Yleisönosastokirjoitukset

(Vastaus Heikki Notkolle(VU 21.10.2011)) Kerroit ensimmäisessä kirjoituksessasi, että on pöyristyttävää ja ennenkuulumatonta ehdoittaa kansanäänetystä, koska edellinen hallitus teki jo päätöksen sen lisärakentamisesta. Nyt esität, että tämä edellisen eduskunnan päätös sitoisi myös nykyistä. Näinhän se asia ei kuitenkaan ole.

Jos nykyinen eduskunta olisi esimerkiksi ydinvoimakielteinen, se voisi halutessaan peruuttaa jo annetut luvat samoin, kuin se voisi kumota edellisen eduskunnan tekemiä lakejakin. Joten de facto edellisten edustajien tekemät päätökset eivät sido nykyisiä edustajia yhtään mihinkään.

Vain kansanedustaja voi tehdä eduskunnalle ehdotuksen valtiollisesta kansanäänestyksestä. Voimassa oleva perustuslakimme ei tunne kansalaisen aloiteoikeutta tässä asiassa, pelkästään kunnallisessa kansanäänestyksessä. Näin Niinistö toimi täysin Perustuslain mukaisesti.

Mikään laki ei tosiaankaan edellytä edustajaa ottamaan selvää tekemistään päätöksistä. Näytät itsekin järkyttyneen kyseisestä tosiasiasta. Edustuksellisen demokratian päätöksentekoa koskee siis samat käytännöt, kuin suoraakin. Selkein eroava seikka on volyymi, jolla päätöksenteko tehdään. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjiä on 200, suorassa niitä olisi 4,3 miljoonaa.

Kerrot, että äänestämättä jättäminen ei ole äänestysteko, vaan laiskuutta. Kyllä se on äänestysteko. Perjantain Perustuslain muutosäänestyksessä 40 edustajaa oli päättänyt, ettei asia ole heille tarpeeksi kiinnostava, joten he olivat poissa ja täten antoivat äänestykseen saapuville oman päätöksentekomandaattinsa. Näin toimii edustuksellinen sekä suora demokratia.

Eduskuntavaalit maksoivat 12,6 miljoonaa euroa vuonna 2003. Sveitsissä, missä suorat kansanäänestykset ovat käytössä järjestetään enintään 4 kansanäänestyskertaa vuodessa. Yksi äänestys maksaa 1,15 euroa äänioikeutettua kohden. Suomen 4,3 miljoonalla äänioikeutetulla se tekee 4,9 miljoonaa euroa äänestyskertaa kohden, jolloin vuodessa 4 äänestyskertaa maksaisi 19,8 miljoonaa euroa.

Tasavallan presidentti ja kanslia maksoivat viime vuonna 23 miljoonaa euroa. Henkilökohtaisesti olen ainakin valmis maksamaan tuon 1,15 euroa jokaista äänestyskertaa kohden. Jotkut voivat pitää tätä kalliina, minä en.

Lopuksi syyllistyt lainauksen väärentämiseen. En suinkaan kirjoittanut ”Parhaimmillaan demokratia toimiikin..”, vaan kirjoitin ”Parhaimmillaan suora demokratia toimiikin..”. Sanan poistamalla muutat koko lauseen merkitystä ja näin kerrot minun esittäneen jotakin, mitä en ole esittänyt.

Esität myöskin valheellisia väittämiä Muutoksen ajamista asioista. Jokainen voi itse käydä katsomassa Muutoksen verkkosivuilta, mitä Muutos ajaa.

Heikki Notko esitti vastustuksensa (VU 7.10.2011) Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön ehdotukseen ydinvoimasta järjestettävästä kansanäänestyksestä. Notkon kirjoitus sisälsi monia kansanäänestyksiä koskevia virheitä ja pyrin kirjoituksessani korjaamaan kyseiset virheet. Muutos 2011 -puolue ajaa suoraa demokratiaa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikista merkittävistä yhteiskunnallisista asioista pitäisi järjestää sitova kansanäänestys.

1. Edellisen eduskunnan tekemät päätökset eivät sido nykyisiä edustajia yhtään mihinkään. Nyt eduskunnassa istuu ennätysmäärä, eli yli kahdeksankymmentä uutta edustajaa. Korkeintaan he ovat moraalisesti vastuussa äänestäjilleen. Toistan, edellisen eduskunnan päätökset eivät sido nykyisiä edustajia, muutenhan vaalien järjestäminen olisi täysin mieletöntä, jos uudet edustajat kuitenkin sitten sidottaisiin edellisten tekemiin päätöksiin.

2. Kansanäänestysten ehdottaminen ei ole vastuun pakoilua, vaan sen luovuttamista sille taholle mille se alkujaankin kuuluu, eli kansalle. Useassa maassa jo niiden perustuslain mukaan kaikista merkittävistä asioista, kuten ydinvoiman lisärakentamisesta pitää järjestää kansanäänestys. Kansanäänestyksen ehdottaminen ei myöskään sodi edustuksellisen demokratian ajatusta vastaan, ehdottihan kansanäänestystä vaaleilla valittu kansanedustaja!

3. Mikään laki ei velvoita kansanedustajaa ottamaan selvää tekemistään päätöksistä eikä niiden tarvitse perustua mihinkään tietoon. Usein äänestyspäätös tehdään täysin sen mukaan, kuinka eduskuntaryhmän johto on määrännyt. Tätä kutsutaan ryhmäkuriksi, mitä ei muuten tarvitse perustuslaimme mukaan noudattaa. Valitsemamme kansanedustajat ovat samanlaisia ”maallikoita”, kuin sinä tai minä, eivät alansa huippuosaajia. Toki heillä on apunaan virkakoneisto, mutta virkakoneistoa ei taasen ole valittu demokraattisesti, eikä edustajien tarvitse noudattaa virkakoneistolta saamiaan neuvoja. Usein ne jätetäänkin täysin huomiotta.

4. Kansanäänestys toimii tarkoituksensa mukaisesti juuri silloin, kun asiasta kiinnostuneet ja siitä selvää ottaneet ihmiset ovat aktiivisia äänestäjiä ja he, joille asia on merkityksetön eivät äänestä, jolloin he käytännössä luovuttavat päätösvallan aktiivisimmille. Näinhän se menee periaatteessa edustuksellisessakin demokratiassa. Mikään kansanäänestystulos ei voi antaa ”väärää” mielipidettä, vaan se kuvastaa täydellisesti kansan tahtoa, niiden jotka ottavat asiasta selvää ja äänestävät sekä niiden, joita asia ei kiinnosta ja täten jättävät äänestämättä. Äänestämättä jättäminen on äänestysteko siinä missä äänestäminenkin.

5. Samalla hinnalla millä ylläpidämme presidentin virkaa voisimme järjestää suurin piirtein neljä kansanäänestyskertaa joka vuosi. Yhdellä äänestyskerralla taas voidaan äänestää useammasta asiasta samanaikaisesti. Kansanäänestyksiä voitaisiin siis järjestää presidentin hinnalla joka kolmas kuukausi.

6. Se kuinka nopeasti yhteiskunnallinen asia liikkuisi kansan äänestettäväksi riippuisi tällä hetkellä täysin edustuksellisen demokratian työskentelynopeudesta, joten jos kansanäänestys olisi hidas tapa, niin tällä hetkellä sen hitaus johtuisi edustuksellisen demokratian hitaudesta.

Kaiken kaikkiaan Niinistön ehdotus on yhteneväinen Muutos 2011 ajaman suoran demokratian idean kanssa. Sillä ei ole juurikaan merkitystä olisiko kansanäänestyksen tulos ”oikein” tai ”väärin”, vaan sillä että se olisi kansalaisten näköinen. Edustuksellisessa demokratiassa tämä ei välttämättä toteudu ollenkaan. Kansanäänestysten kannattaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että edustuksellisesta demokratiasta pitäisi luopua, ei toki. Edustuksellinen demokratia sopii mainiosti suoran demokratian kylkeen. Suora demokratia toimisi vallan vahtikoirana ja korjaisi edustuksellisessa demokratiassa tehdyt päätökset, mitkä eivät kuvastaisi kansan tahtoa. Parhaimmillaan siis suora demokratia toimiikin juuri silloin, kun kansanäänestyksiä ei tarvitse järjestää. Tällöin tietää, että edustuksellinen demokratia on hoitanut hommat hyvin.

    Täsmälaukaukset olivatkin suutareita (Lähetetty Hämeen Sanomiin 19. kesäkuuta 2011, ei julkaistu)

Kristillisdemokraattien Hattulan valtuutettu Leo Roivainen kirjoittaa (HäSa 18.6.) perussuomalaisten julkilausumasta hyvin erikoisia väitteitä. Roivainen kertoo julkilausuman sisältävän termin positiivinen syrjintä, mikä jo heti aluksi paljastaakin ettei Roivainen saati hänen siteeraamansa valtionsääntöopin professori Tuomas Ojanenkaan ole edes lukenut julkilausumaa, vaan molemmat perustavat väitteensä julkilausumasta muiden tulkintoihin. Perussuomalaisten julkilausuma ei sisällä termiä positiivinen syrjintä.

Perussuomalaisten julkilausuma ei tyrmää tasa-arvon edistämistä, lähes päin vastoin. Perussuomalaisten julkilausuma, kuten YK:n ihmisoikeusjulistuskin molemmat tuomitsevat hyvin yksiselitteisesti kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen. En osaa nyt heti kuvitella, miten maaseudun linja-autojen tukeminen, starttiraha, verohelpotukset sekä huojennukset, maataloustuet, aluetuet saati yritystuet liittyvät mitenkään etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan. Jätämme tämän siis arvoitukseksi.

Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset pääsevät lähtemään samalta viivalta. Roivaisen mainitsemat vammaiset eivät kuulu edellä mainitsemiini ryhmiin. Kaikki ihmiset täysin riippumatta siitä, ovatko he muslimeita, homoseksuaaleja tai poliitikkoja tulevat saamaan täysin samat etuudet jos he sairastuvat tai vammautuvat. Jokainen meistä saa sairastuessaan hoitoa ja jokainen meistä saa esimerkiksi parkkeerata invapaikalle vammautuessaan sitä vaativalla tavalla. Vammaisuus tarkoittaa sitä, että ihminen ei ole fyysisen syyn takia kykeneväinen samaan, kuin muut. Tämän takia vammaisten saamat erityistuet ovat perusteltuja

Pitkäaikaistyöttömyyskään ei kuulu kyseisiin ryhmiin. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole ominaisuus, vaan se on taloudellinen tila, johon taas jälleen kerran kuka tahansa voi joutua, tai päästä täysin riippumatta siitä, onko hän muslimi, homoseksuaali tai poliitikko. Tässäkään tapauksessa siis kyse ei ole etniseen taustaan, kieleen, poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, kulttuuriin tai vastaavaan rinnastettavista seikoista.

Romanit ovat ainoa tekstissä esiintyvä ryhmä ja seikka, johon perussuomalaisten julkilausuma ottaa kantaa. Julkilausuman mukaan romaneita pitää kohdella samalla tavalla, kuin muitakin etniseen taustaan, kieleen, poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, kulttuuriin tai vastaavaan rinnastettavia ryhmiä. Tämä on todellista tasa-arvoa. Roivainen sekä rinnastaa siis tekstissään romanit pitkäaikaistyöttömiin, että vammaisiin, mikä on mielestäni kovinkin epäsopivaa, samalla vaatien heille erityiskohtelua. Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että kaikki eivät lähdekään samalta viivalta, vaan toiset pääsisivät maaliin limusiinilla. Tämä ei ole tasa-arvoa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s