Tätä et tiennyt kerjäläisten mukana tulevasta rikollisuudesta

Vuoden 2007 aikana suurimpien kaupunkien katukuvaan ilmestyi ensimmäistä kertaa kerjäläisiä alkuvuonna tapahtuneen EU:n laajentumisen takia, jolloin Romania liittyi Euroopan Unioniin. Kerjäläisten saapuminen mahdollistui EU:n keskeisimpiin periaatteisiin kuuluvan vapaan liikkuvuuden johdosta. Erityisesti Romanian kansalaisten on todettu harjoittavat kerjäämistä. Sisäministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka arvioi Helsingissä olevan noin 40-50 kerjäläistä. Vuonna 2006 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 160 rikosta ja vuonna 2007 heidän epäiltiin tehneen 1071 rikosta. Ennen vuotta 2007 tehdyt rikokset olivat todennäköisesti suurimmaksi osaksi jo EU:n laajentumista ennen tänne muuttaneiden Romanian kansalaisen tekosia.

Vuoden 2010 kesäkuussa tehdyn Sisäministeriön uuden kerjäläisiä koskevan raportin poliisilta saatujen tietojen mukaan kerjäläisiä oli Helsingissä 220 ja koko maassa 300. Vuonna 2009 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 2634 rikosta. Kerjäläisiä pääkaupunkiseudulla arvioitiin vuonna 2009 olevan 150-200, koko maan arvioista ei ole tietoa. Romanian kansalaisten tekemien esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrät ovat siis lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Romanian kansalaisia on tullut Suomeen enemmän unionin vapaan liikkuvuuden perusteella.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten suuri määrällinen kasvu johtuu omaisuusrikosten kasvusta. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaisten tekemien omaisuusrikosten määrä oli vuonna 2006 yhteensä 27 kappaletta ja vuonna 2009 yhteensä 910 kappaletta. Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaiset tekivät vuonna 2006 yhteensä kolme omaisuusrikosta ja vuonna 2009 yhteensä 362 omaisuusrikosta. Siis Helsingin poliisilaitoksen alueella ~3370% kasvu ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella ~12070% kasvu Romanian kansalaisten osalta. Poliisin havaintojen mukaan kerjäämisilmiön saapumiseen paikkakunnalle on usein liittynyt näpistyksien ja varkauksien määrän lisääntyminen.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten määrän kasvua ei toki voida suoraan kytkeä kerjäläisten määrään. Rikosilmoituksien tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että osa kerjäläisistä syyllistyy kerjäystoiminnan ohella myös erityyppisiin omaisuusrikoksiin ja kerjääjien seurassa olevat henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin tai muuhun vilpilliseen toimintaan. Omaisuusrikokset voivat olla kerjäämisen ja muun toiminnan lisäksi osa henkilöiden tulonhankkimistavoista.

Helsingissä romanien leirien lähellä sijaitsevien asuntojen asukkailta ja yrityksiltä saadun palautteen mukaan leirit aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja rikoksen pelkoa. Leirien läheisyydessä olevien yritysten tuotteita on käyty anastamassa toistuvasti ulkomaalaisten henkilöiden toimesta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli Helsingissä Kyläsaaren lähettyvillä noin 240 omaisuusrikosta ja vuonna 2008 omaisuusrikoksia oli noin 270. Vastaavalla alueella tehtiin vuonna 2009 noin 440 omaisuusrikosta ja vuonna 2010 tammi-elokuussa noin 340 omaisuusrikosta. Tämä on noin 100 kappaletta enemmän, kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Erityisesti alueella tehdyt omaisuusrikokset ovat lisääntyneet selvästi.

Suuressa osassa näistä teoista tekijää ei ole tiedossa, mutta alueen yrittäjiltä saadun tiedon mukaan leirissä asuvat henkilöt käyvät liikkeissä ja hävikki on samalla kasvanut. Kyseisellä alueella poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset ovat vuosien 2007 ja 2009 välillä lisääntyneet noin 80 prosenttia, kun vastaavana aikana Helsingissä omaisuusrikokset lisääntyivät noin 8 prosenttia. Poliisin tietojen mukaan leirissä asuvien määrä on tänä aikana lisääntynyt. Ulkomaalaisia henkilöitä on leiriytynyt Kyläsaarentien varressa olevalla alueella vuoden 2008 syksystä alkaen.

Lähteet: Huom. osa tekstistä on lainattu suoraan loppuraportista.
1. Kerjäämisen kieltämistä selvittävän työryhmän loppuraportti
2. 08.07.2009 YLE: Poliisi otti kerjäläiset tehovalvontaan

Advertisement

Vaaralliset (ja kalliit) turistit

Romanialaiset tekivät vuonna 2009 Suomessa 2378 omaisuusrikosta ja yhteensä heitä epäiltiin 2634 rikoslakirikoksesta. Vertailuksi samana vuonna Viron kansalaisten epäiltiin syyllistyneen 3010 omaisuusrikokseen ja Venäjän kansalaisten syyllistyneen 2225 omaisuusrikokseen. Vuonna 2009 Romanian kansalaisia oli maassamme 1183 henkilöä ja Bulgarian kansalaisia 714 henkilöä. Bulgarian kansalaiset tekivät tuolloin 739 turvapaikkahakemusta, vaikka EU:maan kansalaisina heidän hakemuksensa olivat ilmeisen perusteettomia. Vuonna 2009 käsittelyaika kaikkien hakemusten osalta oli 149 vuorokautta ja nopeutetussa menettelyssä 95 vuorokautta. Bulgarian kansalaisten hakemukset käsiteltiin käsittääkseni nopeutetusti 3 viikossa jonka jälkeen he saivat vielä kuukauden ajan toimentulotukea. Yhteensä siis bulgarialaiset olivat vastaanottokeskuksissa 15519 vuorokautta ja 22170 vuorokautta toimeentulotuella. Esimerkiksi Parikkalan vastaanottokeskuksen päivittäiset kustannukset per paikka ovat 71,26 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että bulgarialaisten perusteeton turvapaikanhaku tuli maksamaan valtiolle ainakin 1414379 euroa. Melkeen puolitoista miljoonaa euroa.

Bulgarian ja Romanian romanit maksavat meille miljoonia ja tekevät tuhansia rikoksia vuodessa vaikka heidän lukumääränsä maassamme on hyvin pieni. Tämä ei näytä vielä riittävän esimerkiksi kerjäämistä kieltävän lain aikaansaamiseksi tai romanialaisten selkeästi perusteettoman oleskelun katkaisemiseksi. Ja tottahan toki romanialaisille löytyy niitä symppaajia ja ymmärtäjiä, esimerkiksi Vapaa liikkuvuus -verkosto ylläpitää heille Helsingin Kalasatamassa romanileiriä ja vähättelee jatkuvasti heistä koituvia ongelmia vedoten mm. nimensä mukaisesti vapaaseen liikkuvuuteen EU-alueella. Euroopan unionin sisäinen liikkumisvapaus oikeuttaa oleskelemaan toisessa EU-maassa kolme kuukautta. Uskoisin että aika monella romanialaisella jo pelkästään tämä raja on tullut vastaan.

Tokihan oleskeluun vaaditaan myös riittävät varat ja sairausvakuutus, jotta henkilö ei oleskeluaikanaan joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Voidaan varmaan ihan turvallisesti olettaa ettei ainakaan niillä romanikerjäläisiltä näitä varoja löydy.. tosin ovathan he jotenkin tänne parin tuhannen kilometrin matkan kulkeneet. Viime vuonna Helsingin kaupungille koitui 74 000 euron lasku romanialaisten tilapäismajoituksesta ja nyt Helsingin kaupungin sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä ehdottaa, että romanialaiset majoitetaan talveksi asunnottomien asuntoloihin. Viis siis suomalaisesta asunnottomasta. Ja muistetaan nyt vielä se puolitoista miljoonaa euroa perusteettomien turvapaikkahakemusten takia.

Tokihan EU:n kansalainen tai hänen perheenjäsenensä voidaan karkottaa jäsenvaltion alueelta myös yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Tuollainen 2634 rikoslakirikosta, joka siis on reilusti yli kaksi rikosta per nuppi näyttäisi mielestäni täyttävän ainakin osalla tämänkin kriteerin. Katsoisin nyt näiden tietojen valossa, että on suhteellisen perusteltua ainakin vähän ihmetellä tai peräti kummastella, että miksei keneltäkään nykypäättäjältä löydy poliittista tahtoa täyteenpanna näitä karkoituksia, kun kerran ne olisivat lain mukaan täysin perusteltuja? Onko rasistileiman pelko todellakin näin suuri ettei tälläistä romaniongelmaa ensinnäkään nähdä saati sitten siihen puututa mitenkään muuten kuin lisää hyysäämällä?