Marginaali-ilmiöitä

Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun Norjan pääkaupungin Oslon hallintokorttelissa räjähti pommi. Viimeisimmät laajaa mediahuomiota saaneet pommi-iskut Euroopassa olivat Lontoon metroiskut, Madridin junaisku ja Tukholman pommi-iskun yritys. Kaikki islamistien tekosia. Norjan suojelupoliisi oli korottanut terroristi-iskujen osalta valmiuttaan alkuvuodesta 2010. Se oli tehnyt viime kesänä runsaasti pidätyksiä liittyen terroristiuhkiin. Norjalaiset terrorismiasiantuntijat uskoivat nopeasti iskun takana olevan ääri-islamistit.

Iskua yhdistettiin medioissa myöskin Libyaan ja Gaddafiin, joka oli uhannut iskeä Eurooppaan. Islamistinen terroristiryhmä ilmoittautui pommi-iskun tekijäksi. Näiden alkutietojen valossa kaikki näyttivät tekevän sen päätelmän, että iskun takana oli islamistinen terroristijärjestö. Kuka oikeasti ihan rehellisesti ei pitänyt tätä vaihtoehtoa kaikista todennäköisimpänä? Jos vastasit ”minä” niin valehtelet tai olet älyllisesti vajavainen.

Noh. Ei siinä vielä mitään, että tämä johtopäätös oli kaikista todennäköisin, mutta kun se tehtiin kaikkien medioiden, lehtien, foorumien, kahvipöytien ja uutislähetysten joukossa myöskin Suomen pahamaineisimmalla foorumilla, Hommaforumilla, niin tästäkös eräät tahot vasta riemastuivatkin. Ympäri nettiä lähti leviämään kirjoituksia joissa lainattiin miten hommarasistit syyttävät iskusta muslimeja. Samalla nämä kirjoitukset sivuuttivat täysin sen, että Hommassa myöskin spekuloitiin kantisvaihtoehtoa ensimmäisen kerran alle 30 minuuttia tapahtumasta.

Eräässäkin poiminnassa ensimmäisen neljän sivun kommenteista oli poimittu 10 islamisteja tekijöiksi spekuloivaa kommenttia, mutta jätettiin kertomatta että niiltä neljältä ensimmäiseltä sivulta löytyi myöskin 10 tekijää kantikseksi spekuloivaa kommenttia. Tämä riemu oli kuitenkin vielä pientä siihen verrattuna mitä oli tuleman. Kun selvisikin iskun tehneen kantanorjalaisen kirjoitelleen maahanmuutto- ja islamkriittisillä keskustelupalstoilla ja että hänen 1500 sivun copy-pastella kokoomassaan manifestissa mainittiin suomalaisen maahanmuuttokritiikin kuumin keihäänkärki Jussi Halla-aho. Siitä se taisi varsinaisesti vasta alkaa.

Se absurdin ällistyttävä sosiaalipornonäytelmä, kun Suomen silmäätekevät suvaitsevaiset herrat, rouvat, nuorisojärjestöt ja yhdistykset käyttivät Utøyan saaren kaislikossa makaavia verisiä ruumiita lyödäkseen säälimättä poliittisia vastustajiaan. Ajatelkaapa tätä. Halla-aho kirjoittaa vuonna 2006 blogikirjoittajan asemassa Ruotsin sosiaalidemokraattien epärehellisyydestä ja kutsuu näitä alhaisiksi matelijoiksi. Vuonna 2011 norjalainen sekopää iskee Norjan sosiaalidemokraatteja vastaan ja viimein Suomen sosiaalidemokraatit vaativat nyt hallintovaliokunnan puheenjohtaja Halla-ahoa eroamaan. Loogista, eikö!

Suomen koko mediakenttä valjastettiin muutamaksi viikoksi suvaitsevaisten ritariensa tueksi syyttelemään tapahtuneesta perussuomalaisia, maahanmuuttokriitikoita, Hommaforumia ja varsinkin Halla-ahoa. Halla-ahon mainitseminen manifestissa oli ilmeisesti varsin raskauttava todiste, tosin manifestista löytyvä lainaus oli itse asiassa norjalaisen bloggarin Fjordmanin kirjoituksesta poimittu kohta, jossa Fjordman kertoo tulleensa samoihin johtopäätöksiin kuin Halla-aho.

Mutta palataan tässä vaiheessa siihen kuinka alkutietojen valossa islamistiterrorismin todennäköisyys oli kaikista suurin. Tätä selvää todennäköisyyttä on nyt pyritty kumoamaan ja ollaan esitetty, että spekulaatiot johtuivatkin pelkästään rasistisista asenteista muslimeja kohtaan, mitkä meihin kaikkiin ympäri maapalloa on aivopesty jonkun näkymättömän koneiston avulla. Todisteena tästä ollaan heiluteltu Europolin vuoden 2010 terrorismiraporttia, jossa islamistien syyksi on tilastoitu vain kolme iskua. Nämä kolme iskua pitävät sisällään vuonna 2010 suoritetut, epäonnistuneet ja estetyt iskut. Raportista selviää myöskin pidätysten määrä, joista islamisteille on merkitty 179 kappaletta. Seuraavaksi tuomioiden ja syytteiden määrä, joista islamisteille on merkitty 84 kappaletta.

Islamisteja sekä pidätetään, syytetään, että tuomitaan toiseksi eniten kaikista ryhmistä, iskuja he tekevät kolmanneksi eniten. Ryhmät ovat separatistit, vasemmistolaiset, oikeistolaiset, yksittäiset ja ei luokitellut. Separatistit tekevät selvästi eniten terrori-iskuja Euroopassa ja heitä myöskin pidätetään, syytetään sekä tuomitaan eniten. Vasemmistolaiset tekevät toiseksi eniten iskuja ja heitä pidätetään, syytetään ja tuomitaan kolmanneksi eniten. Norjalla ei ole päällänsä separatistisen tai vasemmistolaisen terrorismin uhkaa, mutta Norja taas oli varautunut islamistiterroristien iskuun. No mites sitten sen oikeistoterrorismin todennäköisyyden kanssa? Pyöreät nolla iskua, nolla pidätystä, nolla syytöstä ja nolla tuomiota koko Euroopassa vuonna 2010.

Tämän samaisen raportin mukaan siis jolla suvaitsevaiset pyrkivät osoittamaan islamistiterrorismin marginaalisuuden voidaan osoittaa, että oikeistoterrorismi ja sen uhka on täysin olematonta.

Demari- ja Vasemmistonuoret päätyivät iskun jälkeen huolestumaan oikein kovasti oikeistoterrorismin kasvusta. Heidän mukaansa äärioikeistolaiset hyökkäykset ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana. Esimerkkeinä näistä esitetään hyökkäystä seksuaalivähemmistöjen Pride-kulkueeseen, netissä leviävää ”vihapuhetta” sekä äärioikeistolaisten toimijoiden uhkauksia tasavertaisuuden puolesta työskenteleviä tahoja vastaan. Erityisen huolestuneita kyseiset nuorisojärjestöt ovat nimen omaan rasismista ja ”vihapuheesta”. Viranomaisten tulisi kuulemma asettaa äärioikeistolaisten ryhmien toiminnan lopettaminen prioriteetikseen.

POLAMKin tekemän vuosiselvityksen mukaan poliisille tehtiin vuonna 2009 yhteensä 1007 rikosilmoitusta viharikoksista. Määrä on enemmän kuin edellisenä vuotena jolloin ilmoituksia tehtiin 859. Toisaalta taas tänä vuonna rasistisia rikoksia on kirjattu tammi–kesäkuussa 141 kappaletta, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Poliisin tuoreessa tilastoraportissa arvioidaankin alkuvuoden tietojen perusteella, että rasistisia rikoksia kirjataan tänä vuonna yhteensä 271 kappaletta, mikä on vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2005.

Tietyt suvaitsevaiset tahot ovat vuosien saatossa esittäneet, että Suomen maahanmuuttopolitiikan ongelmakohdat, maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset, maahanmuuttajien rikollisuus ja itse maahanmuutto on marginaali-ilmiö ja maahanmuuttokritiikki taas täysin marginaalitouhua. Tällä verukkeella iso osa kritiikistä onkin pyritty sivuuttamaan ja se loput sitten aktiivisella rasistiksi haukkumisella. Meidän kuulemma pitäisi keskittyä isompiin ja merkittävämpiin asioihin. Kuten vihapuheeseen, kysyy blogisti?

Pelkästään romanialaiset yksin tekivät vuonna 2009 Suomessa 2378 omaisuusrikosta ja yhteensä heitä epäiltiin 2634 rikoslakirikoksesta. Pelkästään vuonna 2009 Romanian kansalaisia oli maassamme 1183 henkilöä ja Bulgarian kansalaisia 714 henkilöä. Bulgarian kansalaiset tekivät tuolloin 739 turvapaikkahakemusta, vaikka EU:maan kansalaisina heidän hakemuksensa olivat ilmeisen perusteettomia.

Siis pelkästään yksi ainoa maahanmuuttopolitiikan pikkuinen yksityiskohta näyttäisi jo lukumäärällisesti olevan monin verroin merkittävämpi, kuin koko rasismikysymys Suomessa. Uusin kulovalkean tavoin levinnyt termimme vihapuhe taas vastaisi virtuaalipoliisi ylikonstaapeli Marko Forssin mukaan kiihottamista kansanryhmää vastaan, julkista kehottamista rikokseen, uskonrauhan rikkomista, laitonta uhkausta ja kunnianloukkausta. Edellä mainitun POLAMKin raportin mukaan näitä piirteitä vastaavia rikosilmoituksia tehtiin 312 kappaletta vuonna 2008 ja 377 kappaletta vuonna 2009.

Vaarallinen vihapuheilmiömme jää siis lukumäärällisesti jalkoihin jo tuolle Bulgarian romanien samana vuonna harjoittamalle turvapaikanhakutehtailulle. Turvapaikanhakutehtailu oli vielä todellakin aivan todellinen todettavissa oleva ilmiö, kun taas viharikosten kohdalla puhumme rikosilmoituksista. Tuomioita kovennetaan rasistisen motiivin takia vain muutamassa tapauksessa vuodessa. Muutamassa tapauksessa vuodessa!

Kuvitelkaa tässä vaiheessa että katsotte elokuvaa, jossa tarinankerronta on nykyajasta ja tästä hetkestä viety menneisyyteen. Olemme Vantaan Rekolan juna-aseman lähellä sijaitsevan turvalaiteyksikön luona, on sunnuntain aamuyön hämärät viimeiset hetket. Turvalaiteyksikön luona häärii joukko epäilyttävän tuntuisia henkilöitä. Tarinankerronta liikkuu toiseen paikkaan. On maanantai 6. kesäkuuta. Samainen epäilyttävien henkilöiden joukko liikkuu ympäri Helsingin katuja. Kuva vaihtuu, turvalaiteyksikkö palaa, Tapaninvainion kylmäasemalle on heitetty polttopullo, Helsingin poliisi eristää Esterinportin tienoota Pasilassa räjähdysuhan takia. Paikalta löytyy räjähtämätön pommi. Hyppäys viime viikkoon. Viron puolustusministeriöön on isketty räjähteiden ja aseen kanssa. Laukauksia vaihdetaan ja hyökkääjä menehtyy.

Suomen iskujen tekijöiksi ilmoittautui anarkistiryhmä, joka kertoo tehneensä iskut solidaarisuuden vuoksi Sosiaalikeskus Satamaa tukeakseen. Sosiaalikeskus Satama ei irtisanoudu iskuista. Viron iskun takana oli äärivasemmistolainen juristi. Kukaan ei ole syyttelemässä vasemmistoa ympäri Eurooppaa. Kukaan ei ole vaatimassa vasemmistopoliitikoiden eroa. Kukaan ei ole varsinkaan kauhistelemassa vasemmistoterrorismin nousua, vaikka todistettavasti jo edellä mainitun Europolin terrorismiraportin mukaan vasemmistoterrori on yleisempää kuin marginaalinen islamistiterrorismi ja olematon oikeistoterrorismi.

Mitä me nyt sitten tästä kaikesta opimme? Me opimme sen, että kaikki maahanmuuttokriitikot ovat vastuussa norjalaisen sekopään tekemästä terrori-iskusta kärkipään poliitikkoja myöten, vaikka se tuomittaisiin ankarasti, mutta vasemmistopoliitikot eivät ole vastuussa edes omassa maassamme tehdyistä anarkistien iskuista, vaikka eivät edes sanoutuisi niistä irti. Me opimme sen, että olematon oikeistoterrorismi on vakava uhka Suomessa, mutta maassammekin iskuja tekevät vasemmistoterroristit, jotka ovat samalla toiseksi eniten terrori-iskuja tekevä ryhmä Euroopassa eivät.

Ja viimeisenä muttei vähäisinpänä me opimme sen, että vihapuhe ja rasismi ovat vakavia ja todellisia uhkia maassamme. Maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat puolestaan ovat marginaali-ilmiöitä, vaikka ne jopa pieniin osa-alueisiin jaettuina olisivat lukumäärällisesti merkittävämpiä ongelmia, kuin rasismi ja vihapuhe yhdessä.

Advertisement

Älyllisen epärehellisyyden akrobatiaa

Perussuomalaiset julkaisivat noin viikko sitten julkilausuman rasismia, syrjintää ja väkivaltaa vastaan. Oli täysin odotettavissa heti kun luin julkilausuman, ettei yksikään suvaitseva taho tulisi allekirjoittamaan Perussuomalaisten tekstiä, koska persut vastustivat julkilausumassa kaikkea syrjintää. Suvaitsevat tahot taas eivät vastusta kaikkea syrjintää, vaan ne jopa edistävät sitä silloin kun kyse on heidän lemmikkivähemmistöistään.

Noh. Muutama päivä siinä meni, kun suvikset heräilivät ymmärtämään mistä tekstissä on kyse. Tästä seurasikin sitten blogistia kovin huvittavia aivopieruja, jossa mm. erilaisten suvaitsevaisten tahojen puolesta kummasteltiin seuraavaa.

Nils Torvalds (RKP),varapuheenjohtaja

Vaatimus siitä, että kaikkia pitää kohdella samalla tavalla, on vähän ongelmallinen, sillä silloin meidän sosiaalipolitiikkamme menee kokonaan uusiksi. Niin kauan kuin Suomi on ollut sivistysvaltio, me olemme harrastaneet mittavastikin positiivista diskriminaatiota.

Vanha sanonta, että jokaisella on oikeus asua sillan alla, on siinä mielessä hyvin symmetrinen, mutta se ei vastaa siihen todelliseen elämänhaasteeseen, mitä meidän eteemme kuitenkin tulee.

Eva Lindberg, Pakolaisneuvonta ry,
toiminnanjohtaja

Hyvä, että he ovat alkaneet keskuudessaan keskustella näistä syrjintäasioista, koska ne ovat vakavia asioita ja niitä esiintyy. Ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta. Aina pitää osata arvioida myös tiettyjä taustatekijöitä ja nämä perusaspektit puuttuvat tästä, mutta oikein hyvä avaus tälle keskustelulle.

Vaatimus kaikkien samanlaisesta kohtelusta on siis ongelmallinen tai ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei kuitenkaan ole yhdenvertaisuutta. Näin siis niiden suusta, jotka suitsuttavat omaa suvaitsevaisuuttaan ja vaativat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden perään.

Monet suvaitsevat tahot ovat myöskin niputtaneet yhteen työttömät, vanhukset, köyhät, sotaveteraanit, vammaiset, ulkomaalaiset tai vaikkapa suomenruotsalaiset ja kertovat julkilausuman asettavan nämä kyseiset ryhmät vähempiarvoiseen asemaan, vähän niin kuin natsitkin tekivät. On hyvin vaikeata edes kuvitella, miten tälläiseen johtopäätökseen on päästy. Se vaatii kyllä semmoista älyllisen epärehellisyyden akrobatiaa, että blogisti itse ei siihen kykene.

Katsotaanpa nyt sitten. Perussuomalaisten julkilausumasta.

Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä.

Tuomitsemme yhtäläisesti kaikki hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta vastaan riippumatta siitä, mitä etnistä tai muuta ryhmää uhri ja tekijä edustavat, ja riippumatta siitä, onko teon takana rasistisia motiiveja, muita motiiveja, vai ei lainkaan motiivia.

Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.

Kyse on siis etnisestä taustasta, kielestä, kulttuurista, uskonnosta tai vastaavasta seikasta johtuvan syrjinnän tuomitsemisesta. Ensinnäkään missään ei siis vedetä yhtäläisyysviivoja esimerkiksi ihmisen luonnollisen ikääntymisprosessin kanssa, jonka jokainen ihminen tulee läpikäymään täysin riippumatta siitä, onko hän muslimi, ruotsinkielinen tai poliitikko.

Sotaveteraanit ja vammaiset taas menevät kategoriaan, joissa ihmisryhmällä on jokin normaalia ruumiintoimintaa vaikeuttava vamma, synnynnäinen tai ulkoa-aiheutettu. Toistetaanpa siis, ihminen voi olla sotaveteraani tai vammainen täysin riippumatta siitä, onko hän muslimi, ruotsinkielinen tai poliitikko. Suvaitsevaiset tahot vetävät nyt siis yhtäläisyysmerkkejä sen kanssa, että ulkomaalainen, kuten vaikkapa somali olisi rinnastettavissa vammaiseen, vanhukseen tai lapseen. Tämä kertoo mielestäni enemmän suvaitsevaisten ajatuksenjuoksusta, kuin perussuomalaisten.

Sitten viimeiseksi otetaan nämä yhteiskunnan vähäosaiset, köyhät, sekä rikkaat. Kaikki nämä ovat sellaisia asioita, mitkä eivät ole ominaisuuksia. Ne ovat taloudellisia tiloja, johon taas jälleen kerran kuka tahansa voi joutua, tai päästä täysin riippumatta siitä, onko hän muslimi, ruotsinkielinen tai poliitikko. Tässäkään tapauksessa siis kyse ei ole etniseen taustaan, kieleen, poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, kulttuuriin tai vastaavaan rinnastettavista seikoista.

Viimeiseksi otetaan sitten esille se asia, että perussuomalaisten julkilausumaa on kritisoitu myöskin siitä, ettei se ole yhtenäinen YK:n ihmisoikeusjulistuksen kanssa, minkä persut ovat muuten allekirjoittaneet jo viime vuosikymmenellä ja että RKP:n kyhäämä erityisoikeuksia vaativa rasismia vastustava julkilausuma olisi parempi, jolloin persujen julkilausumaa ei siis ole tarvetta allekirjoittaa. Miksi kenenkään oli siis tarve allekirjoittaa RKP:n julkilausuma, kun kerran YK:n paljon parempi ihmisoikeusjulistus oli jo kaikilta allekirjoitettu?

Tässä muuten vielä ote siitä YK:n ihmisoikeusjulistuksesta, joka siis ei ole yhtenäinen persujen julistuksen kanssa.

2 artikla.

1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

Katsos vaan. Kyllähän se nyt vaan näyttäisi siltä, että hyvin nuo sopivat yhteen.

Neekeri, persu, Hakkarainen ja poliittinen korrektius

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Teuvo Hakkarainen teki sinisilmäisyyttään sen suurimman synnin, minkä Suomessa voi kansanedustaja julkisuudessa tehdä, kahdesti. Hakkarainen meni ja sanoi vaarallisen sanan, neekeri. Olen ennenkin pistänyt merkille, että Suomen median ja suvaistevasiten tiedostajien suhteellisuudentaju leijuu jossakin käsittämättömissä sfääreissä, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että se on lopettanut totaalisesti olemassaolonsa, kadonnut. On täysin absurdia esimerkiksi väittää, että kyseessä olisi vihapuhe, vihapuheen luonteista puhetta, rasismin kanssa flirttailua saati rasismia.

Wikipedian mukaan, neekeri-sanaa alettiin käyttää Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Suomeen sana on lainattu ruotsin kielestä. Ruotsin neger pohjautuu puolestaan muinaisranskan sanaan negre ja edelleen espanjan tai portugalin sanaan negro. Perustana on latinan mustaa väriä merkitsevä adjektiivi niger. Neekeri sana siis tarkoittaa mustaa ja viittaa näennäisen negridisen rodun ihonväriin. Vielä 1970-luvulla sanaa käytettiin suomen kielessä yleisesti sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa, myös hakuteoksissa ja koulukirjoissa. Ja vielä 1980-luvulle asti neekeri-sana oli nykyistä selvästi yleisemmässä käytössä eikä sitä pidetty halventavana.

Yhdysvalloissa sellaisenaan espanjasta lainattu sana negro oli käytössä 1800-luvun lopulta alkaen, jolloin se syrjäytti sanan colored. Negro-sana vastaa kaikista parhaiten juurikin Suomen sanaa neekeri ja juuri tätä sanaa mm. Martin Luther King käytti esimerkiksi kuuluisassa I have a dream-puheessaan. 1960-luvun lopulta alkaen termi korvautui nopeasti termillä black. Black-sana taas korvattiin termillä African American, joka kääntyy suomen sanaksi afroamerikkalainen. Tämä taas tapahtui juurikin samoihin aikoihin, kuin poliittinen korrektius pesiytyi yhdysvaltalaiseen kulttuuriin. Juuri samankaltainen kehitys meillä on käynnissä myös Suomessa, joskin muutaman kymmenen vuotta jälkijunassa.

Alunperin suomen sanassa neekeri ei ole ollut mitään halventavaa, eikä siinä monen mielestä ole vieläkään. Sitä kuullaan käytettävän ihan normaaleissa kahvipöytäkeskusteluissa ympäri Suomea ja saattaapa sitä käyttää jopa blogistikin ystäviensä kanssa keskustellessa ja ihan ilman mitään kielteisiä konnonaatioita. Poliittisen korrektiuden kulttuuri Suomessa on tehnyt siitä Yhdysvaltojen vasemmistolaisia sisariaan mukaillen epäkorrektin meilläkin. Seuraavaksi vuorossa on sana musta, joka näytti ainakin Jani Toivolassa herättävän ihmetystä eräässä vaalien jälkeisessä haastattelussa, kun toimittaja erehtyi kysymään jotakin tyyliin miltä tuntuu olla ensimmäinen musta kansanedustaja.

No miten se persu tähän liittyy? Esimerkiksi Sisäasiainministeriön ylläpitämän Yhdenvertaisuus.fi-verkkosivuston mukaan juuri sillä on merkitystä, pitävätkö sanan kohteeksi joutuneet itse ilmausta loukkaavana ja samankaltaiseen johtopäätökseen päätyy myöskin Suomen Journalistiliitto. Heidän mielestään on tärkeätä kysyä ihmisiltä itseltään, miten he itsensä määrittelevät. Hämeen piirin perussuomalaiset tekivät alle kuukausi sitten julkilausuman persu-sanan käytöstä ja kuinka media pyrkii halventamaan perussuomalaisia sillä. Lausuman mukaan media on lyönyt sanaan negatiivisen konnonaation, minkä pitäisi Sisäasianministeriön ja Suomen Journalistiliiton lausumien perusteella määrittää sen käyttöä julkisuudessa.

Blogisti itse ei pidä persu-sanaa, eikä neekeri-sanaakaan loukkaavana. Jos me lähdemme määrittelemään ihmisten itsensä tunteman loukkaavuuden, toisin sanoen poliittisen korrektiuden mukaan sanojen käyttöä, niin edessämme on tällöin loputon suo. Yhdysvalloissa on nyt menossa neljäs käytännössä samaa asiaa tarkoittava sana, Suomessa ainakin toinen ja hyvin pian meidän täytyisi keksiä jo kolmas. Mihin vedetään raja? Voidaanko rajaa vetää, jos perusteet sanan uudelleenmäärittämiselle pysyvät jatkuvasti samoina? Mitä sanoja korvaamme seuraavaksi ja miksi persu-sanan toteaminen halventavaksi sai osakseen vain naureskelua ja ivaa?

Meidän on siis rehellisesti todettava, että joko jokainen halventavaksi koettu sana korvataan uudella kerta toisensa jälkeen, mikä johtaa Yhdysvaltojen tapaiseen ahdistuneisuuden ja herkkähipiäisyyden poliittisen korrektiuden kulttuuriin tai sitten me emme korvaa sanoja, joilla ei ilmaista mitään halventavaa asiaa. Kyllä minun nähdäkseni nyt muutaman tiedostajan kannattaisi harjoitella hieman itsehillintää, jos kerran yhden sanan näkeminen tai kuuleminen saa aikaan tälläisen reaktion, että sen käyttäjää syytetään rikoksesta, jahdataan median toimesta, syytetään nuorison pilaamisesta, hekumoidaan ampumisella ja kaikista pahinta, sivuutetaan täysin miehen puheiden sisältö!

Näkisin, että Hakkarainen tekee erittäin tärkeätä sananvapauden työtä kenties tietämättään ja samalla kairaa koivutukin mentäviä reikiä kankeaan poliittisen korrektiuden kulttuuriimme. Ja se on hyvä se.

Rasismin nousu on legenda

Edellisessä kirjoituksessani käsittelin sitä, miten media synnyttää disinformaation kautta huhun ja huhun levitessä ja siis disinformaatiota toistamalla siitä syntyy legenda ja tositapahtuma. Tämä ei toki ole yhtään uutta mediakentällä, näin kävi esimerkiksi Kajaanissa vuonna 2005. Silloin lehdet revittelivät viikkokaupalla suurin otsikoin rasistisesta hyökkäyksestä kajaanilaiseen pizzeriaan. Jälkeenpäin kuitenkin ilmeni, ettei mitään hyökkäystä, rasistista tai rasismitonta, ollut tapahtunut ja lopuksi vain pizzerian maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuomittiin suomalaismiesten pahoinpitelyistä.

Kuuluisin tälläinen tapaus on ehdottomasti vuonna 2009 tapahtunut Junacausti. Tällöin medialle rasismikohun synnyttämiseen riitti se, että somalitaustainen 8-vuotias tyttö kertoi tulleensa tönäistyksi junasta. Tytön ammattiloukkaantuja isä teki asiasta tutkintapyynnön ja suuri poliisin koneisto valjastettiin etsimään tytön tönäisijää. Oltiinpa sisäministeriössä käynnistämässä asian takia jopa Älä töni-kampanjaa. Loppujen lopuksi tapaus kuivui kasaan, koska mitään todisteita 8-vuotiaan tytön puheille ei saatu. Tönijää tai tytön pystyyn auttanutta naishenkilöä ei löydetty, valvontakameroista ei näkynyt mitään eikä yhtäkään silminnäkijähavaintoa saatu.

Ominainen kehitys tälläisille tapauksille mediassa on seuraavan kaltainen. Ensin toimittaja levittää disinformaatiota, sitten suvis kirjoittaa disinformaation perusteella kolumnin, näiden kahden edellisen perusteella toinen suvis kirjoittaa blogikirjoituksen ja kolmas käyttää näitä kaikkia todisteena siitä, että teko on tapahtunut. Viimeiseksi neljäs suvis kirjoittaa uutisen näitä kaikkia lähteinään käyttäen ja samalla pitäen näitä todisteena rasismin yleistymisestä. Näin ympyrä sulkeutuu ja kierto alkaa alusta, seuraava kirjoittaja kertookin sitten kuinka mediassa on yleisesti huomattu rasismin lisääntyneen. Jokainen kirjoitus siis samalla seuraa edellistä, sekä itsessään synnyttää uuden todisteen ilmiön olemassaolosta.

Yhteistä tälle kaikelle on myöskin se, kuinka totuuden paljastuessa kukaan itsensä tapauksia keppihevosenaan käyttäessä nolannut toimittaja, blogisti, poliitikko, you name it ei tule oikomaan tekemiään virheitä. Korkeintaan homma kuitataan yhdellä pikku-uutisella. Näin tulee vääjäämättä käymään myös tälle uusimmalle, bussicaustille, josta saamme kuulla vielä muutaman kerran mattimyöhäisten suvisten toimesta. Hyvin noloa tämä on kaikille näille päivitteleville suvaitsevaisille vieläpä sen takia, että totuuden etsiminen on todellakin hyvin helppoa. Yksi puhelinsoitto, tai edes alkuperäisen poliisitiedotteen lukeminen riittäisi. Eikä siinä hommassa pahitteeksi ole logiikka ja järjenkäyttökään.

Mitenkäs sitten sen ihan ihka aidon rasismin kanssa? On totta, että esimerkiksi rasistisesti motivoitujen tai ns. viharikosten määrä on muutaman viime vuoden aikana kasvanut, mutta tämä johtuu siitä, että tilastointimenetelmää muutettiin vuonna 2008. Osassa maassa poliisi on myöskin ottanut sellaisia käytäntöjä, että rikos tilastoidaan aina rasistiseksi, kun uhrina on ollut maahanmuuttaja ja näistä ei taideta edes poissulkea sitä onko rikoksentekijäkin kenties on ollut samaa etnisyyttä edustava maahanmuuttaja. Nämä asiat selittävät viime vuosien ”räjähdysmäisen” kasvun oikein hyvin. Loppu kasvu taas selittyy ihan normaalilla maahanmuuttajien määrän kasvulla.

Miksi suomalainen suvaitsevainen sitten sivuuttaa kaikki nämä faktat? No siksi, koska Suomessa ei juuri ole rasismia. Sitä on itseasissa niin vähän, että kaikki edes etäisesti rasismille haiskahtava täytyy käyttää hyväksi, jotta saataisiin sellainen kuva, että olisi jotakin mitä vastaan taistella. Jos tapauksia ei sitten taas vaan tule, niin silloin niitä keksitään vaikka väkisin.

Rasistinen Suomi

Muutaman kuluneen viikon aikana mediassa on alkanut melkoinen lumipallonpyöritys siitä, kuka kirjoittaa parhaan jutun rasismista. Ilmeistä on, että pyörityksen syy on perussuomalaisten vaalivoitto ja kaikki mahdollinen vähänkin rasismille viittaava pyritään esittämään tämän voiton aikaansaamana asiana. Muutamat tahot ovat myöskin jo tämän takia vaatineet persuilta vastuunkantoa ja irtisanoutumista rasismista ja on väitetty, että vaalivoitto on tehnyt rasismista jotenkin hyväksytympää.

Ehdoton median ykkösesimerkki persujen synnyttämästä rasismista on maahanmuuttajataustaisen bussinkuljettajan pahoinpitely Elielinaukiolla. Mediaa ei haittaa niin sitten tippaakaan se, että pahoinpitelyä ei ole millään virallisella taholla yhdistetty rasismiin, eikä tekijän etnisyydestä ole mitään tietoa. No sitten se media vasta riemastuikin, kun huomattiin että toinenkin maahanmuuttajataistainen bussinkulkettaja on pahoinpidelty tämän vuoden aikana. Tässä vaiheessa ilmeisesti harkinta petti lopullisesti ja innosta värisevät suvikset unohtivat täysin, että HelBin liikennejohtaja Mika Seppäsen mukaan pahoinpitelyjen uhreiksi joutuu yhtä paljon maahanmuuttajataustaisia ja kantaväestöön kuuluvia kuljettajia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho oli ottanut asiasta vielä enemmän selvää.

Poliisihallituksen edustajan mukaan vuonna 2009 pahoinpideltiin pääkaupunkiseudulla 78 bussikuskia, vuonna 2010 50 ja tänä vuonna 18. Rasistisesti motivoituja pahoinpitelyjä oli 2009 1kpl, 2010 1kpl ja tänä vuonna ei toistaiseksi yksikään. Pahoinpidellyistä kuskeista oli mamuja vuonna 2009 10 ja 2010 saman verran. Tekijät olivat tasaisesti etnoja ja suomalaisia. Mamukuskit ovat reilusti aliedustettuina kaikkien hakattujen joukossa.

Kummassakaan edellisessä tapauksessa pahoinpitelyä ei ole siis yhdistetty poliisin taholta rasismiin. Edellisessä uutisessa muistetaan tosin myöskin mainita viime helmikuussa Elielinaukiolla tapahtunut näitä kahta tapausta muistuttava, joskin seuraamuksiltaan vakavampi pahoinpitely, mutta jätetään täysin kertomatta että tällöin ottavana osapuolena on ollut suomalainen ja antavana maahanmuuttajat. Tästähän tapauksesta mokumedia ei toki ole huolissaan, eivätkä suvikset kirjoitelleet tapauksesta kolumneja innosta pinkeinä, koska kun suomalainen saa mamulta turpaan niin kyseessä ei ole rasismi, vaan korkeintaan suomalaisen oma vika.

Nämä kaikki edellä mainitut asiat voidaan toki unohtaa, kun tuoreempaa tapausta keppihevosenaan käyttävät Keskustanaiset haastavat kaikki rasismin vastaiseen kamppailuun. Miksi se ei ole rasismia, kun suomalainen bussinkuljettaja pahoinpidellään maahanmuuttajien toimesta, mutta se on rasismia kun ulkomaalainen bussinkuljettaja pahoinpidellään ihan kenen tahansa toimesta? Vanhimmassa maahanmuuttajaan kohdistuneessa tapauksessa tekijät olivat suomalaisia, mutta uusimmassa tapauksessa tekijästä ei ole edes yhtään mitään tietoa. Silti rasismi? Olisiko kyseessä kuitenkin ihan vaan bussinkuljettajiin kohdistuva väkivalta, joka kertoo yhteiskunnan raaistumisesta eikä rasismin noususta?

Timo Harakka antaa myöskin oman panoksensa lumipallon pyöritykseen. Harakka kertoo meille kolumnissaan, että perussuomalaisten vaalivoitto on antanut luvan sanallisiin tai jopa fyysisiin hyökkäyksiin. Yllätys ei ole kovin suuri, kun lukee minkä esimerkin Harakka on näistä hyökkäyksistä esittänyt, tosin tällä kertaa monikossa. Maahanmuuttajataustaisia bussinkuljettajia pahoinpidellään keskellä kirkasta päivää, kertoo Harakka. Harakka toteaa myöskin, että jokainen kaupungilla kulkeva osaa kertoa, että niin eriväriset kuin vaikkapa ruotsia puhuvat saavat jatkuvasti pelätä väkivaltaa. Ilmeisesti Harakka viittaa nyt ainakin tähän Aftonbladetin avautumiseen.

Pyörittäjille on kelvannut moni muukin uutinen esimerkiksi rasismista, kuten ulkomaalaistaustaisen tytön pahoinpitely Helsingin Viikissä. Kaksi kolmikymppistä urpoa oli häiriintynyt nuorisojoukon mekastuksesta ja käynyt lyömässä yhtä nuorisojoukon jäsentä. Nuorisojoukkoon kuului ulkomaalaistaustaisia ja suomalaisia nuoria. Kyseessä on tietenkin rasismi, koska jos nuorisojoukko olisi koostunut pelkästään suomalaisista niin miehet eivät olisi häiriintyneet, lyöneet ketään saati muutenkaan käyneet pihalla uhoamassa golfmailan ja laudanpätkän kanssa. Blogisti arvelee, että kyseessä olivat urpoileva nuorisojengi, sekä urpommat humaltuneet aikuiset lätkäfanit.

Keskustanaiset käyttävät esimerkkinä rasismista myöskin kanadalaisnaiseen kohdistunutta hyökkäystä Siilitien metroasemalla Helsingissä. Tässä tapauksessa kyseessä on todennäköisesti ihan oikea rasismin motivoima hyökkäys, koska kanadalaisen kimppuun käynyt nainen oli huutanut vihaavansa vitun amerikkalaista, ilmeisesti sekoitettuaan kanadalaisen amerikkalaiseen ja nainen yritti myöskin lyödä kanadalaista sanomalehdellä. Tässä välissä blogisti ei voi olla miettimättä, että kukas niitä kapitalistisikoja, siis amerikkalaisia, nyt Suomessa kertoo vihaavansakaan? Hmm.

Saska Saarikoski taas kertoo meille, kuinka hän Töölön ratikalla matkustaessaan oli törmännyt seuraavaan tapahtumaan.

Hyppään perheeni kanssa ratikasta Töölössä. Pysäkillä kolme huppareihin ja lippiksiin sonnustautunutta teinipoikaa heittää jotain juttua. En kiinnitä heihin suurempaa huomiota, mutta erotan puheesta sanan ”likainen”.

Ohi kulkee kaksi noin 12-13-vuotiasta tyttöä. Toinen heistä on intialaisittain tummaihoinen. Hän näyttää olevan allapäin. Vaaleatukkainen tyttö lohduttaa: ”Oisit sanonu sille, että itte oot likainen!”

Hieman näiden suvaitsevaisten ihmisten rehellisyyttä epäilevänä, sekä usean kerran sen nähneenä kun suvaitsevainen tyrmää maahanmuuttajista omia huonoja kokemuksia kertovan jutut, koska kertojalla ei ole osoittaa tilastoja, tutkimuksia tai muita todisteita kokemustensa tueksi, niin täytyy nyt kyllä sanoa Saarikoskelle, että höpö höpö. Keksi parempi tarina.

Noh, mitä tästä lumipallon pyörittämisestä sitten seuraa? Siitä seuraa lumipalloefekti. Tarinat lähtevät kiertämään ja joku pitää niitä totena. Esimerkiksi näin on ilmeisesti käynyt vihreiden Fatim Diarralle. Diarraa pelottaa kävellä pimeällä yksin kotiin, koska Suomessa on niin paljon väkivaltaisia rasisteja, perussuomalaisia, näin lukee lehdessä. Diarraa on mm. katsottu kadulla rasistisesti ja karaokebaarissa joku on laulanut kappaleen Olen suomalainen.

Lisävauhtia lumipallolle antaa myöskin Helsingin Sanomien Matti Mielonen, joka käyttää Keskustanaisten tavoin jo ylempänä mainittua maahanmuuttajataustaisen bussinkuljettajan etnisesti tuntemattomaksi jäänyttä potkaisijaa keppihevosena ja keksii kymmeniä uusia tarinoita suomalaisesta rasismista. Blogistia huolettaa, koska blogistilla on kokemuksia, että loppujen lopuksi näitä samoja tarinoita toistellaan suvisten taholta kerta toisensa jälkeen ja niistä tulee totuus, Junacausti ja siis suviksille selkeä osoitus rasismin noususta, kun kerran mediakin kirjoittaa niistä kokoajan.

Paavo Lipponen taas avautuu MTV3:lle antamassaan haastattelussa perussuomalaisiin viitaten, että eduskuntaan on pesiytynyt äärioikeistoa. Taasen tähän Lipposen avautumiseen viittaava Etelä-Suomen Sanomat kertoo meille tosiaankin, että suvaitsemattomuus, syrjintä ja suoranainen väkivalta maahanmuuttajia kohtaan on viime aikoina ollut silmiinpistävää. Lehti kertoo, että Helsingissä on ollut useita vihan ja rasismin leimauksia arkielämässä. Ja minkäs ESS sitten antaakaan esimerkiksi näistä rasismin leimauksista? No juurikin nämä bussinkuljettajiin kohdistuneet väkivallanteot. Ja näin lumipallo jatkaa pyörimistään.

Ja se pyörii ja se pyörii vaan. Tällä kertaa Akuliina Saarikoski hyppelehtii innoissaan Uuden Suomen Puheenvuoro-osiolla Fatim Diarran kirjoituksen pohjalta, johon ylempänä kirjoituksessani viittaan, sekä muistaa toki mainita tuon jo legendaksi muodostuneen bussinkuljettajan potkaisijan. Ironista kyllä, Saarikoski kertoo huomanneensa, että mediassa on viime päivinä esiintynyt useita huolestuneita kolumneja muuttuneesta ilmapiiristä. Saarikosken kirjoitus itsessään on yksi kappale lisää näihin huolestuneiden kirjoitusten summaan, joista jokainen pohjautuu edelliseen. Toistamalla ilmiöstä ja sen synnyttämistä tarinoista tulee todellista, eikä ketään enää kiinnosta mitä oikeasti alunperin on tapahtunut.

Miksi kyseinen herras- ja rouvasväki siis kauhistelee rasismina satunnaiseen maahanmuuttajaan kohdistuvaa väkivaltaa oli väkivallantekijänä sitten maahanmuuttaja tai kantaväestöön kuuluva, saati oliko väkivallanteon rasistisesta motiivista edes minkäänlaista faktaa pöydässä? Miksei maahanmuuttajien suomalaisiin kohdistama väkivalta kiinnosta ja miksi se ei ole kyseisen väen mielestä rasismia? Eikö kaikki väkivalta pitäisi tuomita tasapuolisesti uhrin ja tekijän etnisyydestä välittämättä?

Miksette te kirjoita kynät sauhuten siitä, kun ulkomaalainen miesporukka huorittelee Niko Nousiaisen kihlattua Sofia Ruusilaa, lähtee seuraamaan paria ja iskee Nousiaiselle mustan silmän? Miksette te hekumoi viikkokaupalla tuosta ylempänä mainitusta tapauksesta, jossa suomalainen bussikuski hakataan maahanmuuttajien toimesta? Miksi olette näin saatanan puolueellisia?

Maahanmuuttajasovinismi

Yleensä sovinismi mielletään miehen tuntemana ylivertaisuutena naista kohtaan, naisten alistamisena ja se käsitetään feminismin vastakohtana. Sovinismi on kuitenkin huomattavasti laajempi käsite. Sovinismi on jonkin ryhmän tai ryhmän jäsenen äärimmäisyyksiin menevää, yksipuolista ja fanaattistakin käyttäytymistä jotakin toista ryhmää tai sen yksityisiä jäseniä kohtaan. Sovinismista käyttäytymistä voi ilmetä niin maan tai kansan kuin muunkin ryhmän puolustamisessa. Yleensä sovinismia ilmenee silloin kun toinen ryhmä koetaan viholliseksi ja uhaksi. Tämä sovinismin käsite on pyörinyt mielessäni tässä viime päivien aikana paljon, kun olen lukenut Tampereen palon johdosta syntyneitä blogi-, foorumi- ja uutiskirjoituksia.

Kertaan hieman tapahtumaa siltä kannalta miten minä asian näin. Perustan oman ajatteluni deduktiiviseen päättelyyn ja rationaaliseen ajatteluun. Deduktiivinen päättely(Sana ’deduktio’ tulee latinankielen sanasta deduco, joka tarkoittaa ”esiin johtaa”) pohjautuu tosiasioihin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Deduktiivinen päättely ei voi koskaan osua harhaan jos sen oletus on ollut totta. Esimerkki deduktiivisesta päättelystä on vaikkapa seuraava, kaikilla kaloilla on kidukset, hauki on kala, hauella on kidukset. Rationaalinen ajattelu taas perustuu ihan siihen pelkkään järjen käyttöön. Esimerkiksi näin: Suurin osa linnuista osaa lentää, joten sattumanvaraisesti valittu lintu osaa siis todennäköisesti lentää. Tämän kaltainen ajattelu ei osu aina oikeaan, koska sattumanvaraisesti valittu lintu voi olla lentokyvytön, mutta sen perusteella voi pitää todennäköisenä että kyseinen lintu osaa lentää.

Ensimmäisten palosta saatujen tietojen perusteella mieleeni tuli kaasuvuoto. Suurin osa paloista syttyy onnettomuuden tai vahingon takia, joten tämä oli vain looginen johtopäätös. Seuraavana ihmettelin ns. suvaitsevaiston reagointia tapahtumaan. Mitään parempaa tietoa tapauksesta ei ollut, mutta tämä ei estänyt mm. Päivi Lipposta ja Harri Tirrosta syyttämästä tapauksesta suomalaista miestä, hommaforumia, maahanmuuttokriitikoita, Halla-aholaisia ja tietenkin edellä mainittujen tahojen harjoittamaa rasismia. Kuoroon liittyi myös Kimmo Kiljunen joka oli saanut jostain tiedon, että tuhopoltto oli osoittautumassa viharikokseksi ja ehti tehdäkin tästä kirjallisen kysymyksen Suojelupoliisin viharikosten seurannan tehostamiseksi. Kuoroon ehti liittyä myös moni muu, kuten Lars-Erik Wilskman. Kyseiset henkilöt jättivät kokonaan päättelyketjuistaan pois ainakin kaksi vaihtoehtoa: tekijä olisi voinut olla ulkomaalainen ja räjähdys tai räjähdysääni saattaa johtua myös muista syistä, kuin pommin räjähdyksestä. Joidenkin päättelyketju oli kaikessa suppeudessaan tämän kaltainen: Ulkomaalainen pitseria palaa -> rasismi.

Tässä vaiheessa totesin, että pidin rasistisen iskun todennäköisyyttä hyvin pienenä. Hieman tätä ennen asiasta kirjoitti ensimmäinen maahanmuuttokriitikko blogiinsa. Jussi Halla-aho otti kantaa paloon, tai siis ennemminkin kummasteli Päivi Lipposen blogikirjoitusta aiheen tiimoilta. Jussi Halla-aho sai toki välittömästi palautetta Juha Airolalta. Airola mm. toteaa että ” jos Halla-aho olisi mies, hän ei olisi alkanut väistellä vastuuta heti ja syytellä muita, vaan olisi miehekkäästi pyytänyt anteeksi suomalaisuhrien omaisilta ja koko Suomen kansalta”. Airola siis jätti Jussin koko kirjoituksen pointin huomioimatta ja pyrki vaan hyökkäämään kuvittelemansa viholliskuvan kimppuun. Vähän samaan tapaan kuin jo muutkin suvaitsevaiset kirjoittavat tekivät.

Kyseiset suvaitsevaiset olivat siis tähän mennessä täysin ilman parempaa tietoa syyllistäneet suomalaiset, maahanmuuttokriitikot, hommaforumilaiset, perussuomalaiset, halla-aholaiset ja tietenkin itse Jussi Halla-ahon. Heillä ei kenelläkään käynyt edes mielessä, että palon olisi saattanut sytyttää kilpaileva yrittäjä tai ravintolan omistaja itse. Loogisesti tämä oli tietenkin minun seuraava johtopäätökseni. Kaasuvuodon tai vahingon mahdollisuus oli rajattu pois, rasistinen motiivi oli poliisin toimesta rajattu hyvin pieneksi, pidin mm. muista syistä johtuen rasistista motiivia hyvin epätodennäköisenä ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä myös muualla päin Suomea kuten Lappeenrannassa, Tampereella ja Oulussa ovat kebab-yrittäjät selvitelleet välejään ja kebab-ravintolat syttyneet spontaanisti palamaan ja jälkikäteen teon motiiviksi on paljastunut ulkomaalaiset tai omistaja itse vaikka ensin siitä on syytettykin rasismia ja suomalaista miestä.

Alkaako jo hahmottua miksi minun päässäni on pyörinyt tämä sovinismin käsite? On toki totta, että suvaitsevaiset ovat minun oma viholliskuvani, mutta tässä kirjoituksessa tarkoitan sillä edellä mainittuja henkilöitä. Poliisin tekemät tiedotteet tapauksen kulusta ja epäillyistä eivät hidasta edelleenkään niitä vakaumuksellisimpia suvaitsevaisia. Kun ulkomaalaisessa ravintolassa palaa, niin teon täytyy olla suomalaisen tekemä rasistinen rikos.

Loppukevennykseksi esitetään vielä Panu Höglundin tuottama performanssiesitys. Realistista tilannearvioita ei pyydellä anteeksi.

Lipposen on syytä pyytää anteeksi sitä, että hän ryhtyi tässä asiassa tuomariksi poliisitutkinnan ollessa vielä kesken. Sitä hänen ei kuitenkaan pidä hävetä, että hän epäili tätä äärioikeiston terroriteoksi, koska tämä epäilys perustui realistiseen tilannearvioon. Sattumalta arvio meni nyt vikaan, mutta eihän hyvin pohjustettu ja tutkittukaan prognoosi aina osu maaliin.

Ja todetaan nyt myös, että oikeudenkäyntejä ei ole vielä käyty, mutta kyllähän tämä nyt alkaa jo näyttämään aika selvältä.

Surunvalitteluni uhrien omaisille.

Suomen sananvapauden tila on huono

Sensuuria, näytösoikeudenkäyntejä, sanavapauden rajoittamista, väärinajattelijoiden oikeuksien mitätöimistä. Tämä on arkipäivää Suomessa. Kohtaan jatkuvasti ihmisiä, jotka eivät voi puhua vapaasti omalla nimellään, koska he pelkäävät esimerkiksi menettävänsä työpaikan jos näin tekevät. Esimerkiksi maahanmuuttokritiikki on melkein koko puoluekannan ja kaikkien mediatahojen suunnasta leimattu suorilta rasismiksi, sanot vaikka ”Maassa maan tavalla”, niin sinua vastaan käynnistetään valtava mediakohu ja puolueiden puheenjohtajat tuomitsevat sinut rasismin kanssa flirttailusta. Kannabiksen laillistamista et saa kannattaa tai sinusta leimataan huumehörhö, nisti, nuorten elämän pilaaja ja mitä vielä. Huumausaineista et saa heittää edes vitsiä telkkarissa, se yksinkertaisesti ei ole sallittua. Paha paha rasisti ja vielä pahempi kannabiksen suoneen piikittäjä. Populismia, huumehörhöilyä, rasismia ja asehulluutta.. voitaisiinko lopettaa niiden leimojen heitteleminen ja keskittyä tunteeseen perustuvan viholliskuvan lyömisen sijasta itse siihen, mitä henkilö sanoo ja onko hänen argumenttinsa pitäviä?

Sananvapaus on kaiken demokraattisen toiminnan pääedellytys. Miten voimme keskustella objektiivisesti asioista, jos tietyistä aiheista ei ole lupa puhua? Demokratia ei toimi, jos äänestäjä ei saa haltuunsa kaikkea mahdollista olemassa olevaa informaatiota asiasta kuin asiasta. Onneksi Suomessa ei olla vielä niin syvällä, kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa saat potkut sekä liitostasi, että työpaikaltasi jos kuulut väärään puolueeseen. Sinua vainotaan ja uhkaillaan jos satut sanomaan eliitin ideologiaa vastaan. Media ei suostu käsittelemään vääriä mielipiteitä, eikä muut puolueet aio tehdä yhteistyötä vääriä asioita ajavien puolueiden kanssa. Kun Ruotsissa maahanmuuttokriittinen saa turpiinsa sen takia, että on maahanmuuttokriittinen tai hänen oletetaan olevan sellainen, niin lehdessä lukee seuraavana päivänä, että sai mitä ansaitsi. Suomessa vaasalainen skinheadi joutuu maahanmuuttajien väkivallan kohteeksi ja poliisijohtaja tokaisee ”Nyt sattu vastaan mamu joka osasi tapella, heh heh”. Just. Mielipiteidesi takia menetät oikeuden puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja sinua uhkaa korotettu tuomio, jos on edes pientä syytä olettaa sinun ajatuksiesi olevan vääränlaisia.

Seppo Lehto, Jussi Halla-aho, nimimerkki Ministeri, James Hirvisaari, Matti Nikki, Harri Eerikäinen ja moni muu. Seppo Lehto joutui mielipiderikoksista kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankilaan, raiskauksesta saat neljä kuukautta ehdollista, Jussi Halla-ahoa ollaan tuomitsemassa sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta, hän kirjoitti Profeetta Muhamedin olevan pedofiili. En tiedä miksi muuksikaan pitäisi kutsua 50 vuotiasta ukkoa, joka on sukupuoliyhteydessä 9 vuotiaan lapsen kanssa. Nimimerkki Ministeri tuomittiin tuhansien eurojen korvauksiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun hän julkaisi Suomi 24 -sivustolla linkin pilapiirrokseen profeetta Muhamedista. Paikallinen kebab-ravintolan omistajan puoliso loukkaantuu ja nostaa syytteen, kertoo että kebab-ravintolan tuotto on laskenut Ministerin pilakuvalinkin takia. Eikä puoliso ole edes asianomistaja. James Hirvisaarta syytetään kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, kun hän kirjoittaa mitä muslimimaahanmuutosta seuraa. Matti Nikki tuomittiin tekijänoikeusrikoksesta sakkoihin hänen Pelastakaa Pedofiilit- sivustonsa ansiosta, joka parodioi Pelastakaa Lapset ry:n nettivihjettä. Harri Eerikäinen lähetti työsähköpostistaan omaan sähköpostiinsa netistä löytämänsä ”Ohjeita maahanmuuttajille” -tekstin ja tämän jälkeen häntä vastaan aloitettiin Helsingin sosiaalitoimen puolesta irtisanomisprosessi. Eihän Helsingin virkamies nyt suinkaan saa ajatella väärin!

Samaan aikaan internetin valvontaa pyritään kiristämään ja mitä kummallisimmista syistä ihmisistä ollaan tekemässä rikollisia. Esimerkiksi keskustelupalstan moderointia ollaan saattamassa vastuuseen kirjoittajien teksteistä, jo pelkästään linkittämistä vaikkapa ”rasistiselle” sivustolle ollaan parhaillaan tekemässä rikolliseksi toiminnaksi. JSN taas esittää netille omaa valvontaelintänsä ja valtuutettu valvoja voisi tuomita ”hyvän nettitavan” vastaisista kirjoituksista kirjoittajalle taloudellisia sanktiota. Seuraavana kielletään tietenkin hyvän arkipuheen vastainen puhe ja kadulle tulee omat arkipuhevaltuutettunsa tuomitsemaan ihmisiä sakkoihin vääränlaisesta puheesta. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin en yhtää ihmettelisi jos joku oikeusministeriössä jo tälläistä ideoisikin.

Internetin on oltava vapaa ja sanavapauden lähes täydellinen. Tuomittavaa on pelkästään väärän tiedon levittäminen selkeästi uskottavalla tavalla vahingontekotarkoituksessa ja väkivaltaan yllyttäminen. Lisää kontrollia emme sanoillemme ja ajatuksillemme tarvitse, lopettakaa resurssien turha tuhlaaminen.. poliiseja tarvitaan kaduilla, ei internetissä.