Suomeen tarvitaan demokratia-tuomioistuin

Viimeisiä eduskuntavaaleja seuranneiden takinkäännön Suomenmestaruuskisojen jälkeen on käynyt varsin selväksi, että suomalainen demokratia on täysin rikki. Likimain puolet valituista edustajista unohti välittömästi vaalien jälkeen ne lupaukset ja puheet, joiden ansiosta kansa äänesti heitä eduskuntaan. Suomessa tämä on mahdollista sen takia, että edustajien tekemät lupaukset eivät sido heitä mihinkään eikä kauniiden vaalipuheiden unohtuessa heille koidu minkäänlaisia seuraamuksia.

Useassa muussa demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa tälläinen toiminta olisi erittäin häpeällistä edustajalle sekä puolueelle ja edustaja todennäköisesti erotettaisiin tai hän eroaisi itse tehtävästään, mutta ei Suomessa. Meillä poliitikot selittävät valehtelun ja äänestäjien pettämisen olevankin vastuun kantamista. Rehellisyys on harvinaisuus, jota kummastellaan ja se saattaa jopa johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen.

Äänestäjien ”kuluttajansuoja” ei toteudu

Tämän johdosta tarvitsemmekin Suomeen demokratiatuomioistuimen, jonka tarkoitus on vahtia ja seurata kansanvallan toteutumista ja jakaa tuomioita demokratian vastaiselle päätöksenteolle ja politikoinnille. Tuomioistuimen tulee tarkkailla aivan kaikkea demokraattista päätöksentekoa, kunnallisesta valtakunnalliseen, yksittäisestä edustajasta puolueeseen ja kokonaisesta kunnallisvaltuustosta tai eduskunnasta kansanäänestyksiin asti. Mikäli esimerkiksi kunta järjestää neuvoa-antavan kunnallisäänestyksen, mutta päättää päinvastoin kuin äänestyksen tulos on, niin kunnallisvaltuusto on tehnyt demokratian vastaisen päätöksen ja se tulee tällöin tuomita.

Arviointimateriaalina tuomioistuin käyttäisi vaalikonevastauksia ja vaalilupauksia joita edustajat tekevät. Näitä verrataan edustajien tekemiin päätöksiin ja ristiriitaisuuksien ilmetessä punnitaan onko edustaja toiminut demokratian vastaisesti. Puolueiden kohdalla tehtyjä päätöksiä verrataan vaaliohjelmiin, sekä puolueiden sisäistä demokratiaa seurataan. Jos puoluekokouksessa puolueen jäsenet esimerkiksi äänestävät jotain asiaa vastaan, mutta puoluejohto päättää siitäkin huolimatta ottaa tätä asiaa puoltavan kannan niin puolueen toiminta tulee tuomita demokratian vastaiseksi.

Demokratiatuomioistuin tarkkailee myöskin kunnallisvaltuustojen, sekä eduskunnan päätöksentekoa ja vertaa tehtyjä päätöksiä kansan yleiseen mielipiteeseen. Kansan yleinen mielipide, jos se on epäselvä, pyritään selvittämään mielipidetutkimuksilla. Apuna arvioinnissa tuomioistuin käyttää asiantuntijaneuvostoa, jonka jäsenet ovat poliittisesti sitoutumattomia. On esimerkiksi täysin kestämätön ajatus, että poliitikot itse päästettäisiin arvioimaan omaa demokraattisuuttaan. Lisäksi tuomioistuimen apuna tulee käyttää kansalaisjärjestöjen arvioita demokratian toteutumisesta.

Tuomioistuinta tarvitaan osaksi myös siksi, koska suomalainen media ei hoida sille kuuluvia tehtäviä. Juuri median pitäisi toimia politiikan vahtikoirana, mutta Suomessa se toimiikin sen sylikoirana.

Kaavio demokratiatuomioistuimen toiminnasta.

Advertisement

Miksi SDP:n kansanedustaja valehteli näpistystuomiostaan?

SDP:n uusi Varsinais-Suomesta eduskuntaan ponnahtanut kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta jäi kiinni näpistyksestä lokakuussa 2009, kun hän pakkasi kassiinsa 400 euron arvosta vaatteita ja kotitaloustarvikkeita ja poistui maksamatta turkulaisesta tavaratalosta. Hänet tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa.

Eloranta oli tekohetkellä kunnallisvaltuutettuna, Turun tarkastuslautakunnan jäsenenä, Oy Turkuhalli-Åbohallen ab hallituksen varapuheenjohtajana ja aluesihteerinä Pelastakaa Lapset ry:ssä. Tekoaan hän perusteli irtisanomisen uhalla ja kertoi olevansa sekavassa elämäntilanteessa.

Sivuhuomautuksena, myymälässä vahtimestarina toimineena allekirjoittanut itse pitää 400 euron näpistystä melko huimana saavutuksena, sekä ihmettelee miksi rikosnimikkeenä ei ole varkaus.

No mutta se itse rikoksesta. Enemmän blogistia kiinnostaa asiassa se, että Eloranta on pyrkinyt peittelemään, tai jopa valehtelemaan rikostaustaansa. Eloranta ei ole kertonut saamastaan tuomiosta Iltalehden nuorten vaalikoneessa. Kansanedustajamme vastaus kohtaan ”22. Minut on tuomittu rikoksesta”.

Olen saanut kaksi kertaa ylinopeussakot ja parit pysäköintisakot.

Huomatkaa myöskin, että Elorannan vierityspallukka on tässä vastauskohdassa enemmän ”Eri mieltä”, kuin ”Samaa mieltä” alueen puolella, mikä näyttäisi blogistin silmiin joko siltä, että Eloranta on myöskin pyrkinyt peittelemään ylinopeus- ja parkkisakkojaan, tai hänellä on käynyt tahaton lipsahdus pallukan asettelemisessa. Mahdollisesti Elorannalle on käynyt lipsahdus myöskin juuri näpistystuomionsa osalta, joka ei ole juuri vaalikoneen täyttämishetkellä muistunut mieleen.

Siltä varalta kuitenkin, että Elorannan muistissa ei ole vikaa, esitän todistusaineistoa uuden kansanedustajamme rehellisyydestä. Iltalehden normaalissa vaalikoneessa Eloranta ei näyttäisi hyväksyvän valehtelua politiikassa. Kohta ”20. Hyväksyn valehtelun politiikassa, jos se johtaa parempaan lopputulokseen”. Vierityspallukka on aivan ääriasennossa ”Eri mieltä” alueella.

Elorannan kotisivuilta poimin taas seuraavan kohdan, osiosta ”Kysymyksiä ja vastauksia”.

Mitä arvostat lähimmäisessäsi?
Rehellisyyttä. En voi sietää valehtelua.

Tähän väliin blogisti huomauttaa, että Elorantaa painostaneen kokoomuslaisen poliisimiehen teko on toki vastenmielistä toimintaa, mutta vähintään yhtä vastenmielistä on Elorannankin toiminta. Eloranta kertoo, että ei missään nimessä siedä valehtelua, eikä hyväksy sitä politiikassa, mutta kuitenkin Eloranta itse peittelee, tai valehtelee Iltalehden nuorten vaalikoneessa omaa rikostaustaansa. Mielestäni olisi ollut kovinkin suotavaa, että äänestäjä olisi tiennyt Elorannan tuomiosta jo ennen vaaleja ja silloin myös tämäkin blogikirjoitus olisi jäänyt kirjoittamatta.

Otin alkuviikosta yhteyttä Elorantaan, poliisimieheen joka Elorantaa kiristi sekä SDP:n Varsinais-Suomen piirijärjestöön. Elorantaan siksi, että saisin selityksen siihen miksi hän valehtelee vaalikoneessa, poliisimieheen jotta saisin hänen versionsa käydyistä yhteydenotoista Elorantaan sekä SDP:n piirijärjestöön siksi, että saisin kuulla ovatko he olleet tietoisia ehdokkaansa näpistystuomiosta ja että mitä mieltä he ovat Elorannan toiminnasta.

Keneltäkään edellä mainituilta tahoilta en saanut minkäänlaista vastausta kysymyksiini, joten joudun kirjoittamaan tämän kirjoituksen pelkästään median antamien tietojen perusteella. Jos mainituilla tahoilla tulee yhtäkkiä pakottava tarve kuitenkin nyt vastata ja korjata tietojani, niin voitte niin jatkossakin tehdä, jolloin korjaan mahdolliset virheelliset tiedot.