Lisää vaaliohjelmaa

Kohta 3. Yhteiskunta/sosiaaliturva

Suomessa ollaan menossa kovaa vauhtia kohti kontrolliyhteiskuntaa ja pitkälti se joiltakin osa-alueiltaan jo on sellainen. Vallassa olevat tahot tahkoavat ennätystahtiin uusia lakeja ja säädöksiä. Kaikkea pyritään kontrolloimaan ja vahtaamaan vallassa olevan eliitin mielen mukaan, eikä asiassa oteta ollenkaan huomioon kansalaisten näkökulmaa. Me emme tarvitse lisää kontrollia vaan me tarvitsemme vapauden käyttää omaa harkintaamme. Aselain kiristys, netin sensuuri ja autoilijoiden vainoaminen ovat esimerkkejä tälläisestä kontrollointihulluudesta. Aselain kiristämistä perustellaan laittomien aseiden vähentämispyrkimyksillä, kuitenkin kaikkialla maailmassa missä aselakia on kiristetty on sen vaikutukset olleet juuri päinvastaiset. Vapaimmat aselainsäädännöt omaavissa maissa aseilla tehdyt väkivaltarikokset ovat ennätysvähäisiä. Turvallisin ajanjakson Montanan valtateillä mitattiin silloin, kun valtateillä ei ollut nopeusrajoituksia tai täytäntöönpanokelpoisia nopeuslakeja päiväsaikaan. Saksan autobahnat eivät ole onnettomuushelvettejä, vaikkei niillä ole valvottuja nopeusrajoituksia. Vapaampi yhteiskunta on turvallisempi yhteiskunta.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että yhteiskunta määrittää suurpiirteiset säännöt joiden mukaan kaikkien täytyy toimia. Kansalaiset itse täyttävät tyhjät paikat yhteistyöllä ja omaa harkintaansa käyttäen. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä täytyy olla mahdollisuus solmia keskenään sopimuksia, ilman kolmannen valtiollisen osapuolen sanelemia sääntöjä. Yhteiskunta ei tarvitse poliisia valvomaan jos joku rikkoo yhteisön hyviä tapoja vaan yhteisön jäsenien on saavat itse puuttua huonosti käyttäytyvän henkilön käyttäytymiseen. Nykyisin tämä ei ole mahdollista, koska yhteiskunta on ulkoistanut kaiken järjestyksen ylläpidon kolmannelle osapuolelle, pitkälti jopa kasvatuksesta asti ja näin yhteisöllä ei ole mitään oikeuksia puuttua kenenkään toimiin, osaksi siitä on jopa tehty rikollista toimintaa. Samalla on myös menetetty oikeus puolustaa omaa koskemattomuutta. Hyvin monessa tapauksessa kun puolustat koskemattomuuttasi, olet pian syytettynä rikoksesta ja joudut maksamaan oikeudettomalle hyökkääjälle korvauksia kun menit puolustamaan itseäsi. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisen täytyy olla sallittua puolustaa itseänsä kaikilla mahdollisilla keinoilla ilman pelkoa mahdollisista rikosoikeudellisista seurauksista. Kannatan stand-your-groung periaatetta.

Suomen sosiaaliturva kuuluu Suomen kansalaiselle. Kun nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa luotiin, niin silloin ei varmaankaan kukaan ajatellut tai tarkoittanut sosiaaliturvan ja muiden hyvinvointivaltioiden etuuksien kuuluvan lähestulkoon kaikille, jotka tavalla tai toisella sattuvat rajojemme sisäpuolelle eksymään. Järjestelmä luotiin siitä syystä, että kaikilla suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet mm. koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Tämä palveli suomalaisten etua ja oli osallisena siihen, että Suomi nousi yhdeksi maailman parhaista maista. Sillä ei ole merkitystä, miten lain kirjain tuolloin kirjattiin vaan merkitystä on sillä, missä tarkoituksessa lait luotiin. Nykyinen etuuksien jakaminen kaikille ei ole lain hengen mukaista. Laissa on porsaanreikä, joka mahdollistaa etuuksien jakamisen kaikille maassamme oleskeluluvan saaneille ja tuo porsaanreikä on tukittava. Porsaanreikä tukitaan, kun kirjataan etuudet koskemaan vain Suomen kansalaisia, täten lain tarkoittama henki säilyy. Suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja terveydenhoito on Suomen kansalaiselle kuuluva etuus.

Kohta 4. Koulutus/kasvatus

Peruskoulun tarkoitus on antaa kansalaiselle tarpeellinen tietotaitopohja, jotta hänen on helppoa lähteä erikoistumaan opiskelussaan kohti haluamaansa ammattia. Samalla peruskoulutus tekee kansalaisesta toimivan ja osallistuvan yhteiskuntansa jäsenen, sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa sekä sen toimintaa. Uskonnollinen kasvatus ei kuulu peruskoulutukseen tai mihinkään valtion/kunnan tukemaan yhteiskunnan jäseneksi valmistavaan koulutukseen tai toimintaan, kuten päiväkotiin. Uskonnon opetus on korvattava esimerkiksi yhteiskuntaopilla tai uskontotiedolla. Selvää on että tätä ainetta ei pidä opettaa päiväkoti-ikäiselle tai ekaluokkalaiselle, vaan sen opettaminen on aloitettava huomattavasti myöhemmin. Lapsen vanhemmat voi halutessaan joko itse antaa lapselleen uskonnollisen kasvatuksen, tai sitten ulkoistaa tämän jollekin yksityisrahoitteiselle uskonnolliselle päiväkodille tai koululle. Uskonnollinen kasvatus ei ole yhteiskunnan tai koululaitoksen tehtävä.

Ruotsin opettaminen nykyisenkaltaisena pakollisena aineena on lopetettava. Ruotsin kielen opettamisella on toki vielä nykyisin tiettyjä perusteita, mutta ne eivät silti ole tarpeeksi päteviä, jotta sitä pitäisi opettaa nykyisenkaltaisella volyymilla pakollisesena aineena. Ehdotankin siis että ruotsia opetetaan pakollisena aineena vain seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyy aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon. Poikkeuksen valinnaisissa kielissä tekee englanti, joka on maailmankieli ja sitä on täten perusteltua opettaa ainakin yläasteen loppuun saakka pakollisena. Periaatteessa yläasteen jälkeen oppilas on joko oppinut englantia tai sitten ei. Jos oppilas ei ole katsonut englannin kielen taitoa tarpeellisena itselleen, ei hän sitä tule enempää oppimaankaan vaikka sitä kuinka hänelle pakko-opetettaisiin jatkossa. Maantietoa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, matematiikkaa yms on tarpeellista opettaa ainakin koko yläasteen ajan, jotta kansalaiselle saataisiin ulottuville tarpeellinen tieto siitä, miten ympäröivä yhteiskunta ja fyysinen maailma toimii ja käyttäytyy. Perustiedon saamisen jälkeen voidaan näitäkin aineita siirtää valinnaisiksi, jotta kansalainen saisi paremmat mahdollisuudet valita niitä aineita, joita hän kokee tarpeelliseksi oppia omaa ammattivalintaansa ja tulevaisuuttaan silmällä pitäen.

Päivittelen vaaliohjelmaani sitä mukaan kuin kohtia valmistuu. Vaaliohjelmani löytyy Sivuistani, tuolta oikealta kuvan alapuolelta. Lukekaahan sieltä myös kohdat 2 ja 5.

Advertisement

Maahanmuutto

Jotta mielipiteeni maahanmuutosta tulisivat kerralla selväksi, päätin kirjoittaa pienen kirjoituksen ajatuksistani tämän aiheen tiimoilta.

Niin kuin kaikessa muussakin politiikassa ja päätöksenteossa täytyy maahanmuutonkin mielestäni noudattaa kahta sääntöä. 1. Suomalaisten etu, 2. Suomalaisten tavoilla.

Suomalaisten etu tarkoittaa sitä, että maahanmuuttoa säännöstellään sen mukaan miten tulija hyödyttäisi Suomea ja suomalaisia. Kielitaidoton, kouluttamaton turvapaikanhakija, joka tulee elämään lähes koko elämänsä sosiaaliturvan varassa ei tule hyödyttämään Suomea, eikä suomalaisia mitenkään. Jos vastaanottokeskus on kunnalle pelkkää rahavirran suuntaamista, täytyy rahavirta suunnata kunnalle muilla tavoilla. Esimerkiksi sen sijaan, että säästetään teiden kunnossapidosta ja perustetaan vastaanottokeskus, pitäisi vastaanottokeskuksen syömä rahamäärä ohjata suoraan teiden kunnossapitoon.

Jos meillä on työvoima- tai osaamisvajetta joiltakin aloilta täytyy työvoimaa ja osaamista pyrkiä ensin kouluttamaan kotimaasta. Jos tämä ei ole mahdollista kouluttajien vähyyden/puutteen takia, tai koulutuksen kesto on tilanteeseen nähden sietämätön, täytyy ehdottomasti pyrkiä rekrytoimaan työvoimaa ja osaamista ulkomailta. Sillä ei ole väliä mistä maasta rekrytoidaan, kunhan rekrytoitava henkilö osoittaa sopeutumiskykyä ja halua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Rajavalvontaa täytyy kiristää ja tehostaa huomattavasti. Paperittomia maahantulijoita ei pidä päästää maahan. Pääsääntöisesti ketään, kellä ei ole esittää henkilöpapereita tai matkustusasiakirjoja, eikä muitakaan keinoja todistaa henkilöllisyyttään ei pitäisi maahamme päästää. Henkilöitä joilla on taustallaan väkivalta- ja/tai omaisuusrikoksia ei pidä päästää maahan. Epäselvät tapaukset pitää kiinniottaa ja pitää kiinniotettuna, joko käännytykseen tai epäselvyyksien selvittämiseen asti. Jos on oletettavissa maahanpyrkivän tienneen tulevasta käännytyksestä, täytyy häntä myöskin laskuttaa käsittelystä ja paluulennosta.

Maassamme täytyy myöskin noudattaa lakejamme. Tiettyihin rikoksiin syyllistyneet henkilöt pitää kiinniottaa ja karkoittaa mahdollisimman nopeasti laskun seuratessa samalla lennolla. Näille henkilöille pitää myöskin rikoksen vakavuuteen nähden asettaa maahantulokielto. Myös turisti tai rekrytöity työntekijä voidaan karkoittaa, jos karkoituksella voidaan katsoa olevan enemmän hyötyä Suomelle, kuin karkoittamatta jättämisellä.

Maahanmuuttajan täytyy noudattaa suomalaisen kulttuurin tapoja. Hän on täysin oikeutettu elämään oman kulttuurinsa mukaan siinä määrin, ettei siitä aiheutu kuluja tai muuta haittaa muille, eikä varsinkaan lähiasuinalueellaan.

Kansalaisuuden saamisen ei pidä olla mikään porkkana kotoutumiseen, vaan sen pitää olla päämääränä kotoutumiselle. Kansalaisuuden saamista ei pidä automatisoida esimerkiksi sen kautta, jos sattuu syntymään maamme rajojen sisällä. Kansalaisuus edellyttää kulttuurimme ja tapojemme omaksumista, sekä yheiskunnan hyväksyntää. Maamme passi omaa vielä toistaiseksi hyvän maineen maailmalla, ei anneta tämän asian muuttua.

Verot – mihin niitä maksaisin?

Me suomalaiset maksamme paljon veroja, koska haluamme mm. ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon, sekä sosiaali- ja eläketurvan. Me myöskin maksamme veroja, jotta meidät tullaan pelastamaan palavasta rakennuksesta, kuljetetaan ambulanssilla sairaalaan ja poliisi suorittaa rikostutkinnan palon alkuperästä ja mahdollisesti ottaa kiinni palon sytyttäneen rikollisen. Ihan reilua. Maksan mielelläni veroja näitä tarkoituksia varten.

Mihinkä muuhun niitä verorahoja sitten käytetään? Pystytetäänkö verorahoillamme valtateiden varsille ylinopeuksia ajavia autoilijoita kuvaavia kameroita? Käytetäänkö poliisin rajattuja resursseja 1-2 km/h ylinopeusten valvontaan? Käytetäänkö verorahojamme miljardettain nykyisen turvapaikkabisneksen pyörittämiseen? Jaammeko me vastikkeettomasti verorahojamme henkilöille, jotka eivät tule koskaan yhteiskuntaamme tai meitä hyödyttämään? Kuinka paljon verorahojamme tuhlataan tutkimuksiin ja oikeudenkäynteihin kunnianloukkaus-, jumalanpilkka/uskonrauhanrikkomis- ja tekijänoikeusasioissa? Entä poliittisten toisinajattelijoiden vainoamisessa ja internetin vääriä mielipiteitä(nykyistä päätöntä poliittista kulttuuria arvostelevia) tarjoavien sivustojen käyttäjien valvomisessa?

Paljonko paloi verorahoja Porvoon ruandalaisoikeudenkäyntiin? Paljonko maksaa ammattitaidottomat jäävit tutkintalautakunnat, joidenka raporteissa ei ole mitään tolkkua ja työryhmät jotka ehdottavat todellisuudesta vieraantuneita lakiehdotuksia. Paljonko maksaa kun tälläinen lakiehdotus menee kansan vastustuksesta huolimatta läpi ja se osoittautuu juuri niin tuhoisaksi, kuin kansa varoitti?

Näihin asioihin minä en verorahojani pistäisi. Verorahojemme käytön tulisi olla mahdollisimman tarkkaa ja rajattua, niin että se aiheuttaa mahdollisimman suuren hyödyn ja mahdollisimman pienen haitan meille verorahoja maksaville, kansalaisille. Nykyisin näyttää siltä, että asia on juuri päinvastoin. Kansalta yritetään pumpata kaikin keinoin kaikki raha jonninjoutaviin asioihin joilla ei ole meille mitään merkittävää vaikutusta tai päinvastoin, negatiivinen sellainen. Nollatoleranssi ylinopeuksissa, internetin väärinajattelijoiden jatkuvat sensuroimisyritykset ja Yle-maksu.

Minun logiikallani jokainen poliisi, joka on kyttäämässä 1-2 km/h ylinopeuksia teiden varsilla tai selaamassa nettiä vääriltä ajatuksilta on poissa kaduilta järjestystä ylläpitämästä ja rikollisia kiinni ottamasta. Korjatkaa siis, jos olen väärässä.