Onko Somaliassa nälänhätä?

Tässä on nyt taas parin viime viikon aikana mediassa ja erinäisissä huolestuneissa bloggauksissa toitotettu Somaliassa olevaa tai sitä uhkaavaa nälänhätää. Lyhyen elämänhistoriani aikana olen havainnut Somaliassa olevan aina nälänhätä. Tai tälläisen kuvan ainakin media on meikäläiselle antanut, mitään todisteitahan tästä nälänhädästä en ole nähnyt, jos kuvia kärpäsensyömistä lapsista ei sellaisiksi lasketa.

Nälänhätä. Suomessa vuosina 1866–1868 tapahtunut nälänhätä, suuret nälkävuodet, olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä. Se oli järkyttävän tuhoisa väestökatastrofi, jonka aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet ylittävät nälkävuosien aikaisen katastrofin laajuuden. On arviotu, että neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin.

Miten on Somalian laita? CIAn laatiman The World Factbookin mukaan Somalian väestö kasvaa 1,603% vuoden 2011 aikana. Niin, kasvaa. Miten Somalian väestö voi kasvaa, jos se kärsii jatkuvasta nälänhädästä? Miksi nälänhätää kärsivä kansa pumppaa jatkuvalla syötöllä uusia kansalaisia kärsimään nälänhätää, joka ei tapa? Somaliassa on lisäksi käytännössä sotatila ja Somalia lähettää maailmalle satoja tuhansia pakolaisia vuosittain. Ja mitä tekee Somalian väestö. Se kasvaa. Niin, kasvaa.

Miksi Somalian väestö kasvaa jatkuvasta nälänhädästä, sisällissodasta ja pakolaisuudesta huolimatta? Mikä ihmeen nälänhätä se semmoinen on, joka ei tapa?

Lisäys.

Tässä on Suomen väestönkehitys, jossa näkyy suurten nälkävuosien aiheuttama väestönmenetys.

Tässä on Somalian väestönkehitys kolmella eri kuvalla.

Kaikista kolmesta ilmenee Somalian sisällissodan alkamisen aikainen notkahdus, jolloin Somalia lähetti kaikista eniten pakolaisia maailmalle. Muuten kehitys on tämän jälkeen ollut melkoisen tasaista.

Lisäys2.

WHO:n vuonna 2006 julkaiseman Mortality Country Fact Sheetin mukaan Somalian kuolleisuus on pysynyt suhteellisen samana viimeiset 30 vuotta. Tosin tämä voidaan varmasti sanoa vain alle 5 vuotiasta, koska muista ikäryhmistä ei ole kausittaista tietoa tarjolla. Alle 5 vuotiaita kuolee 225 tuhatta henkeä kohden. Aikuisia kuolee 476 tuhatta henkeä kohden.

Alle 5 vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt ovat..

24% keuhkokuume

23% vastasyntyneiden kuolleisuus

19% ripulitaudit

7% tuhkarokko

5% malaria

3% vammat

1% HIV/AIDS

19% muut syyt

Somalia esittäytyy edukseen varsinkin pienellä vastasyntyneiden kuolleisuudella verrattuna muihin Somaliankaltaisiin maihin, joissa vastasyntyneiden kuolleisuus on 43% luokkaa.

Kaikkien ikäluokkien kuolinsyyt ovat..

11% vastasyntyneiden kuolleisuus

11% alempien hengitysteiden infektiot

9% ripulitaudit

7% tuhkarokko

6% tuberkuloosi

4% sota

4% sepelvaltimotauti

3% HIV/AIDS

3% jäykkäkouristus

3% malaria

Huomatkaamme, että nälänhätää ei luetella ollenkaan. Se saattaa tosin olla mukana tuossa alle 5 vuotiaiden muut syyt kohdassa, mutta ilmeisesti määrällisesti se ei ole mitenkään merkittävä kuolinsyy, koska sitä ei mainita erikseen. HIV/AIDS mainitaan 1% osuudella.

Somaliassa voi olla tai voi olla olematta nälänhätä.

Advertisement

Suoran demokratian lyhyt historia

En ole historiantutkija, joten en osaa tarkalleen sanoa miksi ja miten Sveitsissä päädyttiin toteuttamaan vuonna 1848 suoraa demokratiaa, mutta yritän verkosta löytyvän tiedon avulla käydä läpi tuota ajankohtaa edeltävää historiaa ja esittää omia spekulaatioitani asiasta.

Sveitsin nykyinen itsenäisyys alkoi vuonna 1815 Wienin kongressin palautettua sille itsenäisyyden Napoleonin kukistumisen jälkeen. Tätä ennen Sveitsi oli Ranskan vasallivaltio, jonka Ranska oli vallannut Itävallalta. Itävalta oli valloittanut Sveitsin Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä ja tätä ennen Sveitsi oli ollut itsenäinen Saksan keisarikunnasta vuodesta 1648 asti. Valaisin, Neuchâtelin ja Geneven kantonit liittyivät Sveitsiin vuonna 1815 jolloin Sveitsin nykyiset rajat määrittyivät.

Vuonna 1847 Sveitsissä käytiin sisällissota, joka kuitenkin kesti vain kuukauden ja kuolonuhrit jäivät alle sataan. Vuonna 1848 Sveitsi sääti uuden perustuslain ottaen käyttöön suoran demokratian ja siirsi puolustuksen, kaupan ja lakiasiat valtioliitolle, jättäen muut asiat kantonien omaan päätäntävaltaan.

Sveitsin Kantonit olivat vuoteen 1848 asti itsenäisiä valtioita, joilla oli oma rahansa ja armeijansa. Jokaisella kantonilla on edelleen oma perustuslaki, lainsäädäntö, hallitus ja oikeusistuimet. Kantoni vastaa siis kutakuinkin Suomen maakuntaa, jolla olisi osa Ahvenanmaan itsehallinto-oikeuksista.

Miksi Sveitsi päätyi suoraan demokratiaan, mutta muut Euroopan maat päätyivät edustukselliseen demokratiaan? Ilmeisesti Sveitsin alue oli ollut jo kauan suhteellisen yhtenäinen, koska viimeinen käyty sisällissota oli lyhyt ja suhteellisen veretön, sekä puolustus, kauppa ja lakiasiaoiden hoito yhdistettiin ongelmitta. Sveitsi näytti jo kauan ennen suoran demokratian käyttöönottoa olevan jonkinasteinen alkeellinen demokratia, valaliitto valtioiden kesken.

Mitä eroa on Saksalla ja Sveitsillä? Saksa on osavaltioista koostuva liittotasavalta, joilla on laajat itsemääräämisoikeudet. Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö, perustuslaki ja parlamentti. Kuulostaapa hyvin paljon Sveitsin kantoni- ja Suomen (ahvenanmaalaistetulta)maakuntasysteemiltä! Mutta huomaako kukaan mikä puuttuu? Aivan, suora demokratia. Saksa myöskin julistettiin tasavallaksi vasta vuonna 1918.

Ranska oli ollut pitkälti kuningaskunta ennen vuotta 1848, Saksa oli pitkälti ollut keisarikunta ennen 1918 ja Englanti on edelleen kuningaskunta, mutta valta siellä on ollut parlamentilla sitten vuoden 1689. Mielestäni nämä seikat selittävät aika hyvin sen, miksi Sveitsi otti käyttöön suoran demokratian kun muut valtiot ottivat käyttöön edustuksellisen demokratian.

Sveitsin alue oli jo valmiiksi yhtenäinen liittovaltio -tyyppinen järjestelmä. Muilla valtioilla oli ollut pitkälti jonkinlainen yksinvaltias, keisari tai kuningas. Näiden maiden kansoille edustuksellinen demokratia oli jännittävä askel uuteen ja tuntemattomaan. Sveitsille se ei olisi tuonut mitään uutta, mutta se olisi kaventanut kantoneiden itsemääräämisoikeutta. Suora demokratia oli siis ainut edistyksen tarjoava tie.