalaisen lähipiirissä, työpaikalla, harrastuspiireissä tai suvussa, saattaa olla satoja miehiä jotka ovat joutuneet väkivallan uhriksi.

Jallu-lehden Puhu saunassa, älä vitsaile -kampanja haluaa herättää väkivaltaa kokeneen miehen läheiset puuttumaan väkivaltaan, silloin kun uhri ei itse siihen pysty. Kampanjan pohjana on käytetty Turo Partnersin tekemää tutkimusta, johon haastateltiin 15 sattumanvaraisesti valittua juoppoa ja viittä baarimikkoa eri puolilta Suomea.

Väkivalta ilmenee monella tavalla, eikä se aina ole fyysistä. Haastattelut toivat esiin kauhistuttavaa tietoa väkivallan eri muodoista.

– Väkivalta voi olla eristämistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista. Se voi ilmetä nalkuttamisena, uhkailuna, vähättelynä, pelotteluna tai pihtaamisen muodossa, kertoo tutkija Ismo Ylämäki Turo Partners Oy:stä.

Lapset ovat usein väkivallan välineenä

– Miehiä saatetaan uhkailla lasten menettämisellä. On hyvin tavallista, että uhataan sillä, että mies menettää oikeuden tavata lapsiaan. Lapsien kautta miestä voidaan myös syyllistää, Ylämäki sanoo. Hyvin usein nainen tekaisee syytteet miehen väkivaltaisesta käytöksestä lapsia kohtaan, joskus jopa seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Väkivaltaa ei tunnisteta väkivallaksi

Hyvin yleistä on, että väkivalta hiipii parisuhteeseen salaa ja peittyy rakkauden ja kauniiden kulissien taakse. Rakkaan ihmisen pahaa puolta ei haluta tunnustaa edes itselle.

– Väkivalta normalisoituu. Yhden väkivallanteon jälkeen seuraa luonnollisesti aina toinen. Uhrin kynnys väkivallan sietämiseen nousee jokaisen väkivallan kokemuksen jälkeen. Todellisuus ja ymmärrys häviävät, selittää Ismo Ylämäki väkivallan sietokyvyn kasvamista.

Monesti miehet, haluavat kieltää väkivallan olemassaolon kokonaan. Läheisiltään miehet toivovat puuttumista asiaan, mutta silloin se on vaikeaa, kun halutaan pitää kulissit yllä. Miehen vitsailuja saunanlauteella ei oteta tosissaan.

– Asia on ristiriitainen. Siinä vaiheessa, kun halutaan pitää oma miehisyys kirkkaana, kenenkään ulkopuolisen puuttumista ei toivota. Asian edettyä pahemmaksi, miehet sanoivat, että he kyllä tahtoivat jonkun läheisen puuttuvan väkivaltaan, mutta toisaalta he eivät osanneet kertoa, missä vaiheessa ja millä tavalla. Turpiinkaan ei saanut naiselle antaa.

– Kaiken kaikkiaan miehen pitää itse ymmärtää ja haluta lähteä, Ylämäki sanoo.

”Vedän akkaa turpaan jos ei oo hiljaa”

Avun hakeminen parisuhdeväkivaltaan on edelleen suomalaismiehille vaikeaa ja sitä haetaan vasta äärimmäisessä hädässä.

– Syvä epätoivo ajaa toimintaan. Silloin ollaan niin pohjalla, että apua ei edes osata hakea. Se saattaa olla väkivaltaista käyttäytymistä tai väkivaltaisen käyttäytymisen pelkoa. Miehet kertoivat hakeneensa apua vasta esimerkiksi silloin, kun heistä tuntui että tämä on se hetki, jolloin he pistävät naista turpaan niin että kiskot heiluu.

– Joskus myös lastensuojeluilmoitus, tai se että poliisi puuttuu peliin ajaa miehet hakemaan apua.

Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.

– Sitä ilmenee kaiken kokoisissa perheissä, varallisuudeltaan erilaisissa kodeissa, eri puolilla Suomea ja se voi koskettaa meistä jokaista, hyvin usein myös koskettaakin.

Suomessa tehdään noin 50 000 kotihälytystä vuodessa ja joka kolmas kotihälytys liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Poliisin tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan tapauksista vain joka neljäs menee oikeuteen, tällöinkin nainen on jotenkin saanut väännettyä syyn miehen niskoille.

—-

Yllä oleva teksti on parodiaa joka pohjautuu tositapahtumiin. Alkuperäisessä artikkelissa todetaan, että henkinen väkivalta tai henkisen väkivallan uhka on väkivaltaa siinä missä fyysinen väkivaltakin. Siis se, että koet uhkaa joutua vaimosi nalkutuksen kohteeksi on väkivaltaa. Alkuperäinen teksti tässä.


%d bloggaajaa tykkää tästä: