Avainsana-arkisto: Varsinais-Suomi

Miksi SDP:n kansanedustaja valehteli näpistystuomiostaan?

SDP:n uusi Varsinais-Suomesta eduskuntaan ponnahtanut kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta jäi kiinni näpistyksestä lokakuussa 2009, kun hän pakkasi kassiinsa 400 euron arvosta vaatteita ja kotitaloustarvikkeita ja poistui maksamatta turkulaisesta tavaratalosta. Hänet tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa.

Eloranta oli tekohetkellä kunnallisvaltuutettuna, Turun tarkastuslautakunnan jäsenenä, Oy Turkuhalli-Åbohallen ab hallituksen varapuheenjohtajana ja aluesihteerinä Pelastakaa Lapset ry:ssä. Tekoaan hän perusteli irtisanomisen uhalla ja kertoi olevansa sekavassa elämäntilanteessa.

Sivuhuomautuksena, myymälässä vahtimestarina toimineena allekirjoittanut itse pitää 400 euron näpistystä melko huimana saavutuksena, sekä ihmettelee miksi rikosnimikkeenä ei ole varkaus.

No mutta se itse rikoksesta. Enemmän blogistia kiinnostaa asiassa se, että Eloranta on pyrkinyt peittelemään, tai jopa valehtelemaan rikostaustaansa. Eloranta ei ole kertonut saamastaan tuomiosta Iltalehden nuorten vaalikoneessa. Kansanedustajamme vastaus kohtaan ”22. Minut on tuomittu rikoksesta”.

Olen saanut kaksi kertaa ylinopeussakot ja parit pysäköintisakot.

Huomatkaa myöskin, että Elorannan vierityspallukka on tässä vastauskohdassa enemmän ”Eri mieltä”, kuin ”Samaa mieltä” alueen puolella, mikä näyttäisi blogistin silmiin joko siltä, että Eloranta on myöskin pyrkinyt peittelemään ylinopeus- ja parkkisakkojaan, tai hänellä on käynyt tahaton lipsahdus pallukan asettelemisessa. Mahdollisesti Elorannalle on käynyt lipsahdus myöskin juuri näpistystuomionsa osalta, joka ei ole juuri vaalikoneen täyttämishetkellä muistunut mieleen.

Siltä varalta kuitenkin, että Elorannan muistissa ei ole vikaa, esitän todistusaineistoa uuden kansanedustajamme rehellisyydestä. Iltalehden normaalissa vaalikoneessa Eloranta ei näyttäisi hyväksyvän valehtelua politiikassa. Kohta ”20. Hyväksyn valehtelun politiikassa, jos se johtaa parempaan lopputulokseen”. Vierityspallukka on aivan ääriasennossa ”Eri mieltä” alueella.

Elorannan kotisivuilta poimin taas seuraavan kohdan, osiosta ”Kysymyksiä ja vastauksia”.

Mitä arvostat lähimmäisessäsi?
Rehellisyyttä. En voi sietää valehtelua.

Tähän väliin blogisti huomauttaa, että Elorantaa painostaneen kokoomuslaisen poliisimiehen teko on toki vastenmielistä toimintaa, mutta vähintään yhtä vastenmielistä on Elorannankin toiminta. Eloranta kertoo, että ei missään nimessä siedä valehtelua, eikä hyväksy sitä politiikassa, mutta kuitenkin Eloranta itse peittelee, tai valehtelee Iltalehden nuorten vaalikoneessa omaa rikostaustaansa. Mielestäni olisi ollut kovinkin suotavaa, että äänestäjä olisi tiennyt Elorannan tuomiosta jo ennen vaaleja ja silloin myös tämäkin blogikirjoitus olisi jäänyt kirjoittamatta.

Otin alkuviikosta yhteyttä Elorantaan, poliisimieheen joka Elorantaa kiristi sekä SDP:n Varsinais-Suomen piirijärjestöön. Elorantaan siksi, että saisin selityksen siihen miksi hän valehtelee vaalikoneessa, poliisimieheen jotta saisin hänen versionsa käydyistä yhteydenotoista Elorantaan sekä SDP:n piirijärjestöön siksi, että saisin kuulla ovatko he olleet tietoisia ehdokkaansa näpistystuomiosta ja että mitä mieltä he ovat Elorannan toiminnasta.

Keneltäkään edellä mainituilta tahoilta en saanut minkäänlaista vastausta kysymyksiini, joten joudun kirjoittamaan tämän kirjoituksen pelkästään median antamien tietojen perusteella. Jos mainituilla tahoilla tulee yhtäkkiä pakottava tarve kuitenkin nyt vastata ja korjata tietojani, niin voitte niin jatkossakin tehdä, jolloin korjaan mahdolliset virheelliset tiedot.


Tätä et tiennyt kerjäläisten mukana tulevasta rikollisuudesta

Vuoden 2007 aikana suurimpien kaupunkien katukuvaan ilmestyi ensimmäistä kertaa kerjäläisiä alkuvuonna tapahtuneen EU:n laajentumisen takia, jolloin Romania liittyi Euroopan Unioniin. Kerjäläisten saapuminen mahdollistui EU:n keskeisimpiin periaatteisiin kuuluvan vapaan liikkuvuuden johdosta. Erityisesti Romanian kansalaisten on todettu harjoittavat kerjäämistä. Sisäministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka arvioi Helsingissä olevan noin 40-50 kerjäläistä. Vuonna 2006 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 160 rikosta ja vuonna 2007 heidän epäiltiin tehneen 1071 rikosta. Ennen vuotta 2007 tehdyt rikokset olivat todennäköisesti suurimmaksi osaksi jo EU:n laajentumista ennen tänne muuttaneiden Romanian kansalaisen tekosia.

Vuoden 2010 kesäkuussa tehdyn Sisäministeriön uuden kerjäläisiä koskevan raportin poliisilta saatujen tietojen mukaan kerjäläisiä oli Helsingissä 220 ja koko maassa 300. Vuonna 2009 Romanian kansalaisten epäiltiin tehneen Suomessa 2634 rikosta. Kerjäläisiä pääkaupunkiseudulla arvioitiin vuonna 2009 olevan 150-200, koko maan arvioista ei ole tietoa. Romanian kansalaisten tekemien esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrät ovat siis lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Romanian kansalaisia on tullut Suomeen enemmän unionin vapaan liikkuvuuden perusteella.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten suuri määrällinen kasvu johtuu omaisuusrikosten kasvusta. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaisten tekemien omaisuusrikosten määrä oli vuonna 2006 yhteensä 27 kappaletta ja vuonna 2009 yhteensä 910 kappaletta. Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella Romanian kansalaiset tekivät vuonna 2006 yhteensä kolme omaisuusrikosta ja vuonna 2009 yhteensä 362 omaisuusrikosta. Siis Helsingin poliisilaitoksen alueella ~3370% kasvu ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksen alueella ~12070% kasvu Romanian kansalaisten osalta. Poliisin havaintojen mukaan kerjäämisilmiön saapumiseen paikkakunnalle on usein liittynyt näpistyksien ja varkauksien määrän lisääntyminen.

Romanian kansalaisten tekemien rikosten määrän kasvua ei toki voida suoraan kytkeä kerjäläisten määrään. Rikosilmoituksien tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että osa kerjäläisistä syyllistyy kerjäystoiminnan ohella myös erityyppisiin omaisuusrikoksiin ja kerjääjien seurassa olevat henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin tai muuhun vilpilliseen toimintaan. Omaisuusrikokset voivat olla kerjäämisen ja muun toiminnan lisäksi osa henkilöiden tulonhankkimistavoista.

Helsingissä romanien leirien lähellä sijaitsevien asuntojen asukkailta ja yrityksiltä saadun palautteen mukaan leirit aiheuttavat ihmisissä turvattomuutta ja rikoksen pelkoa. Leirien läheisyydessä olevien yritysten tuotteita on käyty anastamassa toistuvasti ulkomaalaisten henkilöiden toimesta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli Helsingissä Kyläsaaren lähettyvillä noin 240 omaisuusrikosta ja vuonna 2008 omaisuusrikoksia oli noin 270. Vastaavalla alueella tehtiin vuonna 2009 noin 440 omaisuusrikosta ja vuonna 2010 tammi-elokuussa noin 340 omaisuusrikosta. Tämä on noin 100 kappaletta enemmän, kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Erityisesti alueella tehdyt omaisuusrikokset ovat lisääntyneet selvästi.

Suuressa osassa näistä teoista tekijää ei ole tiedossa, mutta alueen yrittäjiltä saadun tiedon mukaan leirissä asuvat henkilöt käyvät liikkeissä ja hävikki on samalla kasvanut. Kyseisellä alueella poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset ovat vuosien 2007 ja 2009 välillä lisääntyneet noin 80 prosenttia, kun vastaavana aikana Helsingissä omaisuusrikokset lisääntyivät noin 8 prosenttia. Poliisin tietojen mukaan leirissä asuvien määrä on tänä aikana lisääntynyt. Ulkomaalaisia henkilöitä on leiriytynyt Kyläsaarentien varressa olevalla alueella vuoden 2008 syksystä alkaen.

Lähteet: Huom. osa tekstistä on lainattu suoraan loppuraportista.
1. Kerjäämisen kieltämistä selvittävän työryhmän loppuraportti
2. 08.07.2009 YLE: Poliisi otti kerjäläiset tehovalvontaan

Huh huh


%d bloggaajaa tykkää tästä: