Avainsana-arkisto: neuvoa-antava kansanäänestys

Vihreiden suorasta demokratiasta tuli demokratian irvikuva

Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen vihreät julkaisivat demokratiaohjelman, jossa he esittelivät mm. ajatuksiansa suorasta demokratiasta. Niihin sisältyi esimerkiksi kunnallisten kansanäänestysten järjestäminen aina, kun kuntalaiset keräävät tarvittavan määrän nimiä aloitetta varten, mutta ehdotuksesta puuttui äänestyksen tuloksen sitovuus. Lisäksi he puhuivat ohjelmassaan valtiollisista neuvoa-antavista kansanäänestyksistä, joista tulisi tehdä sitovia ja kansalaisille tulisi antaa mahdollisuus tehdä aloitteita tälläisten äänestysten järjestämisestä. Ohjelma oli siis kunnallisdemokraattisesti vajavainen eli käytännössä siitä puuttui se suoran demokratian tärkein ajatus. Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle kansalaisia.

Nyt kuusi vuotta ja neljä kuukautta myöhemmin vihreät muistivat taas ajamansa suoran demokratian. Muutama vihreä ”nuorta aktivistia” julkaisi tänään Kansan valta -nimisen pamfletin, joka ”siirtää ajatuksen maailmalla käytetystä suorasta demokratiasta Suomeen.”. Pamfletin kirjoittajat ovat kovin huolissaan siitä, että maahanmuuttokriittinen Muutos 2011 -puolue on lähtenyt ajamaan suoraa demokratiaa. Huolta on myöskin herättänyt se, että suoran demokratian edelläkävijämaassa Sveitsissä suoraa demokratiaa ollaan ajettu viime vuosina vahvasti maahanmuuttokriittisten puolueiden suunnasta. Sveitsissä kansa esimerkiksi äänesti vuonna 2009 ettei maahan saa enää rakentaa uusia minareettejä. Hui kauhea, väärin äänestetty.

Toisaalta taas pamfletissa ollaan hyvin riemuissaan perustuslain muutoksesta, minkä toteutuessa 50 000 kansalaista voisi tehdä aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä ja tämä aloite otettaisiin eduskunnan käsittelyyn, mutta äänestystä ei olisi pakko järjestää eikä sen tulosta kunnioittaa. Ja juuri tämä kyseinen uudistus on demokratian irvikuva. Kansanäänestys mikä ei sido eduskuntaa mihinkään tarkoittaa sitä, että jos tulos on valtaapitävien mielestä oikea, se voidaan toteuttaa demokratian viittaan puettuna, mutta jos tulos on väärä, se voidaan sivuuttaa täysin ja haudata vähin äänin. Samoin pamfletti riemuitsee EU:n kansalaisaloitteesta, joka on aivan samanlaista demokratian viittaan puettua ihmisten kusetusta, koska äänestykset eivät sido päättäjiä mihinkään! Jos sitovuutta ei ole, niin menetelmistä muodostuu ainoastaan tapa lisätä vallassa olevien valtaa entisestään.

Vihreiden suoran demokratian ajatuksen voidaan siis päätellä epäonnistuneen totaalisesti. Jo aluksi se oli vajavainen kunnallisten äänestysten sitomattomuuden takia ja nyt myös kansallisten äänestysten sitovuus on kuopattu. Tämä näyttää sopivan vihreille oikein hyvin! Vihreät tekevät tosiaan pesäeron myös väärän ja oikean suoran demokratian välille. Punavihreä suora demokratia hyvä, oikeistolainen suora demokratia paha. Useille vihreille sitovat kansanäänestykset näyttäisivätkin sopivan vain silloin, kun kansalaisten mielipiteet ovat yhteneviä heidän omien mielipiteidensä kanssa, mutta silloin äänestyksiä ei sovi järjestää, kun kansa ajattelee väärin.

Kansan valta -pamfletin kirjoittajat ovat aktivisteja, poliitikkoja ja tutkijoita: Tuija Brax, Rolf Büchi, Saara Ilvessalo, Henrik Jaakkola, Kaisa Leka (sarjakuvat), Rosa Meriläinen ja Matti Niemi.


Suora demokratia ratkaisisi monta huolenaihetta

Kansalaisille on annettava vaihtoehto, jossa he saavat osallistua päätöksentekoon niin kutsutun suoran demokratian keinoin. Suoran demokratian periaate on Euroopan valtioista käytössä Sveitsissä. Suora demokratia tarkoittaa sitä, että kansalaiset pääsisivät itse ratkaisemaan heitä itseään koskevia päätöksiä. Suoran demokratian keskeisiä vaikutustapoja ovat mm. kansalaisaloite ja kansanäänestys. Kansalaisaloitteen voi tehdä määrätty määrä kansalaisia, ja se etenee kansanäänestykseen, jos erikseen sovittava määrä kansalaisia kannattaa sitä. Suorassa demokratiassa kansanäänestyksen tulos on aina sitova.

Nykyinen kuntalakimme tuntee kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Hämeenlinnan nykyisessä suurkunnassa tämä tarkoittaa noin 2800 henkilöä, Hattulassa noin 380 henkilöä. Nykyinen laki ei myöskään sido kunnanvaltuustoa järjestämään kansanäänestystä, eikä sitoutumaan äänestyksen tulokseen. Tällä hetkellä keräämme allekirjoituksia kansanäänestystä varten Lammin vastaanottokeskuksesta. Perustuslain mukaan vastaanottokeskus on nimenomaan sellainen kohde, josta kansanäänestys olisi pitänyt järjestää. Perustuslaissa sanotaan, että kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ja julkisen vallan tehtävä on edistää näitä yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Jos vastaanottokeskuksen lailla radikaalisti lähielinympäristönsä ilmapiiriin ja väestörakenteeseen vaikuttava asia ei ole tällainen, en sitten tiedä mikä on. Hämeenlinnassa kansanäänestyksiä voitaisiin lisäksi järjestää esimerkiksi moottoritien kattamisesta, moottoriradan käytöstä, Ahveniston maauimalasta, Poltinahon poliisitalosta, Vuorentaan vanhainkodin sulkemisesta tai Ahveniston kalastuskiellosta. Hämeenlinnan kunta voisikin näyttää mallia muille Suomen kunnille ja sitoutua ensimmäisenä kunnallisten kansanäänestystensä toimittamiseen ja tuloksiin huolimatta siitä, mitä ne ovat.

Valtakunnallisella tasolla äänestettävät asiat voisivat olla vaikka pakkoruotsin poistaminen, ydinvoiman lisärakentaminen, maahanmuuttopolitiikka, YLEn mediamaksu, Suomen mahdollinen liittyminen Natoon, seksuaalivähemmistöjen adoptio-oikeus, sukupuolineutraali avioliittolaki, tupakoinnin rajoitukset, siviili- ja varusmiespalveluksen pituus, siirtyminen palkka-armeijaan, EU:n perustuslaki, mietojen huumeiden salliminen, pienlainatoiminnan korkokatto, päihdeäitien pakkohoito, koiravero, prostituution laillistaminen, kansalaisen oikeus omistaa ase, 16-vuotiaiden oikeus äänestää, työ- ja pääomatulojen verottamisen yhtenäistäminen, perintöveron poistaminen, viinien tuominen ruokakauppoihin, ulkomaalaisten oikeus ostaa maata Suomesta, kauppojen sunnuntaiaukiolo, tulisiko kasvot peittävä vaatetus kieltää yleisillä paikoilla, työstä ja opiskelusta kieltäytyvän henkilön oikeus sosiaaliturvaan, ulkomaalaisten ilmainen koulutus Suomen korkeakouluissa, uskonnonopetuksen poistaminen koulusta, internetjakelun laillistaminen, EU-jäsenyyden jatkaminen, lex Nokia, tulisiko Suomen siirtyä tuulivoiman takuuhintajärjestelmään, pitäisikö Suomen vetäytyä Euroopan ulkopuolisista rauhanturvaoperaatioista, kansalaispalkka, kehitysapujärjestelmän tulevaisuus, kiintiöpakolaisten määrä, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ehdot, turvapaikanhakijoiden työvelvoite sosiaaliturvaa vastaan, eläinten oikeudet, turkistarhaus tai koulujen kasvisruokapäivät. Lista on pitkä, koska mahdollisuuksia on paljon.

Suora demokratia ei ole mikään ihmelääke, joka hetkessä korjaa kaikki epäkohdat, mutta edustuksellisen demokratian jatkona se on erittäin hyvä työkalu, jonka avulla saadaan varmasti kansalaistemme näköisiä päätöksiä. Erittäin hyvin suora demokratia toimisi nimenomaan kunnallisella tasolla, siksi onkin harmillista että kunnan käsitettä pyritään jatkuvasti hämärtämään muun muassa kuntayhdistymisillä. Pahimmillaan pieni kunta ja sen kuntalaiset saattavat näin menettää totaalisesti perustus- ja kuntalain määräämän oikeuden päättää oman elinympäristönsä kehittämisestä.


%d bloggaajaa tykkää tästä: