Avainsana-arkisto: vaalilupaus

Suomeen tarvitaan demokratia-tuomioistuin

Viimeisiä eduskuntavaaleja seuranneiden takinkäännön Suomenmestaruuskisojen jälkeen on käynyt varsin selväksi, että suomalainen demokratia on täysin rikki. Likimain puolet valituista edustajista unohti välittömästi vaalien jälkeen ne lupaukset ja puheet, joiden ansiosta kansa äänesti heitä eduskuntaan. Suomessa tämä on mahdollista sen takia, että edustajien tekemät lupaukset eivät sido heitä mihinkään eikä kauniiden vaalipuheiden unohtuessa heille koidu minkäänlaisia seuraamuksia.

Useassa muussa demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa tälläinen toiminta olisi erittäin häpeällistä edustajalle sekä puolueelle ja edustaja todennäköisesti erotettaisiin tai hän eroaisi itse tehtävästään, mutta ei Suomessa. Meillä poliitikot selittävät valehtelun ja äänestäjien pettämisen olevankin vastuun kantamista. Rehellisyys on harvinaisuus, jota kummastellaan ja se saattaa jopa johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen.

Äänestäjien ”kuluttajansuoja” ei toteudu

Tämän johdosta tarvitsemmekin Suomeen demokratiatuomioistuimen, jonka tarkoitus on vahtia ja seurata kansanvallan toteutumista ja jakaa tuomioita demokratian vastaiselle päätöksenteolle ja politikoinnille. Tuomioistuimen tulee tarkkailla aivan kaikkea demokraattista päätöksentekoa, kunnallisesta valtakunnalliseen, yksittäisestä edustajasta puolueeseen ja kokonaisesta kunnallisvaltuustosta tai eduskunnasta kansanäänestyksiin asti. Mikäli esimerkiksi kunta järjestää neuvoa-antavan kunnallisäänestyksen, mutta päättää päinvastoin kuin äänestyksen tulos on, niin kunnallisvaltuusto on tehnyt demokratian vastaisen päätöksen ja se tulee tällöin tuomita.

Arviointimateriaalina tuomioistuin käyttäisi vaalikonevastauksia ja vaalilupauksia joita edustajat tekevät. Näitä verrataan edustajien tekemiin päätöksiin ja ristiriitaisuuksien ilmetessä punnitaan onko edustaja toiminut demokratian vastaisesti. Puolueiden kohdalla tehtyjä päätöksiä verrataan vaaliohjelmiin, sekä puolueiden sisäistä demokratiaa seurataan. Jos puoluekokouksessa puolueen jäsenet esimerkiksi äänestävät jotain asiaa vastaan, mutta puoluejohto päättää siitäkin huolimatta ottaa tätä asiaa puoltavan kannan niin puolueen toiminta tulee tuomita demokratian vastaiseksi.

Demokratiatuomioistuin tarkkailee myöskin kunnallisvaltuustojen, sekä eduskunnan päätöksentekoa ja vertaa tehtyjä päätöksiä kansan yleiseen mielipiteeseen. Kansan yleinen mielipide, jos se on epäselvä, pyritään selvittämään mielipidetutkimuksilla. Apuna arvioinnissa tuomioistuin käyttää asiantuntijaneuvostoa, jonka jäsenet ovat poliittisesti sitoutumattomia. On esimerkiksi täysin kestämätön ajatus, että poliitikot itse päästettäisiin arvioimaan omaa demokraattisuuttaan. Lisäksi tuomioistuimen apuna tulee käyttää kansalaisjärjestöjen arvioita demokratian toteutumisesta.

Tuomioistuinta tarvitaan osaksi myös siksi, koska suomalainen media ei hoida sille kuuluvia tehtäviä. Juuri median pitäisi toimia politiikan vahtikoirana, mutta Suomessa se toimiikin sen sylikoirana.

Kaavio demokratiatuomioistuimen toiminnasta.


Vaalilupauksia – Muutoslaisten yhteinen kannanotto.

Muutos 2011 aloittaa eduskuntavaaliehdokkaidensa yhteiskannanottojen julkaisemisen. Näissä kannanotoissa ehdokkaat ottavat kantaa sellaisiin asioihin, joista puolueella ei ole omaa näkemystä. Yhteiskannanotot siis edustavat vain allekirjoittajiensa eikä puolueen linjaa. Ensimmäisessä yhteiskannanotossaan osa Muutoksen ehdokkaista lupautuu valituksi tullessaan äänestämään eduskunnassa neuvoa-antavan kansanäänestyksen mukaisesti, jos sellainen järjestetään. Kannanotto allekirjoittajineen löytyy alempaa.

Muutos 2011 on uusi puolue, jonka tavoite on Suomen kansalaisten edun ajaminen. Keinoina tähän ovat suora demokratia eli sitovien kansanäänestysten ottaminen käyttöön Suomessa ja sananvapaus. Muutos 2011 haluaa olemassaolollaan lopettaa nykyisen epäterveen konsensuspolitiikan, järkevöittää maahanmuuttoa ja saada väkivalta- ja seksuaalirikostuomiot vastaamaan kansalaisten oikeustajua. Jäsenemme ja ehdokkaamme saavat ajaa itselleen tärkeitä asioita Muutoksen kautta, kunhan ne eivät ole ristiriidassa edellä mainittujen periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.

*

Vaalilupauksia

Suomen laki tuntee käsitteen valtiollisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Lain mukaan äänestyksen tulosta ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa. Neuvoa-antava kansanäänestys on demokratian irvikuva. Jos tulos on valtaapitävien mielestä oikea, se voidaan toteuttaa demokratian viittaan puettuna. Jos tulos on väärä, se voidaan sivuuttaa täysin ja haudata vähin äänin.

Suomessa on toistaiseksi toimitettu vain kaksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Toinen kieltolain kumoamisesta 29.–30.12.1931 ja toinen Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi 16.10.1994. Vaikka eduskunta kummallakin kerralla toteutti äänestyksen tuloksen, äänestysten harvinaisuus kertoo karua kieltä siitä, minkä verran kansalaisten mielipide eduskuntaa kiinnostaa.

Jos kuitenkin neuvoa-antavia kansanäänestyksiä järjestetään, olipa asia mikä tahansa, me allekirjoittaneet Muutos 2011:n eduskuntavaaliehdokkaat lupaamme eduskunnassa äänestää kansanäänestyksen tuloksen mukaisesti, jopa omaa tahtoamme vastaan. Tämä on ainoita asioita, joissa voimme hyväksyä jopa ryhmäkurin – perusteena siis kansan tahto, vaikka neuvoa-antavakin.

Toivomme samanlaista lupausta myös muiden puolueiden edustajilta, jos he väittävät olevansa kansan asialla ja toivovat kansan tahdon toteutuvan. Muutos 2011 katsoo, että eduskunnan on järjestettävä sitova kansanäänestys tavallisesta laista tai toimenpiteestä, jos 35 000 äänioikeutettua kansalaista eli noin 0,8 prosenttia äänioikeutetuista kansalaisista niin vaatii. Perustuslain muuttamiseksi tai kansainvälisen sopimuksen hyväksymiseksi tai purkamiseksi tarvitaan Muutos 2011:n mielestä aloite, jonka on allekirjoittanut 43 000 äänioikeutettua kansalaista. Edellytämme myös, että jokainen kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys, jota varten kerätään tarvittava määrä nimiä, järjestetään.

Helsingin vaalipiiri
Lauri Ahlroth
Tomi Ahosilta
Harri Eerikäinen
Aki Greus
Markku Penttilä
Aleksi Pousar

Uudenmaan vaalipiiri
Pasi Hallikainen
Ari Hyttinen
Jouni Jokela
Richard Järnefelt
Marjukka Kaakkola
Mikael Korkman
Martti Munne
Eerin Rosenström
Timo Röyhkiö
Lauri Virkamäki
Jussi Yli-Paavola

Varsinais-Suomen vaalipiiri
Jari-Petri Heino
Jiri Keronen
Tapio Äyräväinen

Satakunnan vaalipiiri
Olli Hakala

Hämeen vaalipiiri
Veli Karimies
Janne Kuisma

Pirkanmaan vaalipiiri
Jari Leino
Kai Leponiemi
Oula Lintula

Kymen vaalipiiri
Markku Papinniemi

Etelä-Savon vaalipiiri
Simo Lipsanen

Oulun vaalipiiri
Ritva Puolakka

Kannanotto Muutoksen sivustolla.
Keskusteluketju Muutoksen foorumilla.


%d bloggaajaa tykkää tästä: