Suomeen tarvitaan demokratia-tuomioistuin

Viimeisiä eduskuntavaaleja seuranneiden takinkäännön Suomenmestaruuskisojen jälkeen on käynyt varsin selväksi, että suomalainen demokratia on täysin rikki. Likimain puolet valituista edustajista unohti välittömästi vaalien jälkeen ne lupaukset ja puheet, joiden ansiosta kansa äänesti heitä eduskuntaan. Suomessa tämä on mahdollista sen takia, että edustajien tekemät lupaukset eivät sido heitä mihinkään eikä kauniiden vaalipuheiden unohtuessa heille koidu minkäänlaisia seuraamuksia.

Useassa muussa demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa tälläinen toiminta olisi erittäin häpeällistä edustajalle sekä puolueelle ja edustaja todennäköisesti erotettaisiin tai hän eroaisi itse tehtävästään, mutta ei Suomessa. Meillä poliitikot selittävät valehtelun ja äänestäjien pettämisen olevankin vastuun kantamista. Rehellisyys on harvinaisuus, jota kummastellaan ja se saattaa jopa johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen.

Äänestäjien ”kuluttajansuoja” ei toteudu

Tämän johdosta tarvitsemmekin Suomeen demokratiatuomioistuimen, jonka tarkoitus on vahtia ja seurata kansanvallan toteutumista ja jakaa tuomioita demokratian vastaiselle päätöksenteolle ja politikoinnille. Tuomioistuimen tulee tarkkailla aivan kaikkea demokraattista päätöksentekoa, kunnallisesta valtakunnalliseen, yksittäisestä edustajasta puolueeseen ja kokonaisesta kunnallisvaltuustosta tai eduskunnasta kansanäänestyksiin asti. Mikäli esimerkiksi kunta järjestää neuvoa-antavan kunnallisäänestyksen, mutta päättää päinvastoin kuin äänestyksen tulos on, niin kunnallisvaltuusto on tehnyt demokratian vastaisen päätöksen ja se tulee tällöin tuomita.

Arviointimateriaalina tuomioistuin käyttäisi vaalikonevastauksia ja vaalilupauksia joita edustajat tekevät. Näitä verrataan edustajien tekemiin päätöksiin ja ristiriitaisuuksien ilmetessä punnitaan onko edustaja toiminut demokratian vastaisesti. Puolueiden kohdalla tehtyjä päätöksiä verrataan vaaliohjelmiin, sekä puolueiden sisäistä demokratiaa seurataan. Jos puoluekokouksessa puolueen jäsenet esimerkiksi äänestävät jotain asiaa vastaan, mutta puoluejohto päättää siitäkin huolimatta ottaa tätä asiaa puoltavan kannan niin puolueen toiminta tulee tuomita demokratian vastaiseksi.

Demokratiatuomioistuin tarkkailee myöskin kunnallisvaltuustojen, sekä eduskunnan päätöksentekoa ja vertaa tehtyjä päätöksiä kansan yleiseen mielipiteeseen. Kansan yleinen mielipide, jos se on epäselvä, pyritään selvittämään mielipidetutkimuksilla. Apuna arvioinnissa tuomioistuin käyttää asiantuntijaneuvostoa, jonka jäsenet ovat poliittisesti sitoutumattomia. On esimerkiksi täysin kestämätön ajatus, että poliitikot itse päästettäisiin arvioimaan omaa demokraattisuuttaan. Lisäksi tuomioistuimen apuna tulee käyttää kansalaisjärjestöjen arvioita demokratian toteutumisesta.

Tuomioistuinta tarvitaan osaksi myös siksi, koska suomalainen media ei hoida sille kuuluvia tehtäviä. Juuri median pitäisi toimia politiikan vahtikoirana, mutta Suomessa se toimiikin sen sylikoirana.

Kaavio demokratiatuomioistuimen toiminnasta.

Advertisement

Kun demokratia kuoli

En tiedä tarkalleen ottaen milloin ja miten se tapahtui, koska olen seurannut maamme poliittista kulttuuria vasta muutaman vuoden ajan. Jotkut sanoivat, että se kuoli jo 70-luvulla, joidenkin mielestä se tapahtui vuonna 1994 kun Suomi päätti liittyä Euroopan Unioniin. Se mikä on varmaa on, että se on kuollut tai ainakaan mitään elonmerkkejä se ei enää näytä. Viimeisimmät vaalit vahvistavat havainnon ja todennäköisesti tänä vaalikautena hyväksyttävä perustuslain uudistus on viimeinen naula sen arkkuun. Kun Suomesta tulee EU-osavaltio, niin ei meillä ole enää mitään valtaa päättää omista asioistamme.

Suomessa ei ole demokratiaa. Demokratia tarkoittaa kansan valtaa. Edustuksellisessa demokratiassa tämä tarkoittaa sitä, että kansa valitsee edustajansa ja edustajat toimisivat kansan antaman mandaatin voimalla maansa hyväksi vaalilupaustensa mukaisesti. Näin teoriassa. Suomessa edustuksellinen demokratia toimii siihen asti, kun äänet on laskettu. Tämän jälkeen edustajien mielipiteillä ja kannoilla ei ole merkitystä, vaikka kansa on nimen omaan valinnut edustajansa näiden takia. Tällöin vallan ottaa puolueiden puheenjohtajat ja varsinkin pääministerin puolueen johto.

Eivät äänestäjät äänestä ehdokkaita sen takia, että he toimisivat vaalilupaustensa vastaisesti. Takin kääntäminen ei ole mitään vastuun ottamista, vaan se on valehtelua, petosta. Jos jokaisen edustajan selkäranka vääntyy aina oman puolueen tai suurimman puolueen johdon vaatimuksiin, niin yhtä lailla voisimme valita edustajamme täysin arvalla. Esimerkiksi edustajistamme 135 vastasi vaalikoneisiin, että Suomen ei kuulu jatkossa tukea ahdinkoon joutuneita EU-maita, mutta Portugalin äänestyksen tulos oli lähes tarkalleen päinvastainen: jaa-ääniä kertyi 137.

Nyt hyvin moni onkin totaalisen pettynyt demokratiamme toimintaan tai toimimattomuuteen. Suomalainen demokratia näyttäisi olevan teatteria ja eduskuntatalo on sen päänäyttämö. Neljä vuotta jaksoimme odottaa, että pääsisimme vaikuttamaan maamme suuntaan, mutta mitään ratkaisevaa ei tapahtunutkaan. Sama vanha politiikka jatkaa nyt siis kulkuaan, jaksaako kansa odottaa taas neljää vuotta? Neljään vuoteen meillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään. Neljän vuoden ajan valta ei ole kansalla, vaan suurimman puolueen johdolla. Neljän vuoden päästä meillä on taas muutama viikko, ehkä kuukausi aikaa leikkiä että me voimme vaikuttaa. Savua ja peilejä.

Miten kansa voi vaikuttaa maamme asioihin seuraavan neljän vuoden aikana? Ei mitenkään. Miten kansa voi saada ääntänsä kuuluviin seuraavan neljän vuoden aikana? Ei mitenkään. Miten kansa voi vaikuttaa seuraavissa vaaleissa? Ei mitenkään. Vaalilupaukset eivät sido mihinkään, takkinsa voi kääntää samana päivänä, kun äänestyspaikkojen ovet sulkeutuvat, eikä kukaan voi tehdä tälle mitään, eikä seuraamuksia ole. Ainakaan siis seuraavaan neljään vuoteen. Neljä vuotta on pitkä aika äänestäjän kuluttajan suojan toteutumiseen. Aivan liian pitkä aika ja lopulta mitään todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei edes ole. Kuka kehtaa kutsua tätä demokratiaksi?

Portugali – mikä ihmeen kynnyskysymys?

Välittömästi vaalien jälkeen lehdet ympäri Suomea rupesivat spekuloimaan, kuinka persut joutuisivat kääntämään takkinsa Portugalin avun takia. Lehdistöltä jäi toki huomaamatta, että näin joutuisi tekemään myöskin SDP, josta ilmeisesti tahattomasti tai tyhmyyttä kyseinen kynnyskysymys ja takinkääntökohahdus johtuikin. Katsokaas kun tällä hetkellä kolmesta suuresta vain yksi, eli Kokoomus, kannattaa Portugalin auttamista.

Eli toisin sanoen, jos Portugalin paketista tulisi todellisesti kynnyskysymys, niin Kokoomus joutuisi kokoamaan hallituksen niiden puolueiden kanssa, jotka tätä pakettia kannattavat. Nämä puolueet ovat Kokoomuksen lisäksi Keskusta, Vihreät ja RKP. Siis edelliset hallituspuolueet. Näiden yhteenlaskettu paikkamäärä eduskunnassa olisi 99/200. Tämä hallitus ei saisi edes puolta kaikista paikoista, joten se hajoaisi jo ennen syntymäänsä.

Tämän jälkeen hallitusneuvottelut aloittaisi SDP, joka todennäköisimmin ottaisi Perussuomalaiset heti kättelyssä kaverikseen. Seuraavaksi sitten ruvettaisiin kyselemään niiltä Kokoomuksen sediltä ja tädeiltä, että mitenkä muuten teillä tuo kanta olikaan tuohon Portugalin avustukseen? Ilman Kokoomusta ei se vahva kyllä sitten tämäkään jengi olisi. 101/200 paikkaa tulisi kaikille pakettia vastustaville puolueille, eli persujen ja demareiden lisäksi KD:lle ja Vasemmistoliitolle.

Kysytäänpä siis. Mikä ihmeen kynnyskysymys? Kyllä se nyt vaan näyttäisi siltä, että juuri Kokoomus joutuu kääntämään takkinsa ja hyppimään Perussuomalaisten, että SDP:n pillin mukaan. Yhdessä nämä kolme puoluetta saisivat 125/200 paikkaa, joka riittäisi semivahvan hallituksen muodostamiseen. On vaikea sanoa, mitä muita puolueita hallitukseen vielä tulisi, jos tulisi. Epäilen että esimerkiksi Vasemmistoliitto voisi mahtua sinne, mikä sopii allekirjoittaneelle, tavallaan.

Tukipaketti tullaan siis mitä todennäköisimmin kaatamaan. Pienen varauksen toki jätän sille, että SDP tai Perussuomalaiset tosiaankin kääntäisivät takkinsa, mutta ainakin näin eduskuntapaikkamatemaattisesti, se olisi todella typerä veto. Lisäksi se olisi todella typerä veto seuraavia kunnallisvaaleja 2012 ja eduskuntavaaleja 2015 silmällä pitäen. On vaikeata kuvitella, että kumpikaan näistä puolueista tekisi moista poliittista itsemurhaa.

Kaikista parhaiten asiasta toki puolueet selviäisivät, jos Portugalin avusta järjestettäisiin sitova kansanäänestys. Näin kaikki puolueet voisivat pestä kätensä paketista päättämisestä, antaa vallan kerrankin kansalle ja näin myöskin näyttää oikeasti demokratiaa ajavilta puolueilta. Tämä olisi win-win tilanne sekä puolueille, että kansalle. Että mitenkä on, puolueet, rupeeko se suora demokratia näyttämään houkuttelevalta sieltä eduskunnastakin käsin?