Avainsana-arkisto: promilleraja

Faktaa rattijuopoista – Merja Kyllönen kuulolla!

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että uusi liikenneministerimme Merja Kyllönen (vas) haluasi laskea autoilijoiden promillerajan 0,2:een 0,5:stä. Jutussa ei kerrota miksi liikenneministerimme haluaa laskea promillerajaa, mutta blogisti epäilee että takana on tietämättömyys rattijuopumuksesta sekä sen syistä että vaaroista. Tätä kirjoitusta voitaneen kai pitää jonkinlaisena avoimena kirjeenä liikenneministerillemme, joten olehan Kyllönen kuulolla! Tiedot perustuvat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Rikollisuustilanne 2009 -raporttiin, VALT:n vuosiraporttiin 2008, VALT:n tutkimukseen alkoholionnettomuuksista 1999-2008 sekä VALT:n ennakkotietoihin alkoholionnettomuuksista 2010. Osa tekstistä on lainattu suoraan lähdemateriaalista.

Poliisin tietoon tuli noin 23 200 rattijuopumusta vuonna 2009. Poliisin arvion mukaan puhallutuksia suoritetaan nykyisin noin 1,5–2 miljoonaa kertaa vuodessa. Tämän tiedon valossa rattijuopumuksia olisi ollut 11–15 tuhatta puhallutusta kohti vuonna 2009. 53% poliisin tietoon tulleista rattijuopumuksista ylitti 1,2 promillen rajan, eli törkeitä rattijuopumuksia oli 12 260 kappaletta ja alle 1,2 promillen rattijuopumuksia oli 10 943. Vuonna 2009 tehdyssä koko maan kattavassa ratsiatutkimuksessa rattijuoppoja oli 0,14 prosenttia 108 872 tarkastetusta ajoneuvon kuljettajasta (eli yksi noin 700 kuljettajasta). Rattijuopumukseen syyllistyneiden osuus on pysynyt samalla tasolla (0,14–0,21%) viimeisen 10 vuoden ajan.

Ja nyt sitten tarkkana. Valtaosa ratsiatutkimuksissa esiin tulleista tapauksista (vaihdellen 66–85% välillä vuosina 1996–2008) oli alle 0,5 verenalkoholipromillen tapauksia, eli ns maistelleita. Erillisselvityksen (Salusjärvi 2004) mukaan maistelleille (veren alkoholipitoisuus alle 0,5 promillea) sattui 51 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuosina 1990-2002. Siis alle 5 vuodessa, joka vastaa noin prosenttia kaikista rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleista. Arvoisa liikenneministeri, tämä ryhmä on juuri se ryhmä johon promillerajan laskeminen oletetusti vaikuttaisi. Mitään näyttöä ei ole, että emme menettäisi näitä viittä ihmishenkeä vuosittain promillerajaa laskemalla, koska näitä onnettomuuksia ei voida yhdistää alkoholin käyttöön. Ajaahan ihminen selvinkin päin kolareita.

Lähes aina rattijuoppo ajaa kuolinonnettomuuden vahvassa humalassa. Vuonna 2009 heistä 93% ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Vuosina 1999–2008 onnettomuuden sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena ajaneista kuljettajista yli 80% oli vähintään 1,2 promillen humalassa ja näistä vuosina 2006-2010 noin 40% oli vähintään 2,00 promillen humalassa. Useiden tutkimusten (ks. Mäki 1983; Peltoniemi 1991) perusteella näyttää siltä, että kuljettajan onnettomuuteen joutumisen todennäköisyys kasvaa jyrkästi vasta veren alkoholipitoisuuden ylitettyä 0,8 promillen rajan.

Ylinopeuden ajo oli tavallista alkoholin vaikutuksen alaisille kuljettajille sekä yhteentörmäyksissä että erityisen korostuneena yksittäisonnettomuuksissa. Alkoholionnettomuuksista 71 % oli yksittäisonnettomuuksia. Rattijuopon ajoneuvossa turvavyön käytön laiminlyöminen oli myös molemmissa onnettomuustyypeissä ja sekä kuljettajille että matkustajille yleistä. Kuljettajista 70–80% ja matkustajista 70% ei käyttänyt turvavyötä.

Sivulliset vahingoittuvat rattijuopumusonnettomuuksissa selvästi harvemmin, kuin rattijuoppo itse tai hänen matkustajansa. Vuosittain noin joka kymmenes rattijuopumusonnettomuuksissa kuollut ja joka kuudes loukkaantunut on joku muu, kuin rattijuoppo itse tai hänen matkustajansa. Vuonna 2009 rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden osuus oli 24 prosenttia (28 % vuonna 2008) ja loukkaantuneiden osuus 12 prosenttia (11 % vuonna 2008) kaikista samana vuonna tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista ja loukkaantuneista. Vuonna 2009 uhrina oli rattijuoppo itse tai matkustajat 91% tapauksista, sivullinen 9% tapauksista. Loukkaantuneista 86% oli rattijuoppo itse tai matkustajat, sivullinen 14% tapauksista. Vuosien 2000-2009 keskiarvot: kuolleina rattijuoppo itse tai matkustajat 92,125%, sivullinen 7,875%. Loukkaantuneina rattijuoppo itse tai matkustajat 84,875%, sivullinen 15,125%.

Rattijuopumuksen uusimista Helsingissä koskeneen selvityksen (Seppä 1992) mukaan vuonna 1990 rattijuopumukseen syyllistyneistä runsas kolmannes (37%) oli vuosina 1986–1990 (51% vuosina 1972–1990) jäänyt vähintään kerran aikaisemmin kiinni rattijuopumuksesta. Uusijoista noin puolet (51%; 63% vuosina 1972–1990) oli syyllistynyt rattijuopumukseen vähintään kaksi kertaa aikaisemmin. Moninkertaisia uusijoita (vähintään 5 aikaisempaa rattijuopumusta) oli kaikista rattijuopumukseen syyllistyneistä 5 prosenttia (11% vuosina 1972–1990) ja uusijoista 15 prosenttia (22% vuosina 1972–1990). Vuoden 1990 aikana rattijuopumukseen syyllistyneistä noin joka kymmenes (9%) uusi rikoksensa saman vuoden aikana. Näiden uusijoiden osalle kertyi neljännes (25%) vuoden 1990 rattijuopumusrikoksista.

Tuoreen selvityksen (Impinen ym. 2009) mukaan joka kolmas vuosina 1993–2007 rattijuopumuksesta kiinni jäänyt uusi tekonsa tuona aikana. Pitemmällä 15 vuoden ajanjaksolla noin joka toinen ehtii uusia tekonsa. Uusimisriski oli tutkimuksen mukaan erityisen suuri huumeita käyttäneillä, miehillä, nuorilla sekä niillä, joiden veren alkoholipitoisuus oli kiinni jäädessä keskimääräistä korkeampi. Sellaisilla kuljettajilla, jotka jäivät kiinni arkipäivisin ja päiväsaikaan uusimisriski oli myös suurempi kuin muilla.

Tiedot viittaavat odotusten mukaisesti siihen, että uusimisriski on ylipäätään suurin päihderiippuvaisilla kuljettajilla. Alkoholiongelmaisten kuljettajien ohella toinen rattijuopumukseen usein syyllistyvä ryhmä koostuu ns. ongelmakuljettajista. Ongelmakuljettajia voidaan luonnehtia henkilöiksi, joille on ominaista omaan sisäiseen kontrolliin luottaminen, riskialtis elämäntyyli, runsas alkoholinkäyttö sekä välinpitämättömyys toisten turvallisuutta ja yhteiskunnan asettamia normeja kohtaan (ks. Heinonen & Lehto 1991; Mikkonen 1991).

Kaikki nämä edellä mainitsemani seikat huomioon ottaen esitän johtopäätökseni. Rattijuoppo ei ole vaarallinen juuri kenellekään muulle, kuin itselleen sekä kyydissään oleville. Tyypillinen rattijuoppo on yhteiskunnan säännöistä vähät välittävä ongelmaihminen, joka ajaa toistuvasti humalassa, ylinopeutta ja ilman turvavyötä. Promillerajan laskeminen ei tule vaikuttamaan mitenkään tähän kyseiseen ryhmään, mutta tavalliseen lakia kunnioittavaan kansalaiseen se tulee vaikuttamaan varmasti. Ehkäpä jos promillerajaa lasketaan, niin pian meillä on 23 000 tilastoidun rattijuopon tilalla 50 000 tilastoitua rattijuoppoa, rutkasti lisää sakkotuloja, kortittomia kuljettajia ja siis ihmisiä jotka eivät ole vaarantaneet liikenneturvallisuutta mitenkään.


Suhteetonta ja mielivaltaista!

Yksilöllä on kaikki vapaus yhteiskunnassa jossa ei ole lakeja, yhteiskunta jossa ei ole lakeja on täysin vapaa yhteiskunta. Tälläistä yhteiskuntaa kutsutaan myöskin anarkiaksi. Kaikki lait rajoittavat tätä yksilön ”oikeutta” tehdä vapaasti mitä yksilö haluaa. Yksilönvapautta ei saa rajoittaa perusteetomasti tai mielivaltaisesti. Hyväksyttyjä syitä yksilönvapauden rajoittamiseksi ovat yksilön turvallisuuden lisääminen ja yksilön tahdon mukainen edun ajaminen. Jos yksilönvapautta rajoitetaan yksilön kuvitellun edun mukaan niin tämä on holhousta. Vain yksilö tietää mikä on hänen etunsa.

Yksilönvapautta ei saa myöskään rajoittaa suhteettomasti. Kaikki rajoitukset täytyy suhteuttaa rajoitettavan asian yhteiskunnalle aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja siis ennen kaikkea yksilölle aiheutuviin haittavaikutuksiin. Suhteettomat rajoitukset ovat perusteettomia tai mielivaltaisia, usein molempia. Jos asia ei aiheuta mitenkään merkittävää yhteiskunnallista haittaa, ei tätä asiaa pidä lähteä rajoittamaan mitenkään.

Muutama tälläinen asia.
– Kaikki nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet
– Kannabiksen kotikasvatuksen/käytön rajoitukset
– Nopeuden kameravalvonta
– Huomattava osa nopeudenvalvonnasta ylipäätään
– Nopeudenrajoitin joka autoon
– Alkolukko joka autoon
– Promillerajan laskeminen
– Suuri osa tupakoinnin rajoittamisesta(ei kuitenkaan kaikki)
– Itsepuolustuksen rajoittaminen
– Paskalaki
– Pakkoruotsi
– Kaksikielisyys ylipäätään
– Uusi aselainsäädäntö

Nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet ovat ilmeisen perusteettomia. Minkälaista yhteiskunnallista haittaa nuuska aiheuttaa tällä hetkellä Suomessa? Nuuskaa tuodaan jatkuvasti maamme rajojen sisään yksityishenkilöiden toimesta ja henkilö joka haluaa sitä käyttää tulee sitä käyttämään riippumatta siitä onko sitä kohtaan asetettu rajoituksia vai ei. Nuuskaa siis käytetään koko ajan, muttei se aiheuta yhteiskunnalle mitään merkittävää haittaa. Minkälaista haittaa nuuska aiheuttaa Ruotsissa? Ruotsissa nuuskaa käytetään moninkymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Nuuskaa vastaan asetetut rajoitteet ovat puhtaasti mielivaltaisia ja täysin suhteettomia.

Vuonna 2009 Suomessa oli Suomen kannabisyhdistyksen arvion mukaan 20 000 kannabiksen kotikasvattajaa. Minkälaista yhteiskunnallista haittaa nämä kotikasvattajat aiheuttavat? Onko maassamme meneillään kannabiksen kotikasvattajien aiheuttama rikosaalto ja ovatko sairaalat täynnä kallista hoitoa tarvitsevia kannabiksen kotikasvattajia? Kannabis on turvallisempi huumausaine kuin alkoholi tai tupakka. Viimeksi kannabista vastaan asetetut rajoitteet saivat naurettavia piirteitä kun Poliisi tuhlasi satoja tuhansia euroja rahojaan, korjaan veronmaksajien rahoja, rikostutkimuksiin ja oikeudenkäynteihin selvittääkseen onko huumausaineiden viljelyyn soveltuvien laitteiden myynti rikollista. 20 kansalaista joutui syytteeseen ja lopputulos oli, että seitsemälle annettiin sakkoja kannabiksen hallussapidosta. Suhteetonta ja mielivaltaista.

Nopeuden automaattivalvonnan tarkoitus ei ole mikään muu, kuin lypsää rahaa autoilevalta kansalta. Ylinopeus on syynä muutamassa prosentissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa Suomessa ja näissäkin ylinopeus on ollut merkittävää. Miten tällä voidaan perustella nollatoleranssit nopeuksissa, muutamasta ylinopeuskilometristä sakottaminen, jatkuva kameravalvonnan lisääminen, kalliiden nopeudenrajoittimien asentaminen jokaiseen autoon, nuorten autoilijoiden satelliittiseuranta ja nyt uusimpana liikkuvat nopeudenvalvontakamerat? Vielä kun on olemassa rutkasti todisteita siitä, että itse kameravalvonta ja nopeusrajoitusten pilkuntarkka valvonta aiheuttaa enemmän onnettomuuksia kuin ne ehkäisevät. Nykyisenkaltainen nopeusvalvonta on täysin suhteetonta sen aiheuttamiin haittoihin nähden ja sillä ei ole mitään tekemistä liikenteen turvallisuuden lisäämisen kanssa.

Alkolukon asentaminen jokaiseen autoon ja promillerajan lasku painii ihan samassa sarjassa. Alkolukko maksaa tuhansia euroja vuodessa asennus ja huoltokuluina ja promillerajan lasku tuottaisi todella paljon lisärahaa poliisille sakkojen muodossa. Liikenneturvallisuuteen näillä ei sitten olisikaan mitään vaikutusta, paitsi sillä alkolukolla toki, mutta se on täysin suhteeton ratkaisu ongelman mittasuhteisiin nähden.

Neljäsosa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista johtuu alkoholista, totta. Mutta näissä onnettomuuksissa 95% uhreista on joko rattijuoppoja itse tai rattijuopon kyytiin menneitä. Tämä tarkoittaa siis että sivullisia näissä onnettomuuksissa kuolee 3-5 henkilöä. Promillerajan lasku taas ei tule vaikuttamaan näihin kuolemiin tai alkoholionnettomuuksiin juuri mitenkään, koska noista kuolleista rattijupoista yli 90% ajoi yli 1,2 promillen humalassa ja yleisesti yli 70% alkoholionnettomuuksista ajettiin yli tämän törkeän rajan ylittävässä humalassa ja yli 70% alkoholionnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia. Jos rattijuoppoja haluttaisiin oikeasti saada kuriin niin heidän ajoneuvonsa haltuunotettaisiin valtion toimesta.

Tupakoinnin rajoitusten kanssa taas mennään koko ajan yhä suhteettomampaan suuntaan. On ihan hyvä että tupakoinnin alaikärajana pidetään 18 vuotta, koska tätä ikävuotta ennen ihminen on juridisesti vajaavaltainen, koska hänen ei katsota pystyvän tekemään omalta kannaltaan parhaita päätöksiä. Tämä este kuitenkin poistuu kun ihmisen katsotaan pystyvän päättämään omasta elämästään. Parveketupakoinnin ja ravintolatupakoinnin kieltäminen on vielä jokseenkin suhteellista, koska parvekkeella tupakointi haittaa talon muita asukkaita ja ravintolassa tupakointi haittaa nyt ainakin ravintolan työntekijöiden terveyttä. Mutta sitten mennään esimerkiksi johonkin yleisellä paikalla tupakoinnin kieltämiseen tai vaaditaan kauppoja piilottamaan tupakkatuotteet kaupasta. Nämä ovat suhteettomia rajoituksia, koska yleisellä paikalla tupakointi ei aiheuta merkittävää haittaa kenellekään ja vielä vähemmän haittaa aiheuttaa tupakkatuotteiden esilläpito kaupassa. Yksilön pitää saada vaarantaa terveyttään jos yksilö haluaa niin tehdä, mutta yksilön ei pitäisi saada aiheuttaa toiminnallaan haittaa muille.

Itsepuolustuksen rajoittamisen suhteettomat seuraukset ovat ihan ilmeisiä. Tämä tarkoittaa henkeänsä puolustavan henkilön rikosoikeudellista sanktioimista. En ymmärrä miksi henkilö, joka joutuu laittoman hyökkäyksen kohteeksi ei saisi puolustaa henkeänsä kaikilla mahdollisilla keinoilla hyökkääjää vastaan. Mitä helvettiä tarkoittaa liiallisen voiman käyttö itsepuolustustilanteessa ja kuka tämän määrittelee? Jos henkeäsi uhataan, niin pitääkö sinun siinä vielä miettiä että mitähän mä nyt saisin tehdä, että henki tai terveys säästyisi ja minua ei tuomittaisi rikollisesta itsepuolustuksesta. Hyökkääjän hengen vieminen on toki äärimmäinen keino, jota saattaa puolustustilanteessa joskus tapahtua, mutta riskin pitää aina olla hyökkääjällä eikä koskaan itseäänsä puolustavalla henkilöllä. Tärkeää on myös muistaa, että itsepuolustuksen suoja loppuu silloin kun laiton hyökkääjä on saatu pakenemaan, hän ei enään aktiivisesti pyri hyökkäämään tai hänet on saatettu toimintakyvyttömäksi.

Paskalain suhteettomuus nyt on täysin selvää. Samaan aikaan pupujussit paskoo metsiin ja maanviljelijät ruiskuttaa tonneittain sianpaskaa pelloilleen, mutta sitten ne mökkiläisten pissit täytyy kerätä parhaimmillaan 10 000 euroa maksavaan käsittelylaitokseen, joka ei edes toimi ja yhteensä tämä rulianssi maksaisi kansalaisille suoraan miljardi euroa. Malliesimerkki mielivallasta ja suhteettomuudesta.

Pakkoruotsi ja kaksikielisyys taas on ihan silkkaa mielivaltaa. 95% kansasta laitetaan opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä, koska tämä jo muutenkin etuoikeutettu eliitti haluaa saada omalla kielellään palvelua joka ikisessä pitäjässä ympäri Suomea ja vastapainoksi ruotsinkielisissä rannikkokunnissa ei sitten sillä suomenkielellä taas saa palvelua, Ahvenanmaasta puhumattakaan. Itse tosin olisin valmis kompromissiin, jossa pakollista ruotsia olisi yhden kurssin verran koko peruskoulun aikana. Tämäkin tosin olisi vielä hieman suhteetonta, mutta jonkinlainen kädenojennus täytyy tehdä.

Uusi aselainsäädäntö taas on samalla tavalla suhteeton, kuin alkolukot tai nopeudenrajoittimet. Luvallisilla pistooleilla ammutaan 2 henkilöä vuodessa ja tämän takia lautakunnat ja kukkahatut olisivat takavarikoimassa joka ikisen laillisen pistoolin kansalaisiltamme. Siitäkin huolimatta aselupien saantia on vaikeutettu ja hankaloitettu vaikka 99,8% aselupien haltijoista todettiin poliisin ylimääräisessä tarkastuksessa nuhteettomiksi kansalaisiksi. Aseluvan haltijat ovat siis nuhteettomampia, kuin aseluvattomat kansalaiset ja tuosta luvusta voidaan päätellä että aselupia on siis myönnetty todella hyvällä tarkkuudella! Tämä laki epäonnistuu myös siinä, että ympäri maailmaa rikokset ovat lisääntyneet kun aseita kohtaan asetettuja rajoitteita on lisätty ja vastapainoksi nämä rikokset ovat vähentyneet kun aseita kohtaan asetettuja rajoitteita on avattu.

Kaikki kaikessa, rajoitteita ei tule asettaa mielivaltaisesti tai perusteettomasti vaan ne pitää aina suhteuttaa rajoitettavan asian aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin haittoihin. On älyllisesti epärehellistä keskustella siitä, miksi jokin pitäisi sallia kun meidän pitäisi keskustella siitä, miksi jokin pitäisi kieltää.

Mielivaltaa on se, kun rajoitetaan jotain koska se ei ole jonkun mielestä kivaa ja suhteettomuutta on se, kun rajoitukset eivät vastaa rajoitettavan asian aiheuttamia yhteiskunnallisia haittoja.


Voitat todennäköisemmin lotossa, kuin jäät rattijuopon yliajamaksi

Kovat keinot: Kaikkiin autoihin alkolukko ja nopeudenrajoitin

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero nimittäin haluaa alkolukon pakolliseksi Suomeen sekä nopeusrajoittimet kaikkiin autoihin.

– Mihin meillä tarvitaan autoja, joilla voi ajaa yli kahtasataa?

Hän toistaa jo aikaisemmin esittämänsä kannan 0,2 promillen rattijuopumusrajasta maantieliikenteeseen ja 0,5 promillen rajasta vesille.

Nyt rangaistusrajat ovat 0,5 ja 1 promillea.

Paateron mukaan ylinopeusvalvonnan nollatoleranssi on ainoa oikea tie.

Näin jutustelee poliisiylijohtajamme Mikko Paatero. Eipä heti tule mieleen ihan hirveän paljon typerämpiä ehdotuksia ja vielä virkamiehen suusta, jonka sentään odottaisi tietävän mistä hän puhuu! Ammattitaidottomuuden esikuva ennemminkin. Katsotaas vähän näitä kamalia rattijuoppoja ja tuota promillerajaa.

Rattijuoppo aiheuttaa joka neljännen kuolinonnettomuuden, kertoo tutkijalautakunta. Juu näin todellakin on, mutta mitäs jos katsoisimme lukuja hieman syvemmälle.

Lähes aina rattijuoppo ajaa kuolinonnettomuuden vahvassa humalassa. Viime vuonna heistä 93 % ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan, ilmenee liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien viime vuoden alkoholiraportista.

Nonniin siis hetkonen nyt. Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista siis 93% ajettiin yli 1,2 promillen kumarassa. Mitä ehdottaa tutkijalautakunta ja Mikko Paatero?

Tutkijalautakunta:
Tutkijalautakuntien mielestä alkolukko, promillerajan alentaminen 0,2 promilleen sekä valvonnan tehostaminen edistäisivät rattijuopumuksen torjuntatoimia.

Paatero:
Hän toistaa jo aikaisemmin esittämänsä kannan 0,2 promillen rattijuopumusrajasta maantieliikenteeseen ja 0,5 promillen rajasta vesille.

Ahaa! Rattijuoppojen kuolemaan johtaneita onnettomuuksia siis vähennettäisiin promillerajaa laskemalla 0,2:teen, vaikka 93% kuolleista rattijuopoista ajeli yli 1,2 promillen tuubassa? Selkee! Alkoholionnettomuudet ovat myöskin enimmäkseen yksittäisonnettomuuksia, eli onnettomuuksia joissa ei ole toista osapuolta.

Tyypillisesti alkoholionnettomuudet keskittyvät vuoden kesäpuoliskoon ja viikonloppuun. Enin osa (73 %) onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia.

Ja sitten katsotaankin itse niitä rattijuoppojen aiheuttamia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, sitä neljäsosaa.. mitäs se oikeen sisältääkään?
Kuolinonnettomuuksien rattijuopot kovassa kännissä

Tutkijalautakunnat selvittivät kaikkiaan 70 rattijuopon aiheuttamaa moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Näistä 72 prosentissa rattijuoppo kuoli itse. Kaikkiaan onnettomuuksissa menehtyi 79 henkeä, jotka kahta lukuun ottamatta olivat rattijuopon ajoneuvossa. Lisäksi kaksi rattijuopon kolhimaa jalankulkijaa kuoli.

Eli rattijuopon aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa kuolee 79 henkeä vuodessa ja rattijuoppo itse kuoli 72(57kpl)%:ssa tapauksista. Kahta uhria lukuun ottamatta menehtyneet olivat rattijuopon mukana samassa autossa ja lisätään vielä kaksi sivullista jalankulkijaa. Neljässä tapauksessa 79:stä rattijuoppo tappoi jonkun muun, kuin itsensä tai kyydissä olevat! Siis viidessä prosentissa tapauksista kuoli sivullinen. Rattijuoppo tappaa 95%:ssa rattijuoppojen aiheuttamista kuolinonnettomuuksista itsensä ja kyydissä olevat! Suomessa on suurempi todennäköisyys voittaa lotossa, kuin joutua rattijuopon yliajamaksi.

Tulee tässä näitä promillerajan alentamisehdotuksia, alkolukkopakkoa ja rattijuopumuksen kauhistelua katsellessa mieleen, että yritetäänkö meitä kenties, ehkäkö, mahdollisestiko kusettaa? Sen takia, että vuodessa kuolee 4 sivullista rattijuopon takia ollaan valmiita asentamaan jokaiseen autoon alkolukko. Siitäkin huolimatta, että 93%:ssa kuolemaan johtaneista onnemuuksista rattijuoppo on ajellut yli 1,2 promillen humalassa, ehdotetaan promillerajan laskemista rattijuopumustapausten vähentämiseksi. Rattijuopon vaarallisuus on yksi aikojemme suurimpia kusetuksia ja sen kusetuksen jatkamisen takia ollaan näköjään valmiita vainoamaan joka ikistä autoilijaa Suomessa liikenneturvallisuuden parantamisen nimissä. Kaikki autoilijat ollaan pakottamassa maksamaan yli 1000 euron lisäkustannukset vuodessa alkolukon asentamisen ja sen huoltojen muodossa. Kaikkia autoilijoita ollaan rankaisemassa promillerajan alentamisen muodossa sen takia, kun 4 sivullista kuolee vuodessa rattijuopon aiheuttamissa onnettomuuksissa. Ja mitä vielä, tätä promillerajan laskemista perustellaan todellakin sillä, että 93% kuolemaansa ajavista rattijuopoista tekee sen yli 1,2 promillen humalassa! Se on varmaa, että rajan laskeminen leimaisi monen monta nykyisin laillisesti ajelevaa autoilijaa rattijuopoksi ja rikolliseksi, sekä tuottaisi kasoittan sakkotuloja poliisille.

Entäs ylinopeus ja nollatoleranssi? Kirjoitin juuri edellisessä kirjoituksessani näin:

Ylinopeus ei ole merkittävä liikenneturvallisuutta vaarantava tekijä, esimerkiksi vuonna 1999 alle 2% liikennekuolemista johtui ylinopeudesta.

Samassa kirjoituksessa käsittelen myös nopeudenvalvontakameroita. Lukekaapas se, sekä hieman vanhempi kirjoitukseni Yleisesti liikenneturvallisuudesta.


%d bloggaajaa tykkää tästä: