Avainsana-arkisto: kansanvalta

Enemmän kuntia, kiitos

Ensimmäisenä pahoittelen etten ole ehtinyt kirjoitella, saati juuri vastailla kommenttiosioiden kommentteihin. Aloitin opiskelun Tampereella ja tällä hetkellä päivärutiineihini kuuluu 80 minuuttia junamatkustusta, 20 minuuttia bussilla matkustusta ja noin tunnin verran odottelua asemalla. Lisäksi tietenkin itse koulutus. Tämä on vienyt oman veronsa saatavillani olevasta ajasta, sekä vireydestäni, mutta kaippa tämä pikkuhiljaa tästä. Sitten itse asiaan.

Eduskunnassa käydään kiivasta keskustelua siitä, onko kuntauudistus hyvä vai huono asia. Ehtipä Katainen jo kertoakin, että uudistus tullaan tekemään, ihan sama mitä kukakin sanoo. Lähes jokainen edustaja näyttäisi argumentoivan joko sen puolesta, tai vastaan pelkästään kuntatalouden tai palvelujen turvaamisen perusteella. Lähes vuoron perään jokainen siis unohtaa sen päällimmäisen seikan miksi Suomessa oli itsenäistymisen ensiaskeleilla 532 kuntaa. Siksi, koska Suomessa oli 532 selkeästi toisistaan erotettavissa olevaa aluetta.

Toki Suomi ei ole alueellisesti se sama, mitä se oli sata vuotta sitten. Taajamat ovat laajentuneet, kylät ovat yhdistyneet ja uusia asuinalueita on rakennettu roppakaupalla. Joskus kuntaliitokset ovat siis olleet ihan paikallaan ja toisinaan taas sitten kuntien hajoaminen pienemmiksi on ollut tarpeellista. Miksi tämä Suomen jakautuminen erinäisiin toisistaan erotettavissa oleviin alueisiin on sitten niin tärkeä huomio? Kansanvallan takia.

Jokaisella asuinalueella asuu oma väestönsä. Jokaisen asuinalueen väestön on pystyttävä vaikuttamaan oman asuinalueensa kehitykseen. Suomessa tämä on hoidettu kuntajärjestelmällä. Mitä pienempi kunta, sitä paremmat mahdollisuudet sen asukkailla on vaikuttaa kunnallisvaaleissa valittavien valtuutettujen kautta. Tämä järjestelmä on erityisen tärkeä kansanvallan jonkinasteisen toteutumisen kannalta. Suurissa kunnissa oman asuinalueen kehitykseen vaikuttaminen on hyvin vaikeata, joskus jopa mahdotonta.

Otetaanpa vaikkapa esimerkkeinä Lammi ja Hämeenlinna. Lammi on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnan kaupunkia. Ennen kunnan lakkauttamista kunnassa oli 5 530 asukasta ja siis tietenkin oma kunnanvaltuustonsa, joka teki päätökset alueen kehityksestä. Hämeenlinnassa taasen oli ennen liitosta 66 131 asukasta. Mitä luulette, että kävi entisen Lammin alueen asukkaiden mahdollisuudelle päättää oman asuinalueensa kehityksestä yhdistymisen jälkeen?

No eihän siinä hyvin käynyt, eikä tulevaisuuskaan näytä ruusuiselta. Käytännössä entinen Lammin alueen kehitys on nyt täysin entisen Hämeenlinnan alueen asukkaiden kätösissä. Ja yhtä vähän niillä Hämeenlinnan joillakin asuinalueiden asukkaillakin on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen oman asuinalueensa kehitykseen. Suurissa kunnissa kansanvalta luisuu kunnan- tai kaupunginvaltuuston jäsenten käsiin ja sieltä hallitukselle. Loppujen lopuksi suuren alueen kehityksestä päättääkin kunnan- tai kaupunginjohtaja.

Suuri asukasmäärä vesittää myöskin kokonaan kuntalain suoman kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen ajatuksen. Spekuloidaanpa vaikka, että Hämeenlinnan kaupunki päättääkin perustaa entiselle Lammin alueelle kaatopaikan. Siinä missä ideaa vastustavaa kansanäänestysaloitetta varten entisessä Lammissa riitti kolmisen sataa nimeä, niin Hämeenlinnan suurkunnan osana nimiä pitääkin kerätä kolmisen tuhatta. Käytännössä nimi tarvitaan siis jokaiselta äänioikeutetulta lammilaiselta. Noh jatketaan spekulaatiota. Hämeenlinnan kaupunki toteuttaa äänestyksen. Lammin 3 000 ääntä saa vastaansa Hämeenlinnan 40 000 ääntä. Miten luulette äänestyksessä käyvän?

Kaiken kaikkiaan kuntauudistus siis tietää todella huonoja aikoja kansanvallalle, eivätkä meidän kansanedustajamme edes välitä. Heitä kiinnostaa kuntaliitoksista saadut säästöt ja vielä siinä määrin, että kansanvaltaa ollaan laimentamassa pakolla. Asia pitäisi ratkaista aivan toisella tavalla, kuten esimerkiksi talous ja palveluliitoilla. Näin kuntien asukkaat säilyttävät itsemääräämisoikeutensa ja kuntakenttää voidaan huoletta pirstaloida juurikin niin paljon, mikä on tarpeellista, jotta kansanvalta toteutuisi tasavertaisesti kaikkialla.

Mainokset

Suomeen tarvitaan demokratia-tuomioistuin

Viimeisiä eduskuntavaaleja seuranneiden takinkäännön Suomenmestaruuskisojen jälkeen on käynyt varsin selväksi, että suomalainen demokratia on täysin rikki. Likimain puolet valituista edustajista unohti välittömästi vaalien jälkeen ne lupaukset ja puheet, joiden ansiosta kansa äänesti heitä eduskuntaan. Suomessa tämä on mahdollista sen takia, että edustajien tekemät lupaukset eivät sido heitä mihinkään eikä kauniiden vaalipuheiden unohtuessa heille koidu minkäänlaisia seuraamuksia.

Useassa muussa demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa tälläinen toiminta olisi erittäin häpeällistä edustajalle sekä puolueelle ja edustaja todennäköisesti erotettaisiin tai hän eroaisi itse tehtävästään, mutta ei Suomessa. Meillä poliitikot selittävät valehtelun ja äänestäjien pettämisen olevankin vastuun kantamista. Rehellisyys on harvinaisuus, jota kummastellaan ja se saattaa jopa johtaa eduskuntaryhmästä erottamiseen.

Äänestäjien ”kuluttajansuoja” ei toteudu

Tämän johdosta tarvitsemmekin Suomeen demokratiatuomioistuimen, jonka tarkoitus on vahtia ja seurata kansanvallan toteutumista ja jakaa tuomioita demokratian vastaiselle päätöksenteolle ja politikoinnille. Tuomioistuimen tulee tarkkailla aivan kaikkea demokraattista päätöksentekoa, kunnallisesta valtakunnalliseen, yksittäisestä edustajasta puolueeseen ja kokonaisesta kunnallisvaltuustosta tai eduskunnasta kansanäänestyksiin asti. Mikäli esimerkiksi kunta järjestää neuvoa-antavan kunnallisäänestyksen, mutta päättää päinvastoin kuin äänestyksen tulos on, niin kunnallisvaltuusto on tehnyt demokratian vastaisen päätöksen ja se tulee tällöin tuomita.

Arviointimateriaalina tuomioistuin käyttäisi vaalikonevastauksia ja vaalilupauksia joita edustajat tekevät. Näitä verrataan edustajien tekemiin päätöksiin ja ristiriitaisuuksien ilmetessä punnitaan onko edustaja toiminut demokratian vastaisesti. Puolueiden kohdalla tehtyjä päätöksiä verrataan vaaliohjelmiin, sekä puolueiden sisäistä demokratiaa seurataan. Jos puoluekokouksessa puolueen jäsenet esimerkiksi äänestävät jotain asiaa vastaan, mutta puoluejohto päättää siitäkin huolimatta ottaa tätä asiaa puoltavan kannan niin puolueen toiminta tulee tuomita demokratian vastaiseksi.

Demokratiatuomioistuin tarkkailee myöskin kunnallisvaltuustojen, sekä eduskunnan päätöksentekoa ja vertaa tehtyjä päätöksiä kansan yleiseen mielipiteeseen. Kansan yleinen mielipide, jos se on epäselvä, pyritään selvittämään mielipidetutkimuksilla. Apuna arvioinnissa tuomioistuin käyttää asiantuntijaneuvostoa, jonka jäsenet ovat poliittisesti sitoutumattomia. On esimerkiksi täysin kestämätön ajatus, että poliitikot itse päästettäisiin arvioimaan omaa demokraattisuuttaan. Lisäksi tuomioistuimen apuna tulee käyttää kansalaisjärjestöjen arvioita demokratian toteutumisesta.

Tuomioistuinta tarvitaan osaksi myös siksi, koska suomalainen media ei hoida sille kuuluvia tehtäviä. Juuri median pitäisi toimia politiikan vahtikoirana, mutta Suomessa se toimiikin sen sylikoirana.

Kaavio demokratiatuomioistuimen toiminnasta.


Kunnallisaloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä

Esitän tiedoksi Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolle:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Olennainen osa kansanvaltaista valtiojärjestystä on mm. ihmisten mahdollisimman laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaelämän eri aloilla. Lähtökohtana on, että kaikella julkisen vallan käytöllä on oltava demokraattinen perusta.

Kansanvaltaan kuuluu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävä on edistää yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Yksilön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksilla on valtiosäännön kansanvaltaisuuden kannalta tärkeä merkitys.

Olennainen merkitys kansanvallan toteuttamisessa on erityisesti kunnallisella itsehallinnolla. Kuntien hallinnon tulee perustua niiden asukkaiden itsehallintoon.

-Suomen perustus- ja kuntalaki

Aloite:

Vaadin järjestettäväksi neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen Lammin vastaanottokeskuksen toiminnan jatkamisesta. Kaupunginvaltuuston on ilmoitettava sitoutuvansa kansanäänestyksen tulokseen riippumatta siitä, mikä se on. Näin päättäjät ilmaisevat toiminnallaan kannattavansa todellista demokratiaa ja kuntalaisten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon, niin kuin Suomen perustus- ja kuntalaki edellyttää.

Mikäli kuntalaiset äänestävät, että Lammin vastaanottokeskus lopetetaan, on valtuuston myös lopetettava kaikki suunnitelmat vastaanottokeskuksen laajentamisesta, hajauttamisesta tai siirtämisestä Hämeenlinnan keskustaan, sekä irtisanottava kaikki nykyiset sopimukset vastaanottokeskuksen kanssa.

Päivämäärä ja paikka.
Allekirjoitus
Nimenselvennys

Nimi
Yhteistiedot

Tänään pistin sitten erään hämeenlinnalaisen Muutos 2011 aktiivin mukana yllä olevan kuntalaisaloitteen menemään kaupungintalon suuntaan. Meikäläisen nimeä tuohon ei voitu laittaa, koska en ole Hämeenlinnan kaupungin asukas tällä hetkellä. Hetki sitten saamani tiedon mukaan, paperit on nyt toimitettu ja siitä on kaupungin leimalla olevat valokopiot todisteena.

Mitä todennäköisimmin kyseinen kuntalaisaloite hylätään tai neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä varten pyydetään keräämään tarvittava määrä nimiä(5% äänestysoikeutetuista kuntalaisista), joten ennakoimme ja rupeamme myös samaan aikaan keräämään nimiä tätä neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä varten. Aloitteen hylkäys tulee toivottavasti olemaan hyvin paljon vaikeampaa kun toimitamme noin 3000 nimeä kaupunginvaltuustolle.

Muutos 2011 aktiivit aloittavat nimien keräämisen huomenna 19.6 Lammin Pellavamarkkinoilla. Pyrimme levittämään aloitetta allekirjoittamista varten myös paikallisiin liikkeisiin ja ravintoloihin, sekä sitä saa tulostettua minulta tästä.

Aloitteet tulee lähettää sitten minulle seuraavaan osoitteeseen.

Veli Karimies
Tallitie 6B 23
13720 Parola

Tietojanne ei käytetä mihinkään muuhun kuin tätä aloitetta varten. En luovuta niitä eteenpäin kenellekään muulle, kuin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolle. Jos kaupunginvaltuusto päättää pitää kansanäänestyksen pelkästään kuntalaisaloitteen perusteella, lopetetaan nimien kerääminen ja toimitan jo kerätyt nimet kaupunginvaltuustolle tai tuhoan ne polttamalla.

EDIT: (22. 6.)
Seurantasivu lisätty aloitteen etenemistä varten. Se löytyy tuolta oikealta kuvan alapuolelta. Päivitän sinne mm. paikat joista aloitetta on saatavilla, tapahtumat joissa nimiä kerätään/on kerätty.