Avainsana-arkisto: vapaa yhteiskunta

Lisää vaaliohjelmaa

Kohta 3. Yhteiskunta/sosiaaliturva

Suomessa ollaan menossa kovaa vauhtia kohti kontrolliyhteiskuntaa ja pitkälti se joiltakin osa-alueiltaan jo on sellainen. Vallassa olevat tahot tahkoavat ennätystahtiin uusia lakeja ja säädöksiä. Kaikkea pyritään kontrolloimaan ja vahtaamaan vallassa olevan eliitin mielen mukaan, eikä asiassa oteta ollenkaan huomioon kansalaisten näkökulmaa. Me emme tarvitse lisää kontrollia vaan me tarvitsemme vapauden käyttää omaa harkintaamme. Aselain kiristys, netin sensuuri ja autoilijoiden vainoaminen ovat esimerkkejä tälläisestä kontrollointihulluudesta. Aselain kiristämistä perustellaan laittomien aseiden vähentämispyrkimyksillä, kuitenkin kaikkialla maailmassa missä aselakia on kiristetty on sen vaikutukset olleet juuri päinvastaiset. Vapaimmat aselainsäädännöt omaavissa maissa aseilla tehdyt väkivaltarikokset ovat ennätysvähäisiä. Turvallisin ajanjakson Montanan valtateillä mitattiin silloin, kun valtateillä ei ollut nopeusrajoituksia tai täytäntöönpanokelpoisia nopeuslakeja päiväsaikaan. Saksan autobahnat eivät ole onnettomuushelvettejä, vaikkei niillä ole valvottuja nopeusrajoituksia. Vapaampi yhteiskunta on turvallisempi yhteiskunta.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että yhteiskunta määrittää suurpiirteiset säännöt joiden mukaan kaikkien täytyy toimia. Kansalaiset itse täyttävät tyhjät paikat yhteistyöllä ja omaa harkintaansa käyttäen. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä täytyy olla mahdollisuus solmia keskenään sopimuksia, ilman kolmannen valtiollisen osapuolen sanelemia sääntöjä. Yhteiskunta ei tarvitse poliisia valvomaan jos joku rikkoo yhteisön hyviä tapoja vaan yhteisön jäsenien on saavat itse puuttua huonosti käyttäytyvän henkilön käyttäytymiseen. Nykyisin tämä ei ole mahdollista, koska yhteiskunta on ulkoistanut kaiken järjestyksen ylläpidon kolmannelle osapuolelle, pitkälti jopa kasvatuksesta asti ja näin yhteisöllä ei ole mitään oikeuksia puuttua kenenkään toimiin, osaksi siitä on jopa tehty rikollista toimintaa. Samalla on myös menetetty oikeus puolustaa omaa koskemattomuutta. Hyvin monessa tapauksessa kun puolustat koskemattomuuttasi, olet pian syytettynä rikoksesta ja joudut maksamaan oikeudettomalle hyökkääjälle korvauksia kun menit puolustamaan itseäsi. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisen täytyy olla sallittua puolustaa itseänsä kaikilla mahdollisilla keinoilla ilman pelkoa mahdollisista rikosoikeudellisista seurauksista. Kannatan stand-your-groung periaatetta.

Suomen sosiaaliturva kuuluu Suomen kansalaiselle. Kun nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa luotiin, niin silloin ei varmaankaan kukaan ajatellut tai tarkoittanut sosiaaliturvan ja muiden hyvinvointivaltioiden etuuksien kuuluvan lähestulkoon kaikille, jotka tavalla tai toisella sattuvat rajojemme sisäpuolelle eksymään. Järjestelmä luotiin siitä syystä, että kaikilla suomalaisilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet mm. koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Tämä palveli suomalaisten etua ja oli osallisena siihen, että Suomi nousi yhdeksi maailman parhaista maista. Sillä ei ole merkitystä, miten lain kirjain tuolloin kirjattiin vaan merkitystä on sillä, missä tarkoituksessa lait luotiin. Nykyinen etuuksien jakaminen kaikille ei ole lain hengen mukaista. Laissa on porsaanreikä, joka mahdollistaa etuuksien jakamisen kaikille maassamme oleskeluluvan saaneille ja tuo porsaanreikä on tukittava. Porsaanreikä tukitaan, kun kirjataan etuudet koskemaan vain Suomen kansalaisia, täten lain tarkoittama henki säilyy. Suomalainen sosiaaliturva, koulutus ja terveydenhoito on Suomen kansalaiselle kuuluva etuus.

Kohta 4. Koulutus/kasvatus

Peruskoulun tarkoitus on antaa kansalaiselle tarpeellinen tietotaitopohja, jotta hänen on helppoa lähteä erikoistumaan opiskelussaan kohti haluamaansa ammattia. Samalla peruskoulutus tekee kansalaisesta toimivan ja osallistuvan yhteiskuntansa jäsenen, sekä auttaa ihmisiä ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa sekä sen toimintaa. Uskonnollinen kasvatus ei kuulu peruskoulutukseen tai mihinkään valtion/kunnan tukemaan yhteiskunnan jäseneksi valmistavaan koulutukseen tai toimintaan, kuten päiväkotiin. Uskonnon opetus on korvattava esimerkiksi yhteiskuntaopilla tai uskontotiedolla. Selvää on että tätä ainetta ei pidä opettaa päiväkoti-ikäiselle tai ekaluokkalaiselle, vaan sen opettaminen on aloitettava huomattavasti myöhemmin. Lapsen vanhemmat voi halutessaan joko itse antaa lapselleen uskonnollisen kasvatuksen, tai sitten ulkoistaa tämän jollekin yksityisrahoitteiselle uskonnolliselle päiväkodille tai koululle. Uskonnollinen kasvatus ei ole yhteiskunnan tai koululaitoksen tehtävä.

Ruotsin opettaminen nykyisenkaltaisena pakollisena aineena on lopetettava. Ruotsin kielen opettamisella on toki vielä nykyisin tiettyjä perusteita, mutta ne eivät silti ole tarpeeksi päteviä, jotta sitä pitäisi opettaa nykyisenkaltaisella volyymilla pakollisesena aineena. Ehdotankin siis että ruotsia opetetaan pakollisena aineena vain seitsemännellä luokalla, jonka jälkeen se siirtyy aivan normaaliksi valinnaiseksi aineeksi muiden kielten joukkoon. Poikkeuksen valinnaisissa kielissä tekee englanti, joka on maailmankieli ja sitä on täten perusteltua opettaa ainakin yläasteen loppuun saakka pakollisena. Periaatteessa yläasteen jälkeen oppilas on joko oppinut englantia tai sitten ei. Jos oppilas ei ole katsonut englannin kielen taitoa tarpeellisena itselleen, ei hän sitä tule enempää oppimaankaan vaikka sitä kuinka hänelle pakko-opetettaisiin jatkossa. Maantietoa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, matematiikkaa yms on tarpeellista opettaa ainakin koko yläasteen ajan, jotta kansalaiselle saataisiin ulottuville tarpeellinen tieto siitä, miten ympäröivä yhteiskunta ja fyysinen maailma toimii ja käyttäytyy. Perustiedon saamisen jälkeen voidaan näitäkin aineita siirtää valinnaisiksi, jotta kansalainen saisi paremmat mahdollisuudet valita niitä aineita, joita hän kokee tarpeelliseksi oppia omaa ammattivalintaansa ja tulevaisuuttaan silmällä pitäen.

Päivittelen vaaliohjelmaani sitä mukaan kuin kohtia valmistuu. Vaaliohjelmani löytyy Sivuistani, tuolta oikealta kuvan alapuolelta. Lukekaahan sieltä myös kohdat 2 ja 5.


Vähemmän lakeja ja sääntöjä, enemmän harkintavaltaa kansalaisille ja yhteisöille

Suomea ajetaan kovaa vauhtia kohti kontrolliyhteiskuntaa. Päättävät elimet tahkoavat lakeja lakien perään pyrkiäkseen kontrolloimaan kaikkea ja kaikkia, kansalaisilta viedään pienetkin mahdollisuudet omaan harkintaan ja päätäntävaltaan. Osaksi tämä johtuu EU:sta ja osaksi nykyhallinto. Päättävät elimet näkevät kansan tyhmänä ja pyrkii ylhäältä päin ohjaamaan ja määräämään miten kansalaisen pitäisi toimia. Tämä johtaa suureen määrään kansan järjen vastaisia lakeja ja päätöksiä. Esimerkkeinä vaikka tupakoinnin nurkkaan ajaminen, liikennenopeuksien nollatoleranssi, kasvava nettin, jätevesilaki, kansalaisen itsepuolustuksen pilkuntarkka määrittely, aselain kiristyssuunnitelmat, alkoholin myynnin ja ravintolojen aukioloaikojen kellontarkka kontrollointi ja ne kuuluisat käyrät kurkut sekä rekka-autojen lavan leveyden määrittelemiset. Lisää lakeja, lisää määräyksiä, lisää sääntöjä, lisää byrokratiaa ja lisää kontrollia! Eikä tämä leikki tietenkään ilmaista ole, se maksaa ja se maksaa juuri nyt, kun valtio ottaa lisää velkaa, leikkaa ja supistaa. Eikö varoja kannattaisi käyttää toisin, kuin tuhlata niitä lopputuloksellisesti mitättömiin, mutta kansalaisen elämää haittaaviin asioihin? Minun mielestäni kannattaisi.

Samaan aikaan kansalaisen on käytännössä mahdotonta vaikuttaa tehtyihin päätöksiin ja niiden rikkomisesta seuraa aina rangaistus, vaikkei kukaan olisi uutta typerää lakia ikinä halunnut tai tarvinnut. Kehityksen pitäisi mielestäni kulkea juuri päinvastaiseen suuntaan. Lisää harkintaa ja vähemmän kontrollia. Jos johonkin asiaan täytyy vaikuttaa on se ensisijaisesti tehtävä kampanjoinnin ja vapaaehtoisuuden kautta, kuin suoraan yksilönvapautta varpaille tallaavan lain voimalla. Piilottamalla tai kieltämällä me emme tule saamaan epätoivottua käyttäytymistä loppumaan, päinvastoin tällöin tilanne vaan pahenee ja rikollisten määrä luonnollisesti vain kasvaa. Jos nyt sallittu asia kielletään, niin kiellon jälkeen kaikki tuota ennen sallittua asiaa vielä harjoittavat rikkovat lakia. Otetaan esimerkiksi vaikka Iso-Britannian aseiden kielto. Asekieltoa perusteltiin sillä, että se vähentäisi aseilla tehtyjen väkivaltarikosten määrää. Kielto aiheutti juuri päinvastaisen tuloksen, aseilla tehdyt väkivaltarikokset lisääntyivät. Samanlaiseen lopputulokseen on päädytty myös muualla, jossa aseet on kielletty, kun taas kaikista vapaimman aselainsäädännön omaavissa maissa aseilla tehtyjä väkivaltarikoksia tehdään huomattavasti vähemmän.

Miten taas sitten liikenteen nopeudenvalvonnan kanssa? Montanassa ajauduttiin vuonna 1999 tilanteeseen, jossa päiväsaikaan moottoriteillä ei ollut ollenkaan nopeusrajoituksia ja nopeusvalvontaa. Kamalaa, you say? Eipä sittenkään! Nopeusrajoitusten puuttuminen ja valvomatta jättäminen laski tuolloin tieliikennekuolemia vuoden aikana huomattavasti! Miksi näin? No siksi, että ihmiset oppivat ajamaan oman harkintansa mukaisesti ja kun poliisin ei tarvinnut valvoa liikenteen nopeuksia, sille jäi enemmän aikaa valvoa liikennekäyttäytymistä, eli niitä oikeita syitä tieliikennekuolemien takana.

Minä luotan siihen, että kansalaiset osaavat päättää itse omista asioistaan ja heille on annettava lisää mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja harkintavallan käyttöön. Tämä on yksi vapaan yhteiskunnan edellytyksistä. Kontrolliyhteiskunta murtaa kansalaisen tahdon ja hän rupeaa luottamaan sokeasti ylhäältä määräävään tahoon, tai sitten vastustamaan kaikkea mitä se kontrolliyhteiskunta hänenne sanelee, lisää rikollisuutta siis. Toinen tärkeä vapaan yhteiskunnan merkki on itsesuojeluoikeus. Kannatan tässä tapauksessa stand-your-ground mallia, eli että kansalainen saa puolustaa omaa henkeään kaikin mahdollisin keinoin siihen asti, kunnes oikeudeton hyökkääjä on saatu toimintakyvyttömäksi. Nykyisin jos puolustat itseäsi, on sinulla suuri vaara joutua maksamaan oikeudettomalle hyökkääjälle korvauksia kivusta ja särystä, jonka sinä olet hänelle hänen hyökkäyksensä takia aiheuttanut. Loppukaneettina voisimme muistaa sitten vielä sen, että mitä enemmän kansalaisen oikeudentajun vastaisia lakeja luodaan, sitä vähemmän kansalainen luottaa lainvalvojiin ja tällöin myös kynnys rikoksentekoon laskee.


%d bloggaajaa tykkää tästä: