Päätön päihdepolitiikkamme

Mikä vaivaa portugalilaisia? Ne toimivat ihan väärin. Helsingin Sanomat kertoi muutama päivä sitten, että poistamalla huumeiden käytön rangaistukset Portugalista ei olekaan tullut huumeidenkäytön vapaavaltiota, jossa huumeita saa käyttää miten huvittaa. Ihme sakkia. Tästähän huolestuneet kukkahattutädit meitä juuri varoittelevat.

Portugalin mallin ydin on aggressiivinen puuttuminen käyttöön. Huumeiden hallussapidosta kiinni jääneet ohjataan haastatteluihin. Käyttäjän tilanne arvioidaan yhdessä psykologin, sosiaalityöntekijän ja juristin kanssa, ja käyttäjä ohjataan hänelle sopivimpaan hoitoon.

Huumeidenkäyttö on uhriton rikos, vaikka huumesodat aiheuttavatkin uhreja. Huumekartelit toimivat lakien ulottumattomissa ja huumeidenkäyttäjä joutuukin huumeensa saadakseen yhteistyöhön näiden voittoja tavoittelevien raakojen rikollisorganisaatioiden kanssa. Heille ihmishenki on halpaa.

Huumausaineilla ei käytännössä ole mitään kontrollia, koska ne pääsääntöisesti ovat kiellettyjä. Laatuvaatimuksia on vaikeata asettaa ja valvoa, kun ainetta liikkuu vain pimeillä markkinoilla. Jokainen osaa varmaankin nimetä pimeästi ostettavan alkoholin vaarat. Samat vaarat koskevat huumausaineitakin, moninkertaisesti.

Kun taas käyttäjästäkin tehdään rikollinen, niin samalla lukitaan ovet riippuvaisuuden hoitamiseen. Alkoholismi kyllä tunnistetaan nykyisin sairautena, mutta riippuvaisuus johonkin kiellettyyn huumausaineeseen on rikos ja hoitona määrätään sakkoja tai linnaa, joka ajaa käyttäjän vain syvemmälle kierteeseensä.

Huumaus- ja nautintoaineita kohtaan asetetut rajoitukset täytyy olla suoraan suhteutettuna niiden aiheuttamiin yhteiskunnallisiin haittoihin, eikä esimerkiksi uskonnollisiin- tai musta tuntuu perusteisiin, saati kolmansien tahojen taloudellisen edun ajamiseen. Portugalissa käyttäjien hoitoon passittaminen oli ilmeisen suhteutettu päätös Portugalin huumeongelman ratkaisemiseksi.

Oma päihdepolitiikkamme onkin melkoisen päätöntä touhua, se kun pitkälti perustuu johonkin aivan muuhun, kuin kansakunnan hyvinvoinnin ajamiseen tai edes siihen kuuluisaan yleiseen mielipiteeseen. Esimerkiksi tupakoitsijoiden vainoamisen kanssa ollaan menty jo täysin absurdeihin mittasuhteisiin, vaikkei siitä vielä rikosta ole tehtykään. Ehkä pian tehdään.

Suomen päihdepolitiikassa onkin avattava täysin uusi sivu. Nykyisin esimerkiksi nuuskan myyntiä ja maahantuontia kohtaan asetetut rajoitukset eivät ole mitenkään perusteltuja sen aiheuttamien terveyshaittojen suhteen. Rajoitukset ovatkin siis täysin mielivaltaisia, joten kaikki nuuskaa kohtaan asetetut rajoitteet täytyisi siis avata.

Voidaan myös todeta, että sota kannabista vastaan on epäonnistunut tai epäonnistumassa. Kannabiksen maltillinen käyttö ei nykyisen tiedon perusteella aiheuta juuri minkäänlaisia yhteiskunnallisia ongelmia, mutta päinvastoin sen kasvattajien ja käyttäjien vainoaminen tälläisiä aiheuttaa. Kannabiksen käyttäjä on rikollinen, mutta uhria ei ole olemassakaan.

Kannabista koskevat hyvin paljon samanlaiset käytön aiheuttamat fysiologiset seuraukset, kuin alkoholia kohtaan, paitsi ettei kannabiksen tiedetä aiheuttavan agressiivista käyttäytymistä vaan päinvastoin. Yleensäkin ihmisellä pitää olla oikeus vaarantaa oma terveytensä jos ihminen haluaa niin tehdä, kunhan hän ei samalla vaaranna muita. Tämän vuoksi et esimerkiksi saa ajaa autoa kännissä.

Jos yhteiskunnan ajama päihdepolitiikka on suhteeton ja mielivaltainen, tai siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, niin silloin tosiasiat pitää myöntää ja katsoa asiaa uudesta näkökulmasta, oli se kuinka epäkorrektia tahansa.

Advertisement

Kokoomusedustaja haluaisi torpata vastustajiensa politiikan lainsäädännöllä

Kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen kertoo Suomenmaa-lehden kirjoituksessa, että tällä vaalikaudella eduskunnassa tulisi säätää laki, joka torppaisi eduskuntavaaleissa sellaisten henkilöiden ehdokkuuden, joilla on tuomio päällä tai joita epäillään rikoksesta. Nykyisin ehdokkuuden estäminen kuuluu puolueiden omaan harkintaan.

Tähän pitäisi saada ryhtiliikettä. Nytkin eduskuntaan valittujen joukossa on sellaisia henkilöitä, joilla on oikeusjuttu vireillä. Se on eri juttu, jos jollain on nuoruuden hairahduksia 10-20 vuoden takaa. Se ei liene este ehdokkuudelle, Tolvanen sanoo.

Blogisti ihmettelee kovasti mitä kyseisellä uudistuksella saavutettaisiin. Epäilen vahvasti, että kyseisen uudistuksen tarkoitus olisi mahdollistaa käytäntö, jossa eräät tahot voisivat rikosilmoituksia tehtailemalla torpata vastatahojensa poliitikkojen ehdokkuudet.

Tähän mietintään kun vielä lisätään se, miten korkeassa lainkäytön asemassa viimeisen neljän vuoden aikana eri poliittisten suuntausten esittäjiä on kohdeltu. Nopeasti tilanne voisi näyttää siltä, että lainkäyttäjän omaan viiteryhmään kuuluvien mielipiteiden esittäjien rikostutkinnat saatettaisiin loppuun ennätysvauhtia, kun taas päinvastaisia mielipiteitä esittävien henkilöiden rikostutkinnat venyisivät suhteettoman pitkäksi.

Jos kyseinen laki olisi jo ollut voimassa, niin esimerkiksi Helsingin vaalipiiristä Jussi Halla-aho ei olisi todennäköisesti voinut asettua ehdolle ja näin mitä ilmeisemmin olisi käynyt myöskin Hämeen vaalipiirissä James Hirvisaarelle. Blogisti ei epäile hetkeäkään, etteikö persuja vastustavat tahot olisi tarvittaessa saaneet aikaiseksi rikosilmoituksia vaikka jokaisesta persujen ehdokkaasta. Tällöin myöskin poliisin resursseja olisi rasitettu juuri sopivasti, jotta tutkinnan venymistä voitaisiin tosiaankin selitellä rikosilmoitusryöpyllä.

Teoreettisesti tämä kyseinen uudistus voisi myöskin lukita lainsäädännön. Koska kaikista nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevista poliitikoista voitaisii tehdä rikosilmoitus, niin näiden poliitikkojen ehdokkuudet voitaisiin torpata, jolloin eduskuntaan ei saataisi maahanmuuttopolitiikkaan muutoksia ajavia edustajia. Tällöin maahanmuuttopolitiikka olisi käytännössä lukittu.

Sama koskisi toki esimerkiksi sitä, jos piratismia tai kannabiksen laillistamista edistävät poliittiset mielipiteet tai toiminta tehtäisiin laittomaksi, niin tällöin mikään uudistuksia ajava puolue, kuten esimerkiksi Piraattipuolue, ei voisi toimia. Teoriassa tälläisiä lakeja ei tosin edes tarvittaisi, koska ainahan ehdokkaasta voisi tehdä rikosilmoituksen vaikkapa laittoman verkkolataamisen perusteella.

Eli mikä se Tolvasen ajatus tälläisen uudistuksen takana nyt sitten on? Foliohattuinen puoleni minusta sanoo, että juuri tälläistä yllä kuvailtua käytäntöä tässä haettaisiin, koska Tolvanen ei esimerkiksi esitä uudistukselle mitään perusteita. Jätetään nyt kuitenkin pieni varaus, että kansanedustaja Tolvanen hakisi sittenkin uudistuksella jotakin blogistille toistaiseksi hyvin epäselväksi jäänyttä asiaa ja Tolvanen ei ole vain ajatellut uudistuksesta aiheutuvia seuraamuksia loppuun asti.

Tätä et tiennyt kerjäläisten mukana tulevasta rikollisuudesta

Vuoden 2007 aikana suurimpien kaupunkien katukuvaan ilmestyi ensimmäistä kertaa kerjäläisiä alkuvuonna tapahtuneen EU:n laajentumisen takia, jolloin Romania liittyi Euroopan Unioniin. Kerjäläisten saapuminen mahdollistui EU:n keskeisimpiin periaatteisiin kuuluvan vapaan liikkuvuuden johdosta. Erityisesti Romanian kansalaisten on todettu harjoittavat kerjäämistä. Sisäministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka arvioi Helsingissä olevan noin 40-50 kerjäläistä. Vuonna 2006 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 160 rikosta ja vuonna 2007 heidän epäiltiin tehneen 1071 rikosta. Ennen vuotta 2007 tehdyt rikokset olivat todennäköisesti suurimmaksi osaksi jo EU:n laajentumista ennen tänne muuttaneiden Romanian kansalaisen tekosia.

Vuoden 2010 kesäkuussa tehdyn Sisäministeriön uuden kerjäläisiä koskevan raportin poliisilta saatujen tietojen mukaan kerjäläisiä oli Helsingissä 220 ja koko maassa 300. Vuonna 2009 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 2634 rikosta. Kerjäläisiä pääkaupunkiseudulla arvioitiin vuonna 2009 olevan 150-200, koko maan arvioista ei ole tietoa. Romanian kansalaisten tekemien esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrät ovat siis lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Romanian kansalaisia on tullut Suomeen enemmän unionin vapaan liikkuvuuden perusteella.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten suuri määrällinen kasvu johtuu omaisuusrikosten kasvusta. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaisten tekemien omaisuusrikosten määrä oli vuonna 2006 yhteensä 27 kappaletta ja vuonna 2009 yhteensä 910 kappaletta. Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaiset tekivät vuonna 2006 yhteensä kolme omaisuusrikosta ja vuonna 2009 yhteensä 362 omaisuusrikosta. Siis Helsingin poliisilaitoksen alueella ~3370% kasvu ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella ~12070% kasvu Romanian kansalaisten osalta. Poliisin havaintojen mukaan kerjäämisilmiön saapumiseen paikkakunnalle on usein liittynyt näpistyksien ja varkauksien määrän lisääntyminen.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten määrän kasvua ei toki voida suoraan kytkeä kerjäläisten määrään. Rikosilmoituksien tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että osa kerjäläisistä syyllistyy kerjäystoiminnan ohella myös erityyppisiin omaisuusrikoksiin ja kerjääjien seurassa olevat henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin tai muuhun vilpilliseen toimintaan. Omaisuusrikokset voivat olla kerjäämisen ja muun toiminnan lisäksi osa henkilöiden tulonhankkimistavoista.

Helsingissä romanien leirien lähellä sijaitsevien asuntojen asukkailta ja yrityksiltä saadun palautteen mukaan leirit aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja rikoksen pelkoa. Leirien läheisyydessä olevien yritysten tuotteita on käyty anastamassa toistuvasti ulkomaalaisten henkilöiden toimesta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli Helsingissä Kyläsaaren lähettyvillä noin 240 omaisuusrikosta ja vuonna 2008 omaisuusrikoksia oli noin 270. Vastaavalla alueella tehtiin vuonna 2009 noin 440 omaisuusrikosta ja vuonna 2010 tammi-elokuussa noin 340 omaisuusrikosta. Tämä on noin 100 kappaletta enemmän, kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Erityisesti alueella tehdyt omaisuusrikokset ovat lisääntyneet selvästi.

Suuressa osassa näistä teoista tekijää ei ole tiedossa, mutta alueen yrittäjiltä saadun tiedon mukaan leirissä asuvat henkilöt käyvät liikkeissä ja hävikki on samalla kasvanut. Kyseisellä alueella poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset ovat vuosien 2007 ja 2009 välillä lisääntyneet noin 80 prosenttia, kun vastaavana aikana Helsingissä omaisuusrikokset lisääntyivät noin 8 prosenttia. Poliisin tietojen mukaan leirissä asuvien määrä on tänä aikana lisääntynyt. Ulkomaalaisia henkilöitä on leiriytynyt Kyläsaarentien varressa olevalla alueella vuoden 2008 syksystä alkaen.

Lähteet: Huom. osa tekstistä on lainattu suoraan loppuraportista.
1. Kerjäämisen kieltämistä selvittävän työryhmän loppuraportti
2. 08.07.2009 YLE: Poliisi otti kerjäläiset tehovalvontaan